Pääkirjoitus: Yhteiskunta ilmiöissä

Sosiologian tavoilla ymmärtää maailmaa on paljon annettavaa ihmisille, jotka luovivat arjen, työn ja lähiyhteisöjensä ongelmien ja kiistojen seassa. Ilmiö haluaa avata sosiologiaan kuuluvan ihmettelyn mahdollisuuden kaikille, kirjoittaa päätoimittaja Lotta Haikkola.

Millaiset seikat ja elämänkokemukset ennustavat sairaseläkkeelle jäämistä? Kuinka uudet avokonttorit muuttavat työntekoa ja työntekijöiden olemisen tapoja? Miten meitä hallitaan, ja miten tähän on tultu? Entä miten tasa-arvoa edistetään strategisessa valtiossa?

Sosiologia on tieteenala, joka tarjoaa vastauksia tällaisiin arjen ja yhteiskunnan kysymyksiin. Vastausten hienous piilee sosiologian tavassa käsitteellistää yhteiskuntaa ja ihmisten yhteistoimintaa.

Tieteenalan ydintä on sosiologinen mielikuvitus. Sosiologia ylittää arkijärkiset selitykset ja liittää henkilöhistoriat yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin. Esimerkiksi sosiologi Lena Näre on todennut, että sosiologialla on kaksi lupausta: tarjota uskottavia tulkintoja yhteiskunnasta ja välineet yhteiskunnan kritiikkiin.

Sosiologiset käsitteet ja tavat ymmärtää maailmaa eivät ole osa ihmisten arkista ymmärrystä, toisin kuin vaikkapa käyttäytymistieteelliset tai terveystieteelliset käsitteet. Sosiologian tavoilla ymmärtää maailmaa on kuitenkin paljon annettavaa myös tavallisille ihmisille, jotka luovivat arjen, työn ja lähiyhteisöjensä ongelmien ja kiistojen seassa.

Ihmisten pienet ja suuret arkiset kamppailut tarvitsevat tuekseen sosiologista asiantuntijuutta ja tutkimustuloksia. Brittiläisen luokkatutkija Beverley Skeggsin luokka-analyysi antaa syrjäytetyille välineitä ottaa haltuun leimaavia puhetapoja. Väestön hallinnan klassikon Michel Foucault’n teoreettiset välineet auttavat huumeidenkäyttäjien kanssa työskentelevää ymmärtämään työnsä taustoja ja sen historiallisia kerrostumia.

Sosiologisten käsitteiden ja teorioiden avulla voi ihmetellä kaikenlaisia kysymyksiä: lapsen suhtautumista lemmikkinsä kuolemaan tai sitä, kuinka globaalit työn ja tuotantorakenteen murrokset näkyvät suomalaisten nuorten mielikuvissa työelämästä. Sosiologia tutkii ihmisen perustavanlaatuista sosiaalisuutta, niin mikrotason vuorovaikutusta kuin kysymystä siitä, mikä ihme pitää yhteisöjä yhdessä.

Juuri nyt sosiologiaa pyristelee eroon kansallisvaltiokeskeisyydestä ja yrittää ymmärtää esimerkiksi antroposeenia eli ajatusta geologisesta aikakaudesta, jolloin ihmisen toiminnan uskotaan jättäneen jälkiä planeetan geologisiin kerrostumiin.

Sosiologian lupaukset jäävät kuitenkin lunastamatta, ellei sosiologian ääni kuulu julkisessa keskustelussa tai jos sosiologien rooli rajoittuu kapeaan asiantuntijan rooliin. Sosiologian analyyttinen, tulkitseva, ymmärtävä ja kriittinen näkökulma ei pääse käyttöön.

Perustimme Ilmiön tästä syystä. Ilmiöstä voi lukea uusinta sosiologista tutkimusta populaarissa muodossa ja etsiytyä tutkijoiden työn äärelle. Ilmiö kurkottaa kuitenkin myös kauemmaksi ja kertoo myös sosiologiasta itsestään.

Tulkitsevan ja selittävän mielensä lisäksi sosiologia antaa ihmisille välineet ymmärtää oman tilanteensa yhteiskunnalliset reunaehdot ja asettua itsensä ja arkensa ulkopuolelle. Näin ollen sitä on pidetty myös kamppailulajina ja korostettu että sosiologinen tutkimus voi olla taistelevaa. Ajatuksen sosiologiasta kamppailulajina lanseerasi ranskalainen sosiologi Pierre Bourdieu hänestä kertovassa dokumentissa.

Sosiologian enemmän tai vähemmän julkilausuttuna tavoitteena on emansipaatio. Tämä ei ole helppo tehtävä. Äsken mainitussa dokumentissa Bourdieun saama vastaanotto ranskalaisissa lähiöissä ei varsinaisesti ollut lämmin. Banlieun nuoret eivät juurikaan kiinnostuneet eliittiin kuuluvan professorin tarjoilemasta sosiologiasta eivätkä sen lupaamasta emansipaatiosta.

Ilmiö lähtee silti rohkeasti tavoittelemaan emansipaatiota. Ilmiössä tutkijat puhuvat, mutta yleisölle jää vapaus tulkita ja ymmärtää tarjottua tietoa ja käsitteitä. Ilmiön tarkoitus ei ole kertoa miten asiat ovat, vaan avata sosiologiaan kuuluva ihmettelyn mahdollisuus kaikille. Siksi Ilmiö ei ole vain tiedeviestintää, vaan matka sosiologiseen mielikuvitukseen. Ilmiö puolustaa tutkittua tietoa, kriittistä ajattelua ja sosiologista mielikuvitusta teksti ja tapahtuma kerrallaan.

******

Sosiologia ei Georg Simmelin sanoin kerro ilmiöistä yhteiskunnassa, vaan yhteiskunnasta ilmiöissä. Siispä hyvä yhteiskunta, toivomme että seuraatte, luette, kirjoitatte, tykkäätte, jaatte, uudelleentwiittaatte, tarkennatte ja väitätte tarvittaessa vastaan. Ennen kaikkea toivomme hyviä sosiologisia kahvipöytäkeskusteluja ja ajattelun avartumista.

Kirjoittaja

Lotta kahvikuva

LOTTA HAIKKOLA

Lotta Haikkola työskentelee tutkijatohtorina Nuorisotutkimusverkostossa. Hänen tutkimuksensa koskee nuorten työllistymistä, työvoimapolitiikkaa ja työmarkkinoiden marginaaleja. Lisäksi hän tutkii toista sukupolvea, etnisiä suhteita ja identiteettien politiikkaa. Lotta on Nuorisotutkimus-lehden päätoimittaja ja Ilmiön perustaja.

Twitter: @LottaHaikkola

Luettavaa

Berg, Päivi (2010) Ryhmärajoja ja hierarkioita: etnografinen tutkimus peruskoulun yläasteen liikunnanopetuksesta. Sosiaalipsykologisia tutkimuksia 22. Helsinki, Yliopistopaino.

Gordon, Tuula, Janet Holland ja Elina Lahelma (2000) Making Spaces: Citizenship and difference is Schools. Palgrave McMillan.

Merikivi, Jani & Myllyniemi, Sami & Salasuo, Mikko (toim.) (2016) Media hanskassa – Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2016 mediasta ja liikunnasta. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion liikuntaneuvosto, Nuorisoasiain neuvottelukunta & Nuorisotutkimusverkosto.

Sami Myllyniemi & Päivi Berg (2013) Nuoria liikkeellä! Nuorten vapaa-aikatutkimus 2013. Nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisuja 49 / Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 140.

Avainsanat: sosiologia

– 12.6.2018