Töissä: “Sosiaalisen median liikkeitä voidaan teoretisoida pieninä kansanliikkeinä” 

Pauliina Seppälä edistää työkseen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä esimerkiksi digitaalisten alustojen ja tapahtumien avulla. Sosiologia on toiminut pohjana Seppälän näkemyksille maailmasta, mutta myös työvälineenä ihmisten ja sosiaalisen median parissa työskennellessä. 

Yrittäjähenkinen Pauliina Seppälä ei pelkää tarttua tuumasta toimeen, kun itselle merkityksellisistä asioista kehkeytyy kunnianhimoisia visioita.  Hänet tunnetaan etenkin osallisuutta ja yhteisöllisyyttä kehittävistä digitaalisista alustoista, tapahtumatuotannosta ja Vuoden yhteiskuntatieteilijä 2016 -palkinnon saajana.  Seppälän käsissä on syntynyt niin tapahtumia, kuten Siivouspäivä ja Illallinen taivaan alla, naapurustoalusta Nappi Naapuri sekä joukkorahoituspalvelu Mesenaatti.me. Seppälän tie sosiologian ja yhteiskuntatieteiden pariin ei ole kuitenkaan ollut suoraviivainen. 

”Perhetaustassani ei juurikaan tunnettu kulttuuri- ja yhteiskuntamaailmaa vaan ennemminkin insinööri- ja terveystiedemaailmaa. Ehkä tämän vuoksi en heti osannut hakeutua minua kiinnostavien teemojen äärelle, sillä ne eivät olleet tuttuja,” Seppälä pohtii. 

Seppälä aloitti 1990-luvun alkupuolella kauppakorkeakouluopinnot, joissa kiinnostus heräsi etenkin taloussosiologiaa kohtaan. Yhteiskuntatieteet alkoivat vetää puoleensa ja lopulta Seppälä lähti sosiaalityön opintojen kautta opiskelemaan sosiaalipolitiikkaa Helsingin yliopistoon ja valmistui valtiotieteiden maisteriksi vuonna 2000. Suureksi kiinnostuksenkohteeksi opintojen aikana oli muodostunut nykykulttuurit ja niiden tutkiminen. 

”1990-luvulla pro gradua päihdekulttuurien tutkimisesta tehdessäni maailman kuvattiin olevan postmoderni. Sanottiin, etteivät vanhat luokkajaot enää päde tai kulttuuristen symbolien avulla enää tehdä hierarkioita. Olin jo silloin täysin eri mieltä, sillä postmodernissa maailmassa luokkajaot ovat edelleen olemassa – ne ovat vain nyanssisempia ja vaikeammin havaittavissa olevia.” 

Ihmisiä ja vaaterekkejä puistossa Siivouspäivä-tapahtumassa vuonna 2012.

Tutkimuksen ja toimittajuuden välillä tasapainoilua

Muistellessaan uransa alkuvaiheita Seppälä kuvaa intohimon ja halun toteuttaa itseä ajaneen häntä urallaan eteenpäin tehtävästä toiseen. Viestintä ja toimittajuus vahvistuivat jo opintojen aikana tiedeviestinnän sivuaineopintojen myötä sekä Seppälän toimiessa freelancer-toimittajana useiden vuosien ajan.  

Heti valmistumisensa jälkeen hän hakeutui e-oppimisalustoja tuottavan startup-yrityksen viestintätehtäviin, mutta työ ei tuntunut tarpeeksi merkitykselliseltä. Merkityksellisyyttä uralleen Seppälä löysi siirtyessään STAKESin (nykyinen THL) sosiaalipuolelle tekemään päihdetutkimusta.  

"En ollut kuitenkaan kovinkaan urasuuntautunut vaan tein asioita sen mukaan, mihin koin intohimoa."

”Toimittajuus ja tutkimus kiinnostivat minua erityisesti työuran alkuvaiheessa ja tasapainoilin niiden kanssa pidemmän aikaa. En ollut kuitenkaan kovinkaan urasuuntautunut vaan tein asioita sen mukaan, mihin koin intohimoa. Uran alkuvaihe oli hieman irrallinen ja tietyllä tavalla myös etsin itseäni,” Seppälä muistelee. 

Gradun ja tutkijanuran aikana heränneiden ajatusten myötä Seppälä päätyi sosiologian pariin päästessään väitöskirjatutkijaksi Helsingin yliopistoon sosiaalitieteiden laitokselle vuonna 2006. Väitöskirjassaan Seppälän oli tarkoitus syventyä gradunsa aineistoon ja käydä teoreettista keskustelua hierarkioista ja erottelujärjestelmistä nykykulttuureissa.   

Seppälä kokee, ettei hän löytänyt sosiologiaa heti silloin, kun kiinnostus yhteiskunnallisia aiheita kohtaan heräsi. Jälkeenpäin ajatellen sosiologia olisi yhdistänyt monia niitä teemoja, jotka häntä inspiroivat. Hän on kuitenkin onnellinen, että etenkin väitöskirjaprojektinsa aikana hän luki paljon sosiologista kirjallisuutta ja pääsi sisälle sosiologian maailmaan, vaikka itse väitöskirja jäi lopulta kesken. 

Ihmisiä ompelukoneiden ääressä Siivouspäivä-tapahtumassa vuonna 2012.

Sosiaalisen median läpimurto uran käännekohtana

Kun sosiaalinen media löi itsensä läpi Suomessa 2010-luvulla lopullisesti, moni hyvin irralliselta tuntunut asia ja kiinnostuksenkohde loksahti Seppälän elämässä kohdalleen. Yrittäjämäinen luova kehittely pääsi kunnolla vauhtiin, kun sosiaalinen media tarjosi mahdollisuuden luoda jotakin sosiaalista ja yhteiskunnallisesti merkittävää hyödyntämällä Seppälän markkinointi- ja kirjoittamistaitoja sekä viestintää.  

Vahvat työparit ja jaettu intohimo ovat vieneet Seppälää uralla eteenpäin ja auttaneet antamaan projekteille kaikkensa viimeisen kymmenen vuoden ajan. Työn tuloksena on syntynyt sometempauksia ja digitaalisia alustoja, joiden kautta Seppälä työpareineen ovat päässeet omalta osaltaan muuttamaan maailmaa.  

Sosiaalinen media näyttäytyy Seppälälle yhteiskunnallisena rakenteena, joka tarjoaa mahdollisuuksia muuttaa ihmisten suhteita ja toiminnan tapoja. Sosiologia näyttelee suurta roolia Seppälän uralla tarjoamalla paitsi näkemyksiä maailmasta myös työvälineitä sosiaalisen median parissa työskentelemiseen.  

Sosiaalinen media näyttäytyy Seppälälle yhteiskunnallisena rakenteena, joka tarjoaa mahdollisuuksia muuttaa ihmisten suhteita ja toiminnan tapoja.

”Olen työssäni paljon puhunut siitä, miten ihmiset saadaan toimintaan mukaan ja käyttänyt etenkin kansanliikkeiden teoriaa. Sosiaalisen median liikkeitä voidaan teoretisoida pieninä kansanliikkeinä, jotka noudattavat kansanliikkeiden ehtoja ja kaavoja.”  

Seppälän uralla suurin saavutus on ollut huomata, miten asia, joka on aluksi ollut vain mielikuvituksen tuotetta, konkretisoituu kovalla työllä todelliseksi ja vieläpä toimii juuri kuten sen on toivonutkin – osallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisäten. 

Seppälä kokee oman polkunsa yhteiskuntatieteilijänä olleen epätyypillinen, mutta hän on aina tehnyt ”omaa juttuaan” eikä ole suostunut ajattelemaan, että olemassa olevat tavat tehdä asioita ovat ainoa oikea tapa.  

”On hyvä muistaa, että sosiologi voi periaatteessa tehdä mitä tahansa. Jos oikeasti joku juttu kiinnostaa ja on epävarma, voisiko siitä saada itselleen työn, kannattaa aina lähteä silti yrittämään. Työura voi olla myös jossain määrin sattumanvaraista.” 

 

Tämä teksti on kirjoitettu yhteistyössä Westermarck-seuran opiskelijajaoksen (WOP) kanssa. Tekstin kirjoittaja Hilma Möttönen on WOP:in hallituksen viestintäkoordinaattori ja sosiologian maisterivaiheen opiskelija Itä-Suomen yliopistosta. 

 

***

 

Kuvat: bannerikuva Andrea Piacquadio/Pexels, muut artikkelin kuvat Jaakko Blomberg/Siivouspäivä, CC BY-NC-SA 2.0-lisenssi.

Pauliinan henkilökuva: Sami Kilpiö.

Kirjoittaja

Pauliina Seppälä

Pauliina Seppälä 

Syntynyt 1971
Valmistunut Helsingin yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi 2000.
Pro gradu Ravekulttuuri ja laittomat päihteet : yhteisöllisyyttä, etiikkaa ja identiteettiä. Kansainvälistä taustaa ja suomalainen tapaustutkimus.
Ensimmäinen työpaikka valmistumisen jälkeen Kirjoittaja R5Vision -startup-yrityksessä.
Lempikäsite “Etenkin Pierre Bourdieu ja Beverley Skeggs puhuttelevat minua. Ehkäpä sanonta "Selves are socially made", sillä kukaan ei voi olla luokka- ja valta-asetelmien ulkopuolella. Myös habitus ja valta ovat kiinnostavia käsitteitä.”
Sosiologiassa parasta ”Ne muutamat suuret ajattelijat, joiden teoksia lukiessa haukkoo henkeään ja ikään kuin pää laajenee. Kiinnostavaa, miten jotkin asiat vanhenevat hyvin nopeasti ja joitakin teoksia luetaan sadan vuoden jälkeenkin niiden kirjoittamisesta.”

Lue seuraavaksi

Kirjallisuus

Vallas, Steven & Schor, Juliet B. (2020). What Do Platforms Do? Understanding the Gig Economy. Annual Review of Sociology 46:273–294. https://www.annualreviews.org/doi/10.1146/annurev-soc-121919-054857 

 

Avainsanat: aktivismi sosiaalinen media sosiologia teknologia töissä työelämä vuorovaikutus yhteiskunta

– 24.11.2021