Janna Oksanen lähti opiskelemaan taloussosiologiaa ja päätyi työskentelemään vegeruoan pariin. Töissä yhdistyvät kauppatieteet, tilastot ja elintarvikeala, mutta sosiologia on edelleen laaja-alaisen ajattelun pohja.
Turun yliopiston sosiologian opiskelijat tarkastelevat sosiologian muutosta 1980-luvulta nykypäivään kulttuuritutkimuksen kautta.
Edvard Westermarck (1862−1939) oli aikansa ehkä tunnetuin suomalainen tiedemies, jota pidetään suomalaisen sosiologian perustajana. Hänen mukaansa nimetty, suomalaisia sosiologeja yhdistävä Westermarck-seura, on yksi Suomen suurimpia tieteellisiä seuroja.
Laulaja-lauluntekijä Anssi Kelan kappale “1972” kertoo 50 vuotta sitten syntyneiden mahdollisista koulutuspoluista. Laulu sivuaa 1970-luvun loppupuolella syntyneiden kouluttautumiseen liittyviä ilmiöitä myös luokkanousun näkökulmasta.
Älypuhelimet keräävät käyttäjistään tietoa jatkuvasti, mutta monelle nuorelle tiedonkeruun seuraukset jäävät usein epäselviksi. Yksityisyydensuojan parantamiseksi tiedonkeruun riskit pitäisi vastaisuudessa huomioida paremmin niin lainsäädännön kuin peruskoulutuksen tasolla.
Sähkömarkkinat ovat perinteisesti kiinnostaneet taloustieteilijöitä, päättäjiä ja sähköyhtiöitä, ja niitä on käsitelty kilpailun tuomien hyötyjen näkökulmasta. Viimeaikainen sähkön hintojen kehitys on tuonut sähkömarkkinat julkiseen keskusteluun myös kotimaassa. Sosiologinen näkökulma haastaa tutkijat tarkastelemaan sähkömarkkinoiden toimintaa ja vaikutuksia, mukaan lukien markkinoiden aiottuja ja aikomattomia seurauksia.
Keski-ikäinen sosiologian yliopistonlehtori on jatkanut harrastustaan kotikaupunkinsa keskusta-alueella keräillen roskia miltei päivittäin. Tässä toisessa roskakävelystä kirjoittamassaan tekstissä hän pohtii tarkemmin spontaaneja kohtaamisia ihmisten kanssa sekä sitä, kuinka häntä katsotaan ja hänen tekemisiään tulkitaan. Ihmiset näkevät samaa kohdetta katsoessaan eri asioita: hyveellisen yksilön, omituisen potentiaalisen ”kassialman” sekä sopivan nolaamisen kohteen.
Sotien jälkeen Suomessa käynnistyi mittava elinkeino-, ammatti- ja aluerakenteen muutos eli niin kutsuttu “suuri muutto”, joka innoitti tutkijoita selvittämään yhteiskunnallisen muutoksen vaikutuksia suomalaisten elämäntapoihin. Miltä tuon ajan elämäntapatutkimus näyttää nykyopiskelijoiden silmin?
Työläistaustainen sosiologian yliopistonlehtori on kokenut kirjoittamisen aina vaikeaksi. Suhde kirjoittamiseen on yhä – 25 yliopistossa töissä vietetyn vuoden jälkeen – ambivalentti, vaikka hän on löytänyt itselleen sopivia keinoja tuottaa tekstiä. Kirjoittamiseen liittyy paitsi nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemuksia, myös häpeän ja riittämättömyyden tuntemuksia.
Kvantitatiivisessa sosiologiassa on laajasti käytössä nollahypoteesitestauksen päättelymenetelmä. Sen rutiininomainen käyttö on kuitenkin kerännyt viime vuosina kritiikkiä. Tutkijat ymmärtävät usein nollahypoteesitestauksen käsitteitä väärin ja saavat sen pohjalta helposti, mutta virheellisesti kuvan näennäisen varmoista, objektiivisista ja sosiologisesti merkittävistä tuloksista.
Ukrainan sota ja sen pakolaiset ovat herättäneet eurooppalaisissa myötätunnon aallon, jota vastaavaa ei olla nähty esimerkiksi Syyrian sotaa paenneita kohtaan. Katsaus sotaa kuvittaviin sosiaalisen median sisältöihin auttaa ymmärtämään, miten sodan visualisointi vaikuttaa käsityksiin ja asenteisiin ukrainalaisia kohtaan. Korostamalla Ukrainan eurooppalaisuutta, Venäjän uhkaavuutta sekä sodan selkeitä moraaliasetelmia kuvat tuovat ukrainalaiset kohtalot lähemmäs ja tekevät niistä surtavia.
Sosiologiaa pääaineenaan opiskellut Hanna Holm on tehnyt pitkän uran maahanmuuttotyön parissa. Tällä hetkellä hän toimii maahanmuuttokoordinaattorina ja on toiselta ammatiltaan ratkaisukeskeinen terapeutti. Sosiologiasta on ollut hyötyä molemmissa työtehtävissä, sillä se on auttanut ymmärtämään ihmisiin ja ilmiöihin vaikuttavia rakenteita.
Kiinnostaako tiedeviestintä? Haluatko tehdä sosiologista ajattelua ja tutkimusta tunnetuksi? Onko sinulla kiinnostavia ideoita tiedeviestintään?
Pauliina Seppälä edistää työkseen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä esimerkiksi digitaalisten alustojen ja tapahtumien avulla. Sosiologia on toiminut pohjana Seppälän näkemyksille maailmasta, mutta myös työvälineenä ihmisten ja sosiaalisen median parissa työskennellessä.
Parisuhteen kriisi ja siihen ratkaisuja tarjoava terapeuttinen näkökulma tulevat jatkuvasti vastaan mediassa ja arkipäivän keskusteluissa. Kun parisuhdetta alkaakin tarkastelemaan yhteiskunnallisesta ja historiallisesta näkökulmasta, huomaa yksittäisten suhteiden ongelmia laajemman kokonaisuuden ja pystyy erottamaan, minkälaiset ongelmat ovat yksilön vaikutuspiirissä ja mitkä taas rakenteellisia. Parisuhde yhteiskunnallisena normina on ristiriitainen ja täynnä jännitteitä.
