Ensitreffit alttarilla sosiologin silmin, osa 6: Toisiks parasta on tää luonto

Koronakesänä parien häämatkat suuntautuivat Suomeen mökkimaisemiin. Mökillä oleilun ytimen muodostaa saunominen, ja häämatkasta tulee mieleen seksi, mutta ensitreffien häämatkajaksoissa ei nähty kumpaakaan. Minkälaisia paineita mökkiympäristö aiheuttaa tuoreelle avioparille?

Iltasanomat lupaili kauden kuudennelle osalle dramaattisia hetkiä Emman ja Tuomaksen välillä: itkua, rajuja riitoja ja äärimmäisiä ehdotuksia. Tosi-tv-tiimi oli lievästi pettynyt, mutta toisaalta iloinen, että mitään näin raastavaa ei sentään nähty.

Vaikka repivää riitaa ei jaksossa ollutkaan, Tuomaksen ja Emman suhde näytti mutkistuneen. Näimme heidät yhdessä vitsailemassa luontevasti ja myös fyysistä läheisyyttä oli, mutta Tuomas kertoi tunteiden pyörivän laidasta laitaan. Emma kertoi kahdenkeskisistä keskusteluista, että Tuomas olisi valmis lyömään hanskat tiskiin. Aamiaisella nähtiin onneksi taas iloisesti naurava Emma.

Häämatka on mahdollisuus irrottautua arjesta, mutta kohteella on väliä

Tämän kauden häämatkat tehtiin koronatilanteen vuoksi kotimaassa. Eurooppalaisen metropolin sijaan parit vietiin perinteiseen suomalaiseen kesälomamaisemaan, eli mökille. Häämatka on tärkeä osa avioitumiseen liittyviä nykyperinteitä. Ensitreffeissä häämatkalla on tärkeä funktio: tutustuminen aloitetaan ympäristössä, joka ei ole kummallekaan entuudestaan tuttu. Antropologisessa mielessä matkassa piilee mahdollisuus henkilökohtaiseen liminaalitilaan, hetkeen, jolloin normit eivät sido. Matkalla irrottaudutaan tutuista kuvioista, jolloin on helpompi olla avoin uudelle ja rakentaa suhdetta ilman arkirutiinien painolastia.

Ensitreffeissä häämatkalla on tärkeä funktio: tutustuminen aloitetaan ympäristössä, joka ei ole kummallekaan entuudestaan tuttu.

Kari Kanala totesi jakson aluksi, että sillä, mihin matka suuntautuu, ei ole väliä. Sosiologi näkee asian tietenkin toisin. Mökkiympäristö asettaa parit erilaiseen tilanteeseen kuin aiempien kausien ulkomaille suuntautuneet matkat. Mökki on suurelle osalle suomalaisista niin tuttu ympäristö, että se tuottaa odotuksia siitä, mitä mökillä kuuluu tehdä ja miten siellä pitää olla. Jaksossa nähdyt mökit eivät tosin missään määrin muistuttaneet perinteisiä suomalaisia työleirejä, vaan pikemminkin hyvin varusteltuja omakotitaloja, joissa mökkeilyyn viittasivat lähinnä hirsiseinät.

Ulkomailla parit ovat vieraassa ympäristössä, jossa olemista raamittavat hotellielämä ja turismiin liittyvät käytännöt. Uusi ympäristö tuottaa virikkeitä ja edellyttää valppautta. Pitää etsiä metroreittejä ja ravintoloita, puhua vieraalla kielellä ja selvittää matka-aika lentokentälle. Tutut toimintamallit eivät riitä, eivätkä rutiinit tuo turvaa. Tämä voi olla tutustumisen kannalta hyvä asia. Ulkomailla on helpompi olla spontaani ja avoin. Toisaalta uusi ympäristö voi aiheuttaa stressiä muillekin kuin matkailuun tottumattomalle. Toisesta voi paljastua stressaantuneena puolia, joita tutustumisen aikana ehkä haluaisi vielä pitää piilossa. Muistamme esimerkiksi kolmannelta kaudelta Kimmon ja Millan varsin tuskaisen näköiset harhailut Prahan kaduilla.

Mökkiympäristö tuo mukanaan omanlaisiaan haasteita. Mökkeilyyn liittyy usein lapsuudenperheestä peräisi tulevia perinteitä. Ympäristö on tuttu, eikä itsessään tuota uusia virikkeitä samalla tavoin kuin ulkomaan kohde. Pari joutuu keskittymään intensiivisemmin toisiinsa. Heille oli tosin järjestetty ohjelmaa ja asiantuntijat olivat lähettäneet pareille kirjeitse kysymyksiä, joiden avulla parien oli tarkoitus virittää tutustumista edesauttavaa keskustelua.

Juna-asema

Materiaalinen ympäristö vaikuttaa toimintatapoihimme

Kesämökin tuttuus tarkoittaa sitä, että emme juurikaan pohdi, miten mökkiympäristö vaikuttaa meihin. Sosiologi Elina Paju on väitöskirjassaan Lasten arjen ainekset tutkinut materiaalisen ympäristön merkitystä ihmisen toiminnalle käyttämällä ranskalaissosiologi Bruno Latourin toimijaverkkoteoriaa. Latourille materiaalinen ympäristö ei ole pelkkä ulkoinen puite, jossa inhimillinen toiminta tapahtuu. Pikemminkin inhimillinen toiminta on materiaalisen ympäristön mahdollistamaa. Kun toimimme, olemme aina vuorovaikutuksessa materiaalisen ympäristön – esineiden, asioiden ja infrastruktuurin – kanssa.

Materiaalisesta näkökulmasta kesämökki itsessään on yhteiskunnan heijastuma. Edellyttää valtavan määrä asioita, esineitä ja toimijoita ja näiden verkostoja, että kesämökki paikkana on edes mahdollinen. Mökin materiaalisiin rakenteisiin on iskostunut käytäntöjä, jotka juontavat juurensa sukupolvien taakse. Näin materiaalinen ympäristö ohjaa meitä tavoilla, joita emme useimmiten edes itse havaitse.

Kesäinen järvimaisema

Sauna on mökkeilyn ydin, mutta miksi lauteille ei jaksossa päädytty?

Pajun mukaan materiaaliset seikat vaikuttavat olennaisesti myös siihen, miten ihmiset vuorovaikuttavat keskenään. Kesämökkiympäristössä esimerkkinä tästä voidaan käyttää saunaa, joka muodostaa suomalaisen kesämökkeilyn ytimen. Saunomista ei Ensitreffien häämatkajaksoissa kuitenkaan nähty ja tälle on erityinen syy. Suomen Ensitreffeissä ei ole nimittäin koskaan käsitelty parien seksielämää. Joillain kausilla on asiantuntijoiden vastaanotoilla käytetty kiertoilmaisua ”toimiiko läheisyys?” viittaamaan kaikkeen fyysiseen kanssakäymiseen. Katsoja on voinut vastauksien perusteella arvailla, toimiiko suhde myös makuuhuoneen puolella.

Ulkomaille suuntautunut häämatka pakottaa parit asumaan viikon verran samassa hotellihuoneessa ja tuottaa siis mökkisaunan tavoin ”vaatimuksen” intiimistä kanssakäymisestä. Jos pari ei ole tutustumisessaan vielä sillä asteella, että näyttäytyminen toisen seurassa vähissä vaatteissa tai alasti tuntuisi luontevalta, hotellihuoneessa on kuitenkin jossain määrin mahdollista ylläpitää fyysistä etäisyyttä.

Mökkiolosuhteissa parit laitetaan tilanteeseen, jossa keskinäisen läheisyyden astetta joutuu punnitsemaan tarkemmin. Nimenomaan mökkisauna voi tuottaa paineistetun asetelman, jossa fyysisen etäisyyden mahdollisuutta ei ole samalla tavalla kuin hotellilomalla.

Suomen Ensitreffeissä ei ole nimittäin koskaan käsitelty parien seksielämää.

Vaikka suomalaisessa kulttuurissa sauna ei ensisijaisesti liity seksiin, rituaaliin kuuluu, että pariskunta saunoo yhdessä, eikä tapana ole käyttää uima-asua. Sauna on tyypillisesti rakennettu niin, että saunaan mennessä vaatteet jätetään pukuhuoneeseen. Ehdotus erikseen saunomisesta tai uimapukujen käyttämisestä tarkoittaisi saunomisen kirjoittamattomien sääntöjen rikkomista ja se voidaan kokea myös torjuvana eleenä. Miten parit ratkaisevat tilanteen, jos näyttäytymien alasti toisen seurassa ei tuntuisikaan vielä sopivalta? Minkälaisia ristiriitoja tilanne voi aiheuttaa? Näitä kysymyksiä ei sivuttu häämatkajaksoissa laisinkaan.

Tosi-tv-tiimi pohdiskeli pitkällisesti, millä tolalla parien intiimielämä mahtaa olla. Onko kaunis kesäinen mökki-ilta, edellisessä jaksossa nähdyt kuohuviinipullot ja mahdollinen sauna tai palju ehkä tehneet olosuhteet otollisiksi myös fyysiselle lähentymiselle?

Häämatkajaksot olivat mahtava matkailumainos ja oodi Suomen kesälle. Tosi-tv-tiimi ehti jo haikailla menneen kesän ja vaaleiden kesäöiden perään. Materiaalisen ympäristön tärkeydestä kertoo myös, että häämatkajaksoihin oli saatu tuotesijoittelua, häämatkakohteina olleet kesähuvilat. Yritysten mainostamiseen käyttämät rahat olivat epäilemättä onnistuneesti sijoitettuja, sillä esimerkiksi Matin ja Miran majapaikkana olleen kesäasunnon verkkosivu kaatui saman tien jakson alettua.

 

Kirjallisuutta:

Paju, Elina (2012) Lasten arjen ainekset. Helsinki: Tutkijaliitto.

 

***

Sosiologi Anu Katainen ja Ilmiön tosi-tv-tiimi seuraavat Ensitreffit alttarilla -sarjaa viikoittaisissa jaksoanalyyseissä syksyllä 2020. Löydät kaikki sarjassa ilmestyneet jutut täältä.

Kuvat järjestyksessä: bannerikuva "velodi take pitures" (Unsplash), tekstin kuva Michał Parzuchowski (Unsplash)

Kirjoittaja

CV kuva

Anu Katainen

Anu Katainen on sosiologian dosentti ja työskentelee Helsingin yliopistolla. Hänen tutkimuksensa käsittelevät terveyseroja, päihdekulttuureita ja alkoholipolitiikkaa.

 

Lue seuraavaksi

Kirjallisuutta

Maksimainen, Jaana (2010) Parisuhde ja ero. Sosiologinen analyysi terapeuttisesta ymmärryksestä. Helsingin yliopisto: Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja.

Katriina Järvinen & Laura Kolbe (2019) Sopivia ja sopimattomia. Helsinki: Kirjapaja.

Avainsanat: ensitreffit alttarilla parisuhde

– 7.10.2020