Henri Koskinen aloittaa Ilmiön vastaavana päätoimittajana

Ilmiön vastaava päätoimittaja vaihtuu, kun Henri Koskinen aloittaa tehtävässä vuoden 2025 alussa. Tähän asti vastaavana päätoimittajana on toiminut Ilmiön perustaja Lotta Haikkola.

Kuva: Henri Koskinen ja Lotta Haikkola.

Ilmiön uutena vastaavana päätoimittajana aloittaa Henri Koskinen. Koskinen työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa viestinnän tieteenalalla. Hänen tutkimuksensa käsittelevät startup- ja teknologiayrittäjyyttä, digitaalista taloutta ja kapitalismia, jälkiteollista yhteiskuntaa sekä hyvinvointivaltion muutosta.

Ilmiön toimituskuntaan Koskinen on kuulunut vuodesta 2019 alkaen. Hän on toiminut myös yhtenä Ilmiön päätoimittajista.

”Ilmiö on jo vakiintunut, tunnettu ja arvostettu kanava sosiologian alalla. Siinä mielessä vastaavan päätoimittajan pestiin on helppo tulla. Toisaalta vaihdokset voivat luoda myös uusia kulmia toimintaan”, hän pohtii.

Koskinen itse löysi Ilmiön pariin aloittelevana väitöskirjatutkijana. Vuonna 2018 hän kirjoitti alustalle startup -yrittäjyyden ihanteita käsittelevän jutun. Sen jälkeen Koskinen jäi mukaan Ilmiön toimituskuntaan.

”Toimituskuntatyö on ollut mukavaa vastapainoa tutkimukselle ja opetukselle. Tätä kautta on päässyt myös tutustumaan sellaisiin tutkimusaiheisiin ja ilmiöihin, joihin ei ehkä muuten olisi syventynyt.”

Ääni sosiologialle

Vastaavana päätoimittajana on tähän asti toiminut Ilmiön perustaja Lotta Haikkola. Haikkola työskentelee akatemiatutkijana Nuorisotutkimusverkostossa. Hänen tutkimuksensa koskee nuorten työelämäkokemuksia, työttömyyden hallintaa ja nuoria työttömiä.

Ilmiö aloitti toimintansa vuonna 2018. Samoihin aikoihin oli syntynyt muitakin tiedeviestinnän alustoja, kuten Politiikasta ja AntroBlogi. Haikkola oli jo pidempään ajatellut, että myös sosiologia tarvitsee oman alustansa.

”Ajattelin, että nimenomaan sosiologiaa ammatikseen tekevien pitää ottaa internetin ilmatilaa haltuun. Aloimme suunnitella yleistajuista verkkolehteä, joka julkaisisi tutkijoiden kirjoittamia tekstejä. Yhteinen, strukturoitu ja toimitettu foorumi tuli myös käytännöllisistä syistä tutkijoille hyödylliseksi”, Haikkola muistelee.

Ilmiön perustamista varten syntyi työryhmä, jonka jäseniä toimii toimituskunnassa edelleen. Toiminta käynnistettiin Koneen Säätiön apurahalla ja sosiologien tiedeseura Westermarck-seura alkoi kustantaa Ilmiötä.

”Ilmiön toiminta lähti hyvin käyntiin. Somessakin oli sellainen hetki, että algoritmit olivat armollisempia tämänkaltaiselle sisällölle. Yleisö löytyi nopeasti ja Ilmiö otettiin muutenkin hyvin vastaan myös sosiologien keskuudessa.”

Tiedeviestinnän merkitys korostuu

Etenkin luokka ja eriarvoisuus, talous, koulutus, parisuhde ja vanhemmuus ovat teemoja, joita käsittelevät jutut ovat puhutelleet Ilmiön yleisöä. Esimerkiksi Ilmiön alkuvuosina julkaistu Ensitreffit alttarilla sosiologin silmin -sarja nousi suosituksi. Koskinen ja Haikkola molemmat toteavat, että yhteiskuntatieteellinen näkökulma puuttuu usein julkisesta keskustelusta.

”Asioita tarkastellaan usein psykologian ja talouden näkökulmista. Sosiologialla on kuitenkin myös paljon annettavaa ja Ilmiö puoltaa paikkansa sen foorumina. Tässä ajassa tutkitun tiedon ja sen popularisoinnin merkitys vain korostuu.”

***

Ilmiön koko toimitukseen voit tutustua Toimitus-sivulla.

***

Kuvat: Ida Korolainen