Ensitreffit alttarilla sosiologin silmin, jäähyväiset: Onks toi eri rytmi kans joku kiertoilmaus?

Kirjoitussarjan viimeisessä osassa paljastamme, miten sosiologiset jaksoanalyysit syntyivät ja mikä oli tosi-tv-tiimin tärkein ohje orastavan parisuhteen ongelmiin.

Ensitreffit alttarilla -sarjan viimeinen jakso tarjosi lisää surullisia hetkiä. Emma ja Tuomas sekä Mira ja Matti olivat jo päättäneet suhteensa, mutta kummankin parin kohtaaminen hääpaikassa oli aika vaikea. Mira kertoi olleensa valmis jatkamaan suhdetta kaikesta huolimatta. Matti yritti jälleen keventää tilannetta fist bumpilla, josta Mira ei edelleenkään innostunut. Tosi-tv-tiimiläisten sydän murtui, kun Tommi kertoi parin jatkavan ystävinä. Juudit olisi toivonut enemmän.

Kauden neljästä parista vain yksi jäi yhteen, Kati ja Janne. Kaikkiin kauden aikana nähtyihin parisuhteen solmimisen vaikeuksiin nähden tämä tuntuu melkein uskomattomalta saavutukselta. Tosin MTV paljasti tänään parin päätyneen eroon syksyn aikana. Kulunut kausi on siis sarjan historian ensimmäinen, jossa yksikään pari ei päässyt alkua pidemmälle.

Sarja tarjosi useammankin yllätyksen.

Kausi oli tänä vuonna ennätyksellisen pitkä, ja monien katsoja-arvioiden mukaan se oli myös sarjan historian tylsin ja lattein. Toisaalta sarja tarjosi useammankin yllätyksen. Matin ja Miran kohdalla sarja antoi parista alkujaksojen perusteella kehityskelpoisen kuvan. Matti on kuitenkin paljastanut haastattelussa, että parin ”fyysisesti vakavin hetki nähtiin jo hääjaksossa silloin, kun pussattiin "tahdon"-sanan jälkeen”.

Emman ja Tuomaksen välien totaalinen jäätyminen yllätti myös, koska parilla oli yhdessä hyviäkin hetkiä. Ehkä isoin yllätys oli se, miten alussa niin toisilleen sopivilta näyttäneet parit osoittautuivatkin aivan toimimattomiksi.

Vaikka tällä kaudella sentään puhuttiin edes vähän seksistä, jäi katsojaa  vaivaamaan, mitä kaikkea sarjassa jätetään piiloon. Tero Kartastenpää syyttää sarjaa kolumnissaan salasiveäksi: parien suhteen tilaa joutuu arvailemaan rivien välistä ja kummallisia kiertoilmaisuja, kuten ”ei ole romantiikkaa”, tulkitsemalla. Sarjan osallistujia ei voi pakottaa avoimuuteen, mutta toivottavasti avoimempaa puhetta ei kuitenkaan jätetä sarjasta tarkoituksella pois.

Tosi-tv on enemmän kuin viihdettä

Tälläkin kaudella sarjan tapahtumia on seurattu mediassa tarkasti. Vauva.fi-keskustelupalstan Ensitreffit-ketjussa on tätä kirjoittaessa 813 sivua ja 16 254 kommenttia. Keskustelu on ollut ennätyksellisen vilkasta, ja ketju on pysynyt koko kauden ajan keskustelualustan luetuimpien joukossa Big Brother Suomi OFFICIAL 2020 -ketjun rinnalla.

MTV:n intresseissä on tietenkin katsojien saaminen medianostojen avulla, mutta  sarja on ollut esillä myös muiden mediatalojen julkaisuissa. Ilta-Sanomissa toimittaja Katri Utula on kommentoinut sarjan tapahtumia viikoittain, ja myös Me Naiset -lehti on kirjoittanut sarjasta aktiivisesti. Viime kaudella ohjelmassa avioituneet Ville ja Annika ovat pitäneet viikoittaista podcastia ja analysoineet jaksoja eräänlaisina kokemusasiantuntijoina.

Tässä kirjoitussarjassa olemme halunneet tuoda jaksoanalyyseihin yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Toivomme, että kirjoitusten kautta on välittynyt, miten kiehtova tosi-tv:n ja Ensitreffien maailma on. Kyse ei ole vain tv-viihteestä. Meille sosiologeille tosi-tv tarjoaa ikkunan moniin nykyelämän ilmiöihin, mutta lisäksi tosi-tv itsessään on kulttuurisena muotona kiinnostava ja tärkeä.

Voiko nykyelämää todella ymmärtää, ellemme tiedä, mikä ihmisiä liimaa tv:n ääreen?

Tv-ohjelmien vastaanottoa tutkittiin Suomessa ahkerasti 1980- ja 1990-luvuilla, mutta sittemmin tv-viihde on ehkä muuttunut sosiologeille näkymättömäksi. Se tuntuu tutkimusaiheena helposti arkiselta ja banaalilta. Toisaalta, voiko nykyelämää todella ymmärtää, ellemme tiedä, mikä ihmisiä liimaa tv:n ääreen parhaimmillaan useiksi tunneiksi päivässä ja mikä heitä tv-viihteessä liikuttaa?

Kirjoitussarjassa olemme tulkinneet sarjaa ja sen tapahtumia esimerkiksi nykypäivän perhe- ja parisuhteiden, elämäntyylien ja sosiaalisten erotteluiden, alkoholinkäyttötapojen ja ulkonäön merkitysten näkökulmasta. Toisaalta olemme sivunneet sosiologian teoreettisempia kysymyksiä, kuten sitä, miten elämäntavat muotoutuvat ja miten materiaalinen ympäristö ohjaa ja muokkaa ihmisten toimintaa. Paljon on jäänyt sanomattakin. Tosi-tv:n taloudellisista merkityksistä ja suhteesta työelämään tai esimerkiksi yksityisen ja julkisen rajan muutoksista olisi voinut kirjoittaa enemmänkin.

Tosi-tv-tiimi kiittää ja kuittaa

Miten sosiologiset jaksoanalyysit oikein syntyivät? Salaperäiseen tosi-tv-tiimiin kuuluivat Anun lisäksi Ilmiön päätoimittaja, nuoria työelämässä tutkiva Lotta Haikkola sekä yksi sosiologi, joka haluaa jättää henkilöllisyytensä mysteeriksi. Paljastetaan myös, että analyyseistä ei selvitty pelkästään sosiologisen tietämyksen voimin, sillä tiimiin kuului myös fyysikko. Aallossa työskentelevän Kerttu Aitolan osaaminen kattaa sekä aurinkokennot että parisuhdeanalyysin.

Tosi-tv-tiimimme katsoi jakson joka tiistai televisiosta Messengerissä samaan aikaan keskustellen. Keskustelut olivat kuitenkin kaukana sosiologisesta analyysistä. Todennäköisesti ne muistuttivat aika paljon vastaavia kaveriporukoiden kommenttiketjuja. Ne täyttyivät hymiöistä ja nopeista heitoista: ”häh?”, ”sitä ei kiinnosta pätkääkään”, ”se on toiminut sikamaisesti mut se on tossa jotenkin ihan pihalla”, ”hyvä Mira!”.

Paljastettakoon myös, että ratkaisumme lähes kaikkiin parien ongelmiin kommenttiketjussa oli ”vetäkää kännit”. Ainakaan tosi-tv-tiimin sosiologeista ei tulisi kovin kummoisia  parisuhdeneuvojia.

Sosiologinen katse kohdistuu yksilöiden yli ja läpi.

Kommenttiketjujemme tarkempi havainnointi kuvaa aika hyvin sitä, miten epäluonteenomainen “sosiologinen katse” meille sosiologeillekin on. Ensimmäiset reaktiomme sarjan tapahtumiin liittyivät osallistujien  tekemisiin ja sanomisiin. Katseemme kohdistui osallistujiin yksilöinä, ja kaikkien muiden katsojien tapaan kiinnostuimme heidän tunteistaan, motiiveistaan ja siitä, minkälaisia ihmisiä he ovat ja mitä heistä voi sarjan perusteella päätellä.

Sosiologinen katse taas kohdistuu yksilöiden yli ja läpi. Sarjan osallistujien ja tapahtumien nähdään edustavan jotain yleisempää ja yliyksilöllistä. Minkälainen on se yhteiskunta, joka tuottaa Ensitreffien kaltaisen sarjan ja siinä näkyvät asiat ja tapahtumat? Entä miten sarja itsessään muokkaa käsityksiä parisuhteesta ja perheestä? Tulkinnan apuna on ollut suomalainen ja kansainvälinen sosiologinen kirjallisuus.

Tosi-tv-sarjojen äärellä pohtiminen, riemastuminen ja liikuttuminen ei tietenkään olisi mahdollista ilman niiden osallistujia. Kiitos rohkeudestanne ja hyvästä seurasta ankeana koronasyksynä Mira, Matti, Juudit, Tommi, Kati, Janne, Emma ja Tuomas! Me katsojat olisimme tietysti halunneet teistä vielä isomman palan, eikä tirkistelynhalullemme voi koskaan tulla loppua, mutta teitä on ollut ilo seurata ja toivomme teille kaikkea hyvää tulevaisuudessa.

***

Sosiologi Anu Katainen ja Ilmiön tosi-tv-tiimi seurasivat Ensitreffit alttarilla -sarjaa viikoittaisissa jaksoanalyyseissä syksyn 2020 ajan. Löydät kaikki sarjassa ilmestyneet jutut täältä.

Kuvat: bannerikuva Mahmoud Fawzy (Unsplash), tekstin kuvat Cottonbro (Pexels) ja John Tuesday (Unsplash)