Betoninen rautatieasema. Ihmisiä istuu odottelemassa.

Miten Amirista tuli player character? – Katujengi-ilmiön ja maahanmuuton yhteys ”jenginuorten” näkökulmasta

13.2.2026

Julkisessa keskustelussa katujengi-ilmiö kytketään usein maahanmuuttoon. Pimentoon jää kuitenkin lähes aina, miksi ja miten nämä asiat liittyvät toisiinsa. Kun yhteyttä ei avata, syntyy – ja synnytetään – mielikuva rikollisista ”toisista” ja vaarallisista ihmisryhmistä. Tässä jutussa Lotta Junnilainen ja Juuda Tamminen kertovat Amirin tarinan, joka kuvaa, miten stigmatisoidussa asemassa olevat nuoret saavat jengeistä turvaa ja tunnustusta.

Nuorisotalon ja päiväkodin piha-aluetta.

Jotain rajaa keskusteluun katujengeistä: Jengikeskustelu kaipaa juurisyiden tarkastelua

12.2.2026

Katujengeihin yhdistetyt rikokset ja väkivaltaisuudet ovat nostaneet esiin kysymyksiä nuorten suhtautumisesta yhteiskuntaan ja yhteiskunnan jakautumisesta. Keskustelussa ei aina olla ensisijaisesti huolissaan nuorista, vaan kyse on myös yrityksestä ylläpitää normatiivisia rajoja ”meidän” ja ”muiden” välillä. Tällöin eriarvoistumisen perimmäiset syyt jäävät huomiotta.

Opiskelija tietokoneen ja keyboardin äärellä. Alkio-opiston hip hop -elementit -linja.

Demonisointia, ”jengiepidemiaa” ja nuorison nurkkaan ajoa: räpin ja jengirikollisuuden oletetusta yhteydestä

11.2.2026

Rap-musiikki, kulutuskulttuuri ja näiden yhteys erilaisiin rikoksiin ovat herättäneet keskustelua mediassa viime vuosina. Erica Åbergin ja Annukka Saariston kirjoitus pyrkii antamaan näkökulmia näiden ilmiöiden tarkasteluun pohtimalla sitä, miten nuorista ja heidän kiinnostuksenkohteistaan puhutaan mediassa ja millaisia seurauksia yhteiskunnan yleistyneellä jengipuheella on nuorten elämään.

Jengi: Miten slangisanasta tuli sotkuinen sosiaalinen ongelma

10.2.2026

Mitä jengi tarkoittaa ja miten siitä rakentui sosiaalisia ongelmia ylimalkaisesti kuvaava käsite? Artikkelissaan Mikko Salasuo tarkastelee jengin sosiaalisten merkitysten rakentumista viime vuosisadan alusta 2020-luvulle. Ulkomailta suomen kieleen lainattu käsite viittasi alun perin neutraalisti porukkaan tai ryhmään, mutta sotien jälkeen siihen alettiin sovitella ja liittää erilaisia sosiaalisiin ongelmiin liittyviä merkityksiä.

Vaaleaihoinen käsi pitelemässä iPhone-älypuhelinta. Valokuva on tarkentunut etualalle, taustan nurmi ja maa-ala ovat epätarkkoja.

Mitä puhelimeni tietää minusta?

22.2.2023

Älypuhelimet keräävät käyttäjistään tietoa jatkuvasti, mutta monelle nuorelle tiedonkeruun seuraukset jäävät usein epäselviksi. Yksityisyydensuojan parantamiseksi tiedonkeruun riskit pitäisi vastaisuudessa huomioida paremmin niin lainsäädännön kuin peruskoulutuksen tasolla.

Lapsi juoksee koulun käytävää reppu selässään.

Tunnistetaanko kouluissa yhteiskuntaluokkaa?

22.11.2022

Kaupunkien eriytyminen haastaa suomalaisia kouluja, ja joissain kouluissa kohdataan perheiden huono-osaisuutta yhä enemmän. Koulujen henkilökunta kokee sen vaikeaksi, eikä heikommassa asemassa olevien perheiden monimuotoisuutta aina tunnisteta. Milloin on kyse yhteiskuntaluokkapohjaisista elämäntapojen eroista ja milloin aidosti vanhemmuuden puutteista?

Mustavalkoinen graffiti, jossa on avonainen suu kasvoissa sekä kukkia, joiden lomassa on piilossa erilaisia otuksia ja silmiä.

Nuoret aikuiset vastustavat yhteiskunnan vaatimuksia arkipäiväisin keinoin

28.9.2022

Nuorten odotetaan kasvavan tuottaviksi työntekijöiksi, vastuullisiksi vanhemmiksi sekä lainkuuliaisiksi ja yhteiskuntaan osallistuviksi kansalaisiksi. Kaikki eivät kuitenkaan solahda ongelmitta tähän muottiin, ja osa voi tehdä poikkeavia ratkaisuja suhteessa normatiivisiin aikuistumisen malleihin. Näitä odotuksia vastustava arkipäivän vastarinta voi ilmentyä monella tavalla, kuten esimerkiksi puhumattomuutena palvelukohtaamisissa tai hoitokäytännöistä kieltäytymisenä, oman elämäntavan politisoimisena tai taiteen tekemisenä. Nämä keinot voidaan nähdä arkisina kansalaisuuden tekoina, joiden kautta nuoret aikuiset pyrkivät neuvottelemaan omasta asemastaan ja oikeuksistaan kansalaisina.

Vaaleansinisiä kasvomaskeja.

Kasvomaskit ovat toimijoita, jotka läsnäolollaan muokkaavat kokemuksiamme

30.3.2022

Kasvomaskit ovat olleet osa arkeamme lähes kahden vuoden ajan. Nämä pienet, näennäisesti merkityksettömät esineet ovat olleet osa poliittista ja lainsäädännöllistä keskustelua usealla yhteiskunnan tasolla. Niiden tarkastelu toimijoina muistuttaa siitä, että olemme ihmisinä osa meitä laajempaa toimijoiden verkostoa.