Kuka suojelee meitä alustayhtiöiltä? Alustayhtiöt, sääntely ja demokratia
Alustayhtiöt ovat alkaneet haastaa jo kansallisvaltioita taloudellisessa ja poliittisessa vaikutusvallassaan. Mitä yhtiöille pitäisi tehdä ja kuinka niitä pitäisi säännellä?
Luovan talouden painottaminen voi halvaannuttaa kulttuuripolitiikan – ja on ekologisesti kestämätön tie tulevaisuuteen
Luovaa taloutta ja markkinoita korostavasta kulttuuripolitiikasta on tullut valtavirtaa Suomessa. Vaikka tavoitteet ovat olleet sinänsä positiivisia, ne ovat tuoneet mukanaan ongelmia, jotka ovat vaikuttaneet sekä kulttuurialan toimijoihin että laajemmin taide- ja kulttuuripolitiikan toteutukseen.
Voiko museo toimia markkinaehtoisesti? Yrityspohjainen musiikkimuseo Fame esimerkkinä markkinaistumisesta museokentällä
Yrityspohjainen musiikkimuseo Fame ehti toimia vain noin kolme ja puoli vuotta. Sen konkurssi konkretisoi kaupallisen museotoiminnan haasteita ja ristiriitoja.
Uhkia ja mahdollisuuksia – Markkinaistumisesta Suomen kuvataidekeskusteluissa
Taiteen markkinaistuminen on jakanut Suomen kuvataidekenttää. Uhkaavatko markkinat vapaata taidetta? Vai suovatko ne pikemmin menestymisen mahdollisuuksia?
Kulttuuri ja taide ovat huonosti euroistettavissa, mutta taloudelliset mittarit määrittävät usein niiden arvon
Taloudesta on tullut viime vuosikymmeninä yhä selvemmin myös kulttuurin ja taiteen mittari. Vaikka kokemukset kulttuurin ja taiteen parissa ovat huonosti euroistettavissa, yhteiskunnassa ja politiikassa alaa vallannut markkinaistuminen vaatii myös kulttuurilta mitattavia vaikutuksia. Tällä voi olla vaikutuksia käsityksiimme kulttuurista ja taiteesta ja niitä koskevista arvostelmista.
Sinkut taloudellisesti paljaana treffeillä – Turmeleeko rahapuhe romanttisen rakkauden?
Rahasta puhumisen, erityisesti parisuhteissa, on väitetty olevan viimeinen tabu. Viime vuosina aiheen käsittely vaikuttaa kuitenkin yleistyneen, ja esimerkiksi Sinkut paljaana -sarjan 4. tuotantokauden teemana on rahasta puhuminen. Turmeleeko rahapuhe romanttisen rakkauden?
Bisnes pakenee kun demokratia kapenee − miten demokratian heikentyminen on riski myös taloudelle
Kestävä talouspolitiikka tukee vahvaa demokratiaa, minkä vuoksi demokratiaa vahvistavia rakenteita pitää vaalia poliittisella tasolla.
Kommentti: Miksi työllistämispolitiikan valuviat eivät kiinnosta päättäjiä?
Työllisyys on eduskuntavaalien kestoaihe, mutta harva kansanedustajaehdokas puhuu työllistämispolitiikan kehittämisestä.
Sähkömarkkinoiden sosiologiaa
Sähkömarkkinat ovat perinteisesti kiinnostaneet taloustieteilijöitä, päättäjiä ja sähköyhtiöitä, ja niitä on käsitelty kilpailun tuomien hyötyjen näkökulmasta. Viimeaikainen sähkön hintojen kehitys on tuonut sähkömarkkinat julkiseen keskusteluun myös kotimaassa. Sosiologinen näkökulma haastaa tutkijat tarkastelemaan sähkömarkkinoiden toimintaa ja vaikutuksia, mukaan lukien markkinoiden aiottuja ja aikomattomia seurauksia.
Hoivan poliittista ja taloudellista merkitystä ei ymmärretä tarpeeksi suomalaisessa politiikka-keskustelussa
Sosiaali- ja terveydenhuolto (SOTE) ja hoiva eivät ole paikallis- ja kotimaanpolitiikan marginaalikysymyksiä, sillä niitä koskevat päätökset muokkaavat kansantalouden rakenteita kauas tulevaisuuteen. SOTEn ja hoivan suhteen tehdyt päätökset kietoutuvat nykyajan globaalissa maailmantaloudessa myös väistämättä kansainvälisiin rahoitus- ja työvoimamarkkinoihin.
Onko vanhushoiva liian kallista – ja kenelle?
Hoivasta aiheutuu aina kustannuksia. Viime vuosina julkisessa keskustelussa on yhä enemmän esitetty, että vanhushoiva on liian kallista verovaroin kustannettavaksi. On kuitenkin liian vähän tietoa siitä, mitä hoiva maksaa sitä tarvitseville ja heidän läheisilleen.
Hoivan ehtyminen on hyvinvointivaltion kohtalonkysymys
Vaikka sosiaali- ja terveysalan hoitajapula, hoitajien työtaistelut ja koronakriisi ovat nostaneet esiin huolen sosiaali- ja terveyspalveluiden kantokyvystä, nykyisen hoivakriisin perimmäiset syyt ovat talousjärjestyksessä ja talouspolitiikassa, joka ei tunnista hoivan taloudellista arvoa. Hoivaa ehdyttävälle politiikalle on kuitenkin vaihtoehtoja.
Epävarmuuden ja ennustamattomuuden kokemukset tekevät lastensaamisesta entistä kuormittavampaa
Syntyvyyden laskua pidetään julkisessa keskustelussa vakavana uhkana. Vastuu tilanteen korjaamisesta langetetaan yksilöille, erityisesti lisääntymisikäisiksi naisiksi tulkituille. Heihin kohdistuu tulevaisuuden ennakoinnin vaade, joka voi olla mahdottomuudessaan lähes lamauttavaa.
EU:n vapaa liikkuvuus ei tarjoa turvaa epävarmoilla työmarkkinoilla navigoiville nuorille
Koulutettuja nuoria EU-kansalaisia kannustetaan hyödyntämään työvoiman vapaata liikkuvuutta Euroopan unionissa. Mahdollisuudet tavoitella omia ammatillisia päämääriä unionin sisäisen liikkuvuuden kautta eivät kuitenkaan jakaudu tasapuolisesti. Osa nuorista aikuisista uupuu kohdatessaan maahanmuuton rankan todellisuuden.
Suomen väestötietoja brändätään markkina-ajattelun ehdoilla
Väestöstä kerättävien tietojen merkitys kansainvälisillä datatalousmarkkinoilla lisääntyy. Väestödatan brändääminen on osa maabrändäystä, mutta tuoko se mukanaan uudenlaisia yhteiskunnallisia haasteita?
