Jutut
Avainsanat
Tuoreimmat
Aivokulttuurissa työntekijöitä herätellään tarkkailemaan ylikuumentuvia aivojaan
Aivotutkimuksen kehittyessä aivoja koskeva tieto on levinnyt tutkimuslaboratorioista yhteiskuntaan. Viime vuosina puhe aivoista on yleistynyt etsittäessä ratkaisuja työelämän kipukohtiin, kuten työuupumukseen. Aivoterveysvinkit houkuttelevat tulkitsemaan ja huoltamaan itseä neurobiologisena työkansalaisena, jonka velvollisuutena on hallinnoida huokoista rajaa itsen ja työn välillä, kirjoittaa Venla Okkonen.
Kommentti: Kuka lietsoo metsäsotaa?
Matti Vanhasen syyskuinen Helsingin Sanomien kirjoitus “Suomi tarvitsee kansallisen metsärauhan” väittää, että Suomen nielu- ja monimuotoisuustavoitteisiin sisältyy puutteellisen tiedon vuoksi merkittäviä riskejä. Tällainen tieteellistä tietoa väheksyvä puhetapa on laajemmin jaettu käytäntö, joka pyrkii oikeuttamaan suomalaisen metsänkäytön vallitsevaa tilaa. Puhetavalla on vakavia seurauksia demokratialle, luonnon monimuotoisuudelle ja tieteen asemalle yhteiskunnassa.
Kommentti: Seksityökeskustelu ansaitsee moniäänisyyttä
Viimeaikaiset mielipidekirjoitukset seksityöstä ovat osoittaneet, miten keskustelut seksityöstä voivat takertua ihmiskaupan ja vapaaehtoisen seksin myymisen jaotteluun. Keskusteluissa onkin kysymys siitä, millaisia kokemuksia voidaan kertoa, kenen kertomusta uskotaan ja kenellä ylipäätänsä on mahdollisuus päästä turvallisesti ääneen.
Tasa-arvon takapakkia vai globaalia valtapeliä? Viisi näkökulmaa anti-gender-liikehdinnän (toisin) ymmärtämiseksi
Konservatiivinen, laajasti rahoitettu ja hyvin järjestäytynyt anti-gender-liikehdintä pyrkii heikentämään naisten ja sateenkaari-ihmisten oikeuksia eri puolilla maailmaa. Matti Pihlajamaa kertoo tekstissään, mitä jokaisen anti-gender-liikehdinnästä ja sen torjunnasta kiinnostuneen olisi hyvä tietää ilmiön ajankohtaisesta tutkimuksesta.
Ukrainalaisten pakolaisten tekemä hoivatyö jää tunnustamatta
Keskustelu Ukrainan pakolaisista keskittyy usein tuen nopeaan mobilisointiin pakolaisia vastaanottavissa yhteiskunnissa. On myös tärkeää kysyä, kuka kantaa vastuun ukrainalaisten pakolaisten sosiaalisesta tuesta pitkällä aikavälillä. Sotaa paenneet tekevät itse jatkuvaa hoivatyötä, joka jää tunnistamatta ja tunnustamatta. Samalla he ovat jäämässä epävarmojen työmarkkinoiden vangiksi.
Tervetuloa koulutuksen eriytyminen -teemaviikon purkutalkoisiin Tekstin taloon 22.9.!
Purkutalkoot on Ilmiön uusi tapahtuma, jossa jatketaan keskustelua teemaviikkojen aiheista. Ensimmäisissä purkutalkoissa tutkijat keskustelevat koulutuksen eriytymisestä. Vapaa pääsy!
Herkkyys – yksilöiden hyvinvointia, yhteenkuuluvuutta ja yhteiskunnallista muutosvoimaa?
Herkkyys ymmärretään arkikeskusteluissa yksilöiden psykologiseksi ominaisuudeksi. Voiko se olla myös yhteiskunnallista keskustelua herättävä ja muutosvoimaa sisältävä ilmiö?
Hankalia potilaita vai hankalia sairauksia? Hormonaalisen migreenin ja endometrioosin sukupuolittunut hoito
Endometrioosi ja kuukautismigreeni ovat esimerkkejä sukupuolittuneista sairauksista, joiden tutkimus kaipaa lisää sosiologista näkökulmaa. Näiden sairauksien hoito voi olla haastavaa ja potilaat pelkäävät sitä, että heidän oireitaan vähätellään lääkärin vastaanotolla. Lääkäri–potilas-vuorovaikutuksen lisäksi haasteet ovat usein rakenteellisia.
Suomella on vielä matkaa mahdollisuuksien tasa-arvoon: korkeakoulutus eriytyy perhetaustan mukaan
Uskomus Suomesta korkeakoulutettuna kansana on juurtunut syvälle. Jo vuosia tätä käsitystä on yritetty oikoa. Useilla aloilla aloituspaikkoja ei riitä kaikille halukkaille ja paljon puhutusta ”mahdollisuuksien tasa-arvosta” huolimatta korkeakoulutus eriytyy perhetaustan mukaan.