Ensitreffit alttarilla sosiologin silmin, jakso 3: Ei mulle oo väliä, onkse tumma vai vaalee

Ensitreffeistä keskustellaan vilkkaasti sosiaalisessa mediassa. Hääjaksojen kohdalla keskeisin puheenaihe on osallistujien ulkonäkö ja keskinäinen vetovoima. Miksi osallistujien ulkonäkö puhuttaa?

Häissä morsiamen ja sulhasen odotetaan olevan parhaimmillaan. Kyseessä on juhla, jossa ulkonäköön kohdistuu suuria toiveita ja odotuksia. Mahdollisimman upeaan ulkonäköön hääpäivänä ollaan valmiita panostamaan isojakin summia. Tarkoitus ei ole pelkästään hurmata puolisoa, vaan kyse on häihin olennaisesti kuuluvasta performanssista.

Ensitreffeissä ulkonäköön ja olemukseen perustuva ensivaikutelman tekeminen ja naimisiinmeno tapahtuvat samalla hetkellä. Juudit vertasikin kauden toisessa hääjaksossa ensikohtaamista ”sipulin uloimpaan kerrokseen” purkaen näin ulkonäköodotuksiin kohdistuvaa jännitystä. Matti taas kertoi ystävilleen vihkimisen jälkeen olevansa ”järkyttävän helpottunut”, koska morsian osoittautui hänen silmissään niin kauniiksi.

Jokaisen Ensitreffit-kauden alussa keskustelu on keskittynyt osallistujien ulkonäköön.

Ensitreffejä, kuten muitakin tosi-tv-sarjoja, kommentoidaan aktiivisesti sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla. Tätä kirjoittaessa Vauva-lehden Aihe vapaa -keskusteluiden Ensitreffit alttarilla 2020 OFFICIAL -keskustelussa on jo yli 2 700 kommenttia. Jodelin #ensitreffitalttarilla-kanavaa seuraa lähes 19 000 ihmistä. Jokaisen Ensitreffit-kauden alussa keskustelu sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla on keskittynyt osallistujien ulkonäköön.

Kun kyse on sosiaalisen median keskusteluista, kommentointi on usein raadollista. Osallistujien ulkonäköä kommentoidaan asiattomastikin. Arvostelun kohteena ovat fyysisen ulkonäön lisäksi tyyli ja olemus. Keskusteluissa ruoditaan, ovatko osallistujat viehättäviä, ja erityisesti sitä, ovatko he viehättäviä toistensa silmissä.

Ulkonäkö on pääomaa

Miksi osallistujien ulkonäkö herättää niin paljon keskustelua? Suomalaisia ei olla perinteisesti pidetty ulkonäkökeskeisenä kansana. Ulkonäköihannettamme ohjaavat voimakkaasti luonnollisuus, käytännöllisyys ja siisteys. Mitään ei saa olla liikaa, eikä varsinkaan saa yrittää liikaa, mutta toisaalta ei ole sopivaa esiintyä rähjäisenä.

Ajatuksen voi myös kääntää ja ajatella, että olemme muiden tavoin ulkonäkökeskeisiä, sillä hyväksytyn ja hyvänä pidetyn ulkonäön rajat ovat tiukahkoja. Ulkonäkö on siis suomalaisillekin tärkeä, tunteita ja keskustelua herättävä aihe, kuten Ensitreffejä käsittelevän some-kommentoinnin kiivauskin osoittaa. Sosiologi Outi Sarpilan ja kumppaneiden tutkimuksen mukaan ulkonäön arvostus on Suomessa kasvanut samalla kun kulutusmahdollisuudet ovat lisääntyneet ja ulkonäkövaikutteet monipuolistuneet. Ulkonäkömme viestittää, keitä me olemme, mihin kuulumme ja minkälaisia olemme.

Kumppanin ulkonäössäkään ei ole kyse vain vetovoimasta, vaan lisäksi tyylistä ja asemasta.

Ulkonäkö ja siihen liittyvät arvostelmat liittyvät voimakkaasti siihen, mihin sosiaalisen lokeroon ja mille sosiaalisen hierarkian portaalle ihmisten arvioidaan kuuluvan. Sosiologit ovat alkaneetkin viime vuosina keskustella ulkonäöstä pääomana ranskalaissosiologi Pierre Bourdieun käsitteistöä soveltaen.

Bourdieun mukaan yksilöiden asema yhteiskunnassa määräytyy pitkälti pääomien perusteella. Pääoma ei viittaa tässä pelkästään rahaan, eli taloudelliseen pääomaan. Sen lisäksi tarvitaan sosiaalista ja kulttuurista pääomaa, eli yhteiskunnassa eteenpäin edesauttavia verkostoja sekä osaamista, tietoa ja koulutusta pärjätä näissä verkostoissa.

Seksuaalinen, esteettinen tai fyysinen pääoma voidaan samalla tavoin ymmärtää ominaisuudeksi, joka määrittää ja heijastelee yksilöiden yhteiskunnallista asemaa ja mahdollisuutta pärjätä näistä asemista käytävässä kilpailussa. Kumppanin ulkonäössäkään ei ole näin ollen kyse vain vetovoimasta, vaan lisäksi tyylistä ja asemasta. Puolison ulkonäöstä voi tehdä päätelmiä tämän yhteiskunnallisesta asemasta ja siitä, vastaako tämän asema omia toiveita ja pyrkimyksiä. Edustava puoliso on myös statuskysymys.

Miltä kunnollinen ihminen näyttää?

Somen ulkonäkökeskustelu tuskin olisi kovin kiivasta, jos ajattelisimme, että ulkonäkömme on mikä on, eikä siihen voi vaikuttaa. Kaikkiin fyysisiin piirteisiimme emme voikaan, mutta periaatteessa ulkonäkömme on muokattavissa ja paranneltavissa, kunhan vain osaamme kuluttaa, pukeutua, ehostaa ja kammata itsemme oikealla tavalla. Kauneusihanteiden saavuttamiseen liitetään lisäksi terveellinen ruokavalio ja riittävän liikunnallinen elämäntapa, joiden nähdään vaativan itsekuria. Liikutaan siis vahvasti moraalin alueella: hyvä ulkonäkö symboloi moraalista kunnollisuutta.

Brittisosiologi Stephanie Lawlerin mukaan ulkonäön arvottaminen liittyy ennen kaikkea oman asemansa parantamiseen tähtäävän keskiluokan erottautumispyrkimyksiin. Keskiluokka haluaa erityisesti erottautua rahvaanomaisena ja tyylittömänä pidetystä työväenluokasta, jota some-kielessä kutsutaan wt:ksi (“white trash”) tai rahvaaksi. Sosiaalisessa mediassa tapahtuva ulkonäön arviointi onkin osa määrittelykamppailua, jossa tuotetaan erityisesti keskiluokkaista ulkonäköihannetta ja arvotetaan ihmisiä näiden ihanteiden perusteella.

Entä mikä jäi tosi-tv-tiimille päällimmäiseksi mieleen kauden toisesta hääjaksosta? Ehdottomasti Tommin tanssi Juuditille ja se, että parit vaikuttivat toistensa seurassa niin levollisilta ja helpottuneilta. Ulkonäköpettymyksiä ei onneksi nähty.

***

Sosiologi Anu Katainen ja Ilmiön tosi-tv-tiimi seuraavat Ensitreffit alttarilla -sarjaa viikoittaisissa jaksoanalyyseissä syksyllä 2020. Löydät kaikki sarjassa ilmestyneet jutut täältä.

Kuvat järjestyksessä: bannerikuva David Thomaz, tekstin kuvat Nonsap Visuals ja Taylor Smith (kaikki Unsplash)

Kirjallisuutta

Lawler S. (2005) Disgusted Subjects: The Making of Middle-Class Identities. The Sociological Review 53(3): 429-446. 

Kolehmainen M. (2017) The material politics of stereotyping white trash: flexible class-making. The Sociological Review 65(2): 251-266.

Sarpila O, Koivula A, Kukkonen I, Åberg E & Pajunen T (2020) Double standards in the accumulation and utilisation of ‘aesthetic capital’. Poetics.