Töissä: Kasvisruokaa ja tilastotiedettä - Janna Oksanen on taloussosiologi, joka haaveilee vegemurroksesta

Janna Oksanen lähti opiskelemaan taloussosiologiaa ja päätyi työskentelemään vegeruoan pariin. Töissä yhdistyvät kauppatieteet, tilastot ja elintarvikeala, mutta sosiologia on edelleen laaja-alaisen ajattelun pohja.

MeEatin kategoria- ja asiakkuuspäällikkönä Janna Oksanen vastaa lihankorvikkeita kehittävän yrityksen tuoteportfoliosta ja myynnistä vähittäiskaupoille. Ruokaan hän hurahti ehkä epätavallista reittiä, sosiologian opintojen kautta.

Kulutussosiologiaa lihatiskillä

Lukiossa Oksanen piti matematiikasta ja suunnitteli kauppatieteiden opintoihin hakeutumista. Kirjoituksista jäi kuitenkin kipinä yhteiskunnallisia aiheita kohtaan ja välivuoden aikana suunta muuttui, kun hän löysi taloussosiologian maisteriohjelman Turun yliopistosta. Se tuntui yhdistävän Oksasen kiinnostuksen kohteet.

Kandidaatin tutkintonsa aikana Oksanen huomasi innostuvansa ruokaan liittyvistä aiheista.

“Yhdellä kulutussosiologian kurssilla puhuttiin ruoankulutuskäyttäytymisestä ja [kulutuksen ja ruoan sosiologian dosentti] Taru Lindblom piti myös ruokakulttuurista oman kurssinsa. Siihen aikaan olin vielä itsekin töissä Stockan liha- ja kalatiskillä, ja mietin ihmisten kulutuspäätöksiä myös siellä. Mikä saa valitsemaan eläinperäiset tuotteet? Aihe alkoi kiinnostaa valtavasti”, Oksanen muistelee.

Alempi opinnäytetyö syntyikin lopulta ruoankulutuksen taustalla vaikuttavista tekijöistä, ja aihe on pysynyt keskiössä siitä lähtien. Pro gradussaan Oksanen tarkasteli maidonkulutusta ja tällä hetkellä hän tekee toista maisterin tutkintoa Helsingin yliopistossa, elintarviketalouden ja kulutuksen ohjelmassa.

“Päädyin tekemään toista maisteria alun perin ihan omaksi ilokseni. Sosiologia tarkastelee ruokaa sosiaalisesta näkökulmasta ja kuluttajan kautta, mutta huomasin kiinnostuneeni kestävästä ruokajärjestelmästä myös laajemmassa mittakaavassa. Ajattelin, että uusista opinnoista saisi myös alkutuotannon, teollisuuden ja kaupan näkökulmaa. “

Nyt Oksanen tekee toista graduaan, tällä kertaa vegaanisesta ruokavaliosta ja syömishäiriöistä. Tarkoituksena on tarkastella, miten syömishäiriön sairastaneet kokevat syömisen kasvaneet vastuullisuusvaatimukset.

Polut yhä avoinna

Oksanen päätyi tekemään uraa yksityiselle sektorille osittain sattuman kautta. Ensimmäinen työ oli Turun yliopistolla. Kandin jälkeen hän teki harjoittelun taloussosiologian oppiaineelle ja jatkoi työssä osa-aikaisena tutkimusavustajana maisteriopintojen ohella.

Hankkeiden aiheet vaihtelivat poliittisista kuplista verkkokiusaamiseen. Oksanen muistelee litteroineensa myös ulkomailla asuvien suomalaisten ruokakäyttäytymistä käsittelevää ryhmähaastatteluaineistoa, joka oli erityisen kiinnostava.

Sitten yliopistolla alkoi ruokayhtiö Raision rahoittama vuoden projekti, jossa kehitettiin uutta liiketoiminta-aihiota. Oksanen haki osaksi monitieteistä tiimiä ja pääsi mukaan.

“Mietin, että tässä yhdistyvät ruoka ja yliopistopuoli. Hanke oli lopulta linkki elintarviketeollisuuteen ja sain Raisiolta töitä valmistumisen jälkeen.”

Raisiolla Oksanen työskenteli markkinointitiimissä ja teki kuluttajatutkimusta uuden kaurajauhiksen lanseeraamista varten. Työskenneltyään kuusi kuukautta markkinoinnin ja kuluttajaymmärryksen harjoittelijana Oksasesta tuli uutuustuotteiden projektipäällikkö ja lopulta kategoriapäällikkö. Raision töiden aikana hän asui hetken myös Lontoossa ja työskenteli paikallisella konttorilla myynnin parissa.

“Raisiolla sain läpileikkauksen elintarvikekehityksen eri vaiheista, kun työskentelin eri tiimeissä ja eri ihmisten kanssa.”

Sen jälkeen Oksanen headhuntattiin Eckes-Graninille kategoriapäälliköksi. Uusi työnkuva innosti, sillä se sisälsi enemmän datan penkomista ja insightien löytämistä, mutta puolentoista vuoden jälkeen Oksanen alkoi ikävöidä kasvissyönnin ja kestävän ruoantuotannon teemoja. Insighteilla tarkoitetaan markkinoinnissa kuluttajadatan perusteella tehtyjä näkemyksiä.

“Päätin hakea uuteen maisteriohjelmaan ja muutin Helsinkiin. Samaan aikaan entinen esihenkilöni Raisiolta oli perustanut ruokateknologia-alan startupeihin sijoittavan rahaston ja palkkasi minut tekemään markkinakatsauksia osa-aikaisesti opintojen ohella.”

Kun maisterikurssit oli tehty, Oksanen päätti hakea kokoaikatöitä ja haki nykyiseen työpaikkaansa MeEatille töihin. Työ tuntuu mielekkäältä, mutta vegemurrosta voisi tehdä monella sektorilla. Oksanen toimiikin uudessa Pro Vege -yhdistyksessä. Myös julkisen sektorin töitä hän pitää kiinnostavana vaihtoehtona - ja tutkimuspuolikin käy mielessä toisinaan.

“Mietin toisinaan poliittisia instituutioita, jotka tekevät ratkaisuja, mitä ruoantuotantoa tuetaan ja miksi. Tai muita julkisia toimijoita, jotka edistävät kestävää syömistä. Eikä se väitöskirjakaan ole poissuljettu”, Oksanen pohtii.

Sosiologina hahmottaa kokonaiskuvaa

Jos Oksanen palaisi nyt ajassa taaksepäin sosiologian opintoihin, ottaisi hän enemmän irti teorioista ja pohtisi niitä käytännön ilmiöiden kautta. Samaan hän kannustaa nykyisiä opiskelijoita.

“Teoriat tuntuivat välillä tosi korkealentoisilta ja mietin, tarvitseeko näitä sata vuotta vanhoja asioita tietää. Mutta niistä on oikeasti hyötyä, niihin kyllä törmää. Kannattaa miettiä niitä sen aiheen kautta, mikä itseä kiinnostaa, oli se sitten ruoankulutus, journalismi tai vaikka maahanmuutto.”

Yhteiskuntatieteiden opiskelijoille Oksanen antaa myös kehotuksen luottaa omaan osaamiseen ja intuitioon alaa kohtaan. Generalisteilla on hyödyllinen kyky hahmottaa kokonaisuuksia.

“Joka roolissa olen ollut monen osaston välillä oleva tyyppi, joka puhuu vähän joka suuntaan. En koe olevani markkinoinnin, myynnin tai tuotekehityksen erityisosaaja, mutta pystyn muodostamaan kaikesta kokonaiskuvaa. Sosiologian opinnot ovat auttaneet siinä. Ja tiedon etsimisessä, jalostamisessa ja kriittisessä tarkastelussa. Lisäksi sosiologia on auttanut ymmärtämään ihmisen toimintaa, mitä kuluttajakäyttäytyminenkin on. ”

“Taloussosiologian tutkinto on kyllä ollut yksityisellä sektorilla asia, joka on herättänyt rekrytoijien huomion.”

Oksasen neuvoo opiskelijoita myös valitsemaan graduaiheen oman mielenkiinnon mukaan. Jos työkokemusta ei valmistuessa ole ehtinyt kertyä, voi omaa asiantuntijuutta kehittää haluamaansa suuntaan opinnäytteen avulla. Myös sivuaineiden kautta voi luoda omanlaisensa osaamispaletin. Oksanen itse opiskeli sosiologian ohella tilastotiedettä ja kauppatieteitä.

Lue lisää Ilmiön työelämäjuttuja täältä.

Kuvat: Alena Matrosova, Glenn Carstens-Peters / Unsplash, Yoav Farhi / Unsplash