Töissä: ”Sosiologia auttaa ymmärtämään mistä kaikesta ihmisen minuus rakentuu sosiaalisesti”

Sosiologiaa pääaineenaan opiskellut Hanna Holm on tehnyt pitkän uran maahanmuuttotyön parissa. Tällä hetkellä hän toimii maahanmuuttokoordinaattorina ja on toiselta ammatiltaan ratkaisukeskeinen terapeutti. Sosiologiasta on ollut hyötyä molemmissa työtehtävissä, sillä se on auttanut ymmärtämään ihmisiin ja ilmiöihin vaikuttavia rakenteita. 

Hanna Holm kiinnostui sosiologiasta arkisten havaintojen kautta. Hän huomasi omassa lähipiirissään, miten Suomessa oli edelleen 1990-luvulla sosiaaliluokkia ja vahvoja rakenteita. 

”Olen itse lääkäriperheen lapsi. Seurustelin lukioikäisenä itseäni hieman vanhemman nuoren miehen kanssa, jonka vanhemmat olivat hitsari ja torikauppias. Poikaystäväni oli kahlannut jotenkin peruskoulun läpi ja tehnyt sen jälkeen hanttihommia eri paikoissa, muun muassa teurastamolla. Seurustelumme aikana hän oli lähinnä työtön. Kokemuksemme olivat aika erilaiset”, Holm muistelee. 

Holmin oli tarkoitus pitää lukion jälkeen välivuotta, mutta hän päätyi kuitenkin opiskelemaan sosiaalikasvattajalinjalle Tampereen sosiaalialan oppilaitokseen.   

”Kiinnostavana yksityiskohtana voi mainita sen, että kyseiselle linjalle toimi eräänlaisena taustamateriaalina silloin Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogia”, Holm kertoo. 

Varsinaisissa sosiaalikasvattajan opinnoissa luettiin sen ajan klassikkoteoksia, kuten Erik Allardtin Sosiologia 1. Opintojen aikana Holm sai tietää, että jotkin opinnoissa tutuksi tulleet kirjat olivat pääsykoekirjoina yliopistoon sosiologian linjalle. Idea lähteä opiskelemaan sosiologiaa lähti siitä.  

Holm haki ja pääsi sekä Turun että Helsingin yliopistoon, mutta valitsi kaupungeista itsensäkin yllättäen Helsingin, joka oli hänelle tuntemattomampi kaupunki. Pääsykokeisiin mennessä Holm joutui etsimään kartan avulla reittiä Helsingin Päärautatieasemalta yliopiston rakennukselle Porthaniaan, jossa pääsykokeet järjestettiin.  

”Sosiologian opintojeni ajoilta muistan parhaiten vaikuttavat johdantoluennot. Niitä pitivät karismaattiset opettajat, jotka kosiskelivat opiskelijoita innostumaan juuri heidän erityisalastaan”, Holm kuvailee.  

Kulttuurituotannon opinnot johdattivat monikulttuurisuuskysymysten pariin

Sosiologian opintojensa aikana Holm pääsi harjoitteluun Taideteollisen korkeakoulun Medialaboratorioon. Harjoittelun jälkeen hän oli kuusi vuotta töissä Taideteollisessa korkeakoulussa eli Taikissa, ja suoritti samalla opintonsa loppuun Helsingin yliopistossa. Holm valmistui valtiotieteiden maisteriksi vuonna 2001. 

Holmin työpaikan Taikin vieressä Helsingin Arabianrannassa sijaitsi silloinen Stadia-AMK, nykyinen Metropolia. Valtiotieteellisestä valmistuttuaan hän haki sinne opiskelemaan kulttuurituotantoa, ja jätti samalla työnsä Taikissa. 

”Kulttuurituotannon opintojeni aikana tapahtui jotain käänteentekevää urani kannalta. Siellä oli opettamassa Umayya Abu-Hanna, joka on tehnyt Suomessa paljon kulttuurista saavutettavuustyötä. Kiinnostuin hänen kauttaan monikulttuurisuuskysymyksistä, ja päädyin työskentelemään niiden parissa”, Holm kertoo. 

Vuosina 2006–2007 Holm työskenteli Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirissä, joka pyöritti tuolloin ensimmäisenä Suomessa kunniaväkivaltaan liittyvää hanketta. Sen jälkeen hän onkin urallaan työskennellyt ennen kaikkea pakolaistaustaisten maahanmuuttajaperheiden, kotoutujien perhedynamiikan ja perhesosiaalisten kysymysten parissa.  

Kulttuurituotannon opintojeni aikana tapahtui jotain käänteentekevää urani kannalta.

Maahanmuuttokoordinaattorin arkea

Tällä hetkellä Holm työskentelee maahanmuuttokoordinaattorina. Työ on todella monipuolista.  

”Olen esimerkiksi vuosien varrella tehnyt eri hankkeissa paljon erilaista kehittämistyötä, etenkin pakolaisten vastaanottoon liittyen, mutta myös koulutushankkeita. Olen tehnyt myös verkostotyötä, jossa esimerkiksi välillä koulutin vapaaehtoisia tukihenkilöitä, ja välillä puhuin maakuntajohtajien kanssa siitä, miten tärkeää on kantaa humanitääristä vastuuta”, hän kuvailee.  

Holm arvioi, että hänen nykyisessä työssään ajasta kuluu noin puolet hallinnollisiin tehtäviin ja noin puolet asiakastyöhön. Hallinnollisiin tehtäviin kuuluu esimerkiksi erilaiset valtion korvauksiin liittyvät hakemukset, kunnan kotouttamistyöryhmän vetäminen sekä kotouttamisohjelman seuranta. Asiakastyö taas on hyvin vaihtelevaa yksittäisten henkilöiden ja perheiden pitkäjänteisemmästä ohjaustyöstä kiireellisempiin tapauksiin. Välillä koordinaattori voi joutua toimimaan myös eräänlaisen sovittelijan roolissa. 

Erityisesti alalla työskentelystä Holmin mieleen on jäänyt vuosi 2015. Hän oli silloin Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirissä töissä, kun Suomeen saapui poikkeuksellisen paljon pakolaisia. Holmin piirin piti perustaa nopealla aikataululla yli 30 vastaanottokeskusta. 

”Vastaanottokeskusten perustaminen on hurjaa puuhaa sekä työmäärällisesti että sosiaalisen ilmapiirin näkökulmasta. Kun kunnassa avataan vastaanottokeskus ja sen tiimoilta järjestetään kuntalaisinfo, maahanmuuttoa vastustavat ryhmät liikuttelevat väkeään ympäri Suomea osallistumaan näihin infoihin. Kokouksissa suurinta ääntä pitävät ovat vain harvoin sen kunnan asukkaita, johon keskusta ollaan perustamassa”, Holm kuvailee.  

Vastaanottokeskusten perustaminen on hurjaa puuhaa sekä työmäärällisesti että sosiaalisen ilmapiirin näkökulmasta.

Pakolaisperheiden auttaminen antoi virikkeen psykologian opiskeluun

Holm on toiminut työssään ajoittain myös hyvinkin läheisesti pakolaisperheiden kanssa. Hän on vastaanottanut heitä lentokentältä ja kerran jopa joutunut viettämään ensimmäisen yön Suomessa erään perheen kanssa, joka oli todella hämmentynyt heille tapahtuneesta.  

”Kerran kävi niin, että jouduin käymään tulkin kautta paljon keskusteluja erään nuoren pakolaisnaisen kanssa, jolla oli hankala tilanne perheenyhdistämisen kanssa. Hän oli hyvin masentunut ja ahdistunut. Häntä auttaessani tajusin, että olen ehkä ihan kohtalaisen hyvä tällaisessakin työssä, ja se kiinnostaa minua”, Holm kuvailee. 

Kokemuksen jälkeen Holm alkoi opiskella psykologiaa ja innostui terapiatyöstä. Hän valmistui vuonna 2017 Bristolin yliopistosta, vaikkakin opinnot Suomessa suorittaen, ratkaisukeskeiseksi terapeutiksi ja tekee nyt toisena työnään terapiatyötä. 

”Asiakaskunnassani ei ole maahanmuuttajia, mutta lähtöpiste työlle tuli maahanmuuttotyön parista”, Holm summaa.   

Sosiologia auttaa ymmärtämään rakenteita

Maahanmuuttotyöhön ei ole koulutusta, joka valmentaisi siihen suoraan. Kuitenkin Holmin mielestä juuri sosiologia on yksi sellainen taustakoulutus, joka maahanmuuttokoordinaattorin työhön sopii varsin hyvin.  

”Näin jossakin sellaisen kuvauksen sosiologiasta, että se liittyy keskeisesti ymmärrykseen rakenteista, joiden pohjalta yhteiskuntamme toimii. Sen lisäksi sosiologia liittyy laaja-alaiseen näkemykseen, syy-seuraussuhteiden näkemiseen ja kokonaisuuksien hallitsemiseen”, Holm sanoo. 

Holm kuvailee, että maahanmuutto liittyy moneen asiaan, ja leikkaa läpi käytännössä kaikki kunnan toimialat ja hallinnon alat, kuten sosiaalipuolen, terveyspuolen, asumisen, vapaa-ajan ja koulun. Sosiologilla on taitoa hallita ja ymmärtää tällaista laajaa kokonaisuutta. Holm mainitsee myös, että maahanmuuttoon liittyy paljon mielipide- ja näkemyseroja. Sosiologina pystyy keskittymään rauhallisesti rakenteellisiin asioihin niidenkin ihmisten kanssa, joiden kanssa on asioista eri mieltä.  

Tällä hetkellä Holm suorittaa kuitenkin myös sosiaalityön opintoja, sillä ilman sosiaalityöntekijän tutkintoa maahanmuuttopuolen työntekijöiltä jäävät puuttumaan valtuudet toimia ainoastaan sosiaalihuollon alaan kuuluviksi katsotuissa asioissa.  

”Jos soitan esimerkiksi Kelaan asiakkaan puolesta, minulle ei välttämättä suostuta antamaan asiakkaan tietoja, vaikka hän istuu vieressäni ja on antanut luvan tietojensa luovuttamiselle. Olen katsonut itselleni yksinkertaisemmaksi hankkia sosiaalityöntekijän pätevyyden, vaikka pidänkin tätä tiedonkulun ongelmaa merkittävänä ja sellaisena, joka tulisi ratkaista kokonaisvaltaisemmin valtion tasolla”, Holm kuvailee.  

Holm on kokenut sosiaalityön opinnot helpoiksi sosiologin taustastaan johtuen. Sekä sosiologiassa että sosiaalityössä ajattelutapa on hänen mielestään hyvin samanlainen.  

Holm näkee, että terapiatyössä sosiologin tausta auttaa ymmärtämään mistä kaikesta ihmisen minuus rakentuu sosiaalisesti. On myös tärkeää, että terapia-alalla toimii myös ihmisiä, jotka tiedostavat rakenteiden vaikutuksen yksilöihin ja kykenevät ajattelemaan laaja-alaisemmin, vaikka terapiatyössä sinällään joutuukin enemmän keskittymään asiakkaaseen yksilönä.  

Tämän päivän opiskelijoita Holm haluaisi neuvoa kuuntelemaan sitä, mikä itseä puhuttelee ja vetää puoleensa, ja tekemään valintoja työuralla sen mukaan. Vinkki pohjautuu Holmin omiin kokemuksiin:  

”Koin itse opintojen alkuvaiheessa painetta laskelmoida sitä, mikä on tulevaisuuden ala, ja minne kannattaisi suuntautua. Olen elämässäni kuunnellut liikaa muiden näkökulmia. Iän myötä olen yrittänyt opetella siitä irti, ja kuunnella enemmän omaa intuitiotani.”  

Tämä teksti on kirjoitettu yhteistyössä Westermarck-seuran opiskelijajaoksen (WOP) kanssa. Tekstin kirjoittaja Aava Lievonen on Ilmiön tuottaja ja sosiologian opiskelija Helsingin yliopistosta.  

***

Kuvat: artikkelikuva Alexander Suhorucov/Pexels, muut kuvat Wikimedia Commons (CC-lisenssi), Aleksejs Bergmanis/Pexels.