Jutut
Avainsanat
Tuoreimmat
Kun yhteys läheiseen ei katkea kuolemaan
Useimmissa kulttuureissa rajaa elämän ja kuoleman välillä ei nähdä ehdottomana. Kuitenkin myös länsimaissa on melko tavallista, että ihmisillä on kokemuksia kuolleiden läheistensä läsnäolosta tai yhteydenpidosta edesmenneiden kanssa. Kokemukset kertovat ihmisten välisten siteiden vahvuudesta ja siitä, kuinka olemme olemassa maailmassa suhteessa toisiimme, kirjoittaa Marja-Liisa Honkasalo.
Kuolema tilastoissa: luvut kertovat suomalaisten eriarvoisuudesta
Mihin ja minkä ikäisinä suomalaiset kuolevat? Ihmisen tausta vaikuttaa siihen, kauanko hän voi odottaa elävänsä: Suomessa esimerkiksi hyvätuloinen elää keskimäärin vuosia pidempään kuin pienituloinen. Tilastojen ja väestötieteen avulla eroihin voidaan löytää syitä, jolloin asiaan voi yrittää poliittisin päätöksin vaikuttaa, kirjoittavat väestötutkijat Suvi Parikka ja Laura Kestilä.
Miksi siirtolaisten kuolemat esitetään numeroina?
Välimeri on maailman kuolemanvaarallisin raja. Meren yli yrittävien siirtolaisten kuolemista kerrotaan numeroina, jotka desinfioivat kuoleman ja häivyttävät siirtolaisten ihmisyyden. Kuolemien laskeminen on 25 vuodessa muuttunut ihmisoikeusaktivistien projektista eurooppalaisten hallitusten keinoksi viestiä siitä, että tilanne on hallinnassa, kirjoittaa akatemiatutkija Karina Horsti.
Kommentti: Mitä tapahtuu Veikkauksen rahoittamalle toiminnalle, jos pelituotot pienenevät?
Arpajaislakiin esitettyjen, ongelmapelaamista suitsivien uudistuksien odotetaan pienentävän peliyhtiö Veikkauksen tuottoja, mikä ravistelee monenlaisen voittoa tavoittelemattoman toiminnan rahoitusta. Pelituottojen pienentymisen vaikutuksista tarvitaankin tieteellinen arvio ja yleistä keskustelua, kirjoittaa Veera Kankainen.
Rahapelaaminen ja rahavirrat – mitä niistä pitäisi ajatella?
Pelaamisen rahalliset tuotot on helpompi laskea kuin erilaiset haitat. Totuus on kuitenkin se, että suomalainen ei aina voita, vaan usein myös häviää. Rahallisten kustannusten lisäksi myös inhimillisten näkökulmat pitäisi huomioida, kun rahapelihaittoja lasketaan, kirjoittaa Janne Nikkinen.
Hyvikset ja pahikset – eli mistä rahapelituottojen eturistiriidoissa ei ole kyse
Koska kansalaisyhteiskuntaa rahoitetaan Veikkauksen voittovaroista, monien järjestöjen edustajat ovat moraalisesti ristiriitaisessa tilanteessa. Järjestöissä nähdään pelihaittojen vähentäminen tärkeänä, mutta samalla oman rahoituksen jatkuvuuden turvaaminen huolestuttaa. Katse pitäisi nyt kääntää järjestelmän rakenteisiin. Kansalaisyhteiskunnan rahoitus olisi syytä irrottaa rahapelituottojen määrästä, kirjoittaa Michael Egerer.
Startup-yrittäjä on intohimoinen ihanneyksilö – pitäisikö meidän kaikkien olla?
Startup-yrittäjä vakuuttaa rahoittajat innostuneisuudellaan ja intohimoisuudellaan. Ihailtu startup-kulttuuri kuvastaa nykytyöelämän tohkeisen ja omistautuneen työntekijän ideaalia, kirjoittaa Henri Koskinen.
Nuorten toteuttama poliittisuus jää helposti piiloon
Nuorten poliittinen passiivisuus huolestuttaa, ja demokratia tuntuu olevan jatkuvassa kriisissä. Mutta onko tarpeen huolestua? Nuorten aktiivinen kansalaisuus jää niin poliitikoilta, tutkijoilta kuin toimittajilta usein huomaamatta, kirjoittavat Anni Rytioja ja Kirsi Pauliina Kallio.
Töissä: Saisinko nähdä työaikakirjanpitonne?
Marjut Lovion työ Fortumin vastuullisuuspäällikkönä vie häntä maailmalle tutkimaan työolosuhteita energiayhtiön toimitusketjussa. Sosiologitausta helpottaa eri kulttuuriympäristöjen ymmärtämistä, hän sanoo.
