Ensitreffit alttarilla sosiologin silmin, osa 7: Juhannusheiloja ei oo paljoo ollut, nyt on

Alkoholi kuuluu perinteiseen suomalaiseen juhannukseen, mutta Ensitreffien juhannusjaksossa ei humalluttu. Alkoholittomasta kuohuviinistä syntynyt tilanne Juuditin ja Tommin välillä tarjosi silti erinomaisen esimerkin juomisen vahvoista sosiaalisista merkityksistä.

Kausi on jo puolivälissä, mutta sarjassa päästään nyt vasta seuraamaan parien häämatkan jälkeistä yhteiselämää. Parien tilanteet ovat edenneet alkuhuumasta arkeen, joka on ”se todellinen testi”, kuten Marianna Stolbow jaksossa muistuttaa. Arjen alettua palataan kuitenkin hetkeksi myös juhlatunnelmaan ja seitsemännessä jaksossa päästiin seuraamaan parien juhannuksen viettoa.

Ensitreffien juhannusjaksossa on yleensä tavattu ensimmäistä kertaa häiden jälkeen pariskuntien lähipiiriä. Viime kaudella Heidin ja Oskarin juhannuksen vietto sai surkean käänteen, kun Heidille selvisi ystävien kautta, että Oskari oli osallistunut aiemmin Napakymppi-ohjelmaan. Heidi koki tulleensa petetyksi ja juhannusta vietettiin synkissä tunnelmissa.

Juhlajuominen on rituaali, joka vahvistaa yhteisöä

Ihmisten välisten suhteiden lisäksi juhannusjaksot nostavat esiin kysymyksen alkoholista. Keskikesän juhlaan liittyy perinteisesti runsas alkoholinkäyttö. Suomalaisten juominen on vähentynyt jo vuosikymmenen ajan, nuorten juominen vielä kauemmin, mutta alkoholilla on silti erityinen paikkansa juhannuksen vietossa.

Suomalaista juomatapaa kuvataan usein humalahakuiseksi. Humalahakuisen juomatavan juuret on liitetty esimerkiksi siihen, että alkoholi ei ole ollut Suomessa arkinen, elintarvikkeeseen rinnastettava hyödyke, vaan erityistilanteisiin varattu päihde. Alkoholin liittyminen yksinomaan erityisiin hetkiin ja juhlaan ei kuitenkaan Suomessakaan ole ikiaikainen traditio. Meilläkin olut oli pitkään arkinen ruokajuoma, kuten selviää Jenni Lareksen tuoreesta, 1600-luvun alkoholin käytön merkityksiä tarkastelleesta väitöstutkimuksesta.

Humalajuomisen keskeisyyttä suomalaisessa kulttuurissa on selitetty myös talonpoikaisella mentaliteetilla, jossa rankka humala ja räyhäkäs kontrollin menettäminen saivat merkityksensä esivaltaan kohdistuvasta uhmasta. Rankka humala on ollut nimenomaan miehinen tapa ilmentää vapautta ja vastarintaa. Pasi Falk ja Pekka Sulkunen ovat analysoineet, miten suomalaisissa elokuvissa on toistettu myyttistä rakennetta, jossa paetaan miesporukalla luontoon, irtaudutaan yhteiskunnan ja naisten kontrollista, mutta päädytään lopulta ahdistukseen ja ”kosmiseen yksinäisyyteen”.

Ensitreffeissä nähty juhannuksen vietto on tietysti kaukana myyttisestä suomalaisesta humalasta. Miesten ja naisten juomatavat ovat lähentyneet ja käytämme alkoholia monin eri tavoin ja erilaisissa tilanteissa, emme ainoastaan humalahakuisesti.

Juhannusjuomisen voi silti nähdä merkityksellisenä rituaalina. Juhlissa alkoholi ei ole vain omaa humaltumista varten, vaan sosiologi Antti Maunun mukaan juhlajuomisen rituaalissa on kyse intensiivisestä sosiaalisesta toiminnasta, jonka keskeisenä tehtävänä on luoda yhteisöön läheisyyttä ja jatkuvuutta. ”Rituaali kirkastaa ja nostaa esiin niitä yhteisön jäsenten jakamia arvoja ja merkityksiä, joihin he eivät kykene arkisen aherruksensa keskellä tarttumaan riittävän lujasti voidakseen kokea keskinäistä yhteyttä”, Maunu kirjoittaa nuorten aikuisten biletyskulttuureita käsittelevässä väitöskirjassaan.

Ihmisiä baarissa illanvietossa

Alkoholi ei vain päihdytä, vaan tekee hetkestä erityisen

Monissa tosi-tv-sarjoissa juomisen rituaalilla on tärkeä rooli sarjan tapahtumien vauhdittajana ja sytyttäjänä. Temptation Island Suomessa osallistujat juovat itsensä tanakkaan humalaan joka toinen ilta. Sarjan merkittävimmät tapahtumat saavat alkunsa humalan siivittäminä. Sarja on tuonut puhekieleen monia juomiseen liittyviä ilmaisuja, ja monet tuntevat termit ”vetopäivä” ja ”tempparikaato”, vaikka eivät olisi sarjaa katsoneetkaan.

Alkoholinkäytöllä ei ole Ensitreffeissä vastaava asemaa, mutta sen välityksellä on esimerkiksi tuotu esiin osallistujien elämäntyylejä. Ensimmäisellä kaudella helsinkiläinen kustannustoimittaja Pia halusi viettää aikaa kuohuviinipiknikeillä. Siro kuohuviinilasi ei kuitenkaan tuntunut sopivan yhtä hyvin Mäntsälästä kotoisin olevan, rakennusalalla työskentelevän Jussin käteen. Alkoholinkäyttötapa alleviivasi parin elämäntyylillisiä eroja.

Tämän kauden juhannusjaksoa voi tulkita esimerkkinä nuorten aikuisten uudesta juomiskulttuurissa, jossa alkoholia käytetään maltillisesti myös juhlatilanteissa. Katin ja Jannen juhannuksenvietossa kohotettiin mansikoilla koristellut kuohuviinilasit, eikä stereotyyppistä, juomisen ympärille rakentuvaa juhlintaa nähty. Toisaalta emme tiedä, miten villinä ilta on jatkunut kameraryhmän poistuttua paikalta. Lisäksi näimme Miran ja Matin tölkkien kanssa juhannussaunassa ja Emman ja tämän ystävän siiderilasien kanssa aloittelemassa juhannusaaton viettoa. Kaikissa tilanteissa alkoholi symboloi sosiaalista sidettä läsnäolijoiden välillä. Yhteinen juoma ei pelkästään päihdytä, vaan se tekee hetkestä erityisen.

Tarjotusta maljasta on hankala kieltäytyä

Kauden pareista Juudit ja Tommi eivät käytä alkoholia laisinkaan ja heidät onkin nähty aiemmissa jaksoissa skoolailemassa alkoholittomalla kuohuviinillä. Jakson kiinnostavin alkoholiin liittyvä tilanne nähtiin kuitenkin heidän välillään. Jaksossa Juudit kertoo Tommille, että ”meillä ois tuolla tota kuohuvaa” viitaten samalla yhteiselämän alun moniin juhlahetkiin. Tommi huudahtaa aluksi ”taas!” ja kertoo sitten, että hänellä ”ei ole kuohuvalle nyt tarvetta”.

Vaikka kyse on tässä tapauksessa todennäköisesti alkoholittomasta juomasta, sillä on selvästi samanlainen rituaali- ja symboliarvo kuin tavallisella kuohuviinillä: juhlistaa Tommin muuttoa Juuditin luokse ja tehdä hetkestä erityinen. Ehdotus kuohuvasta ilmensi siis myös toivetta kahden ihmisen väliseen yhteyteen ja jakamiseen. Vaikka Tommi näennäisesti kieltäytyi vain tarjotusta juomasta, hän tuli samalla torjuneeksi Juuditin.

Lyhyt katkelma ei tietenkään paljasta, kuinka dramaattisesta hetkestä on ollut kyse ja onko Juudit kokenut Tommin kieltäytymisen torjuntana. Hetki oli kuitenkin hyvä muistutus alkoholin vahvoista sosiaalisista merkityksistä. Alkoholi on paljon enemmän kuin vain alkoholia.

 

***

Sosiologi Anu Katainen ja Ilmiön tosi-tv-tiimi seuraavat Ensitreffit alttarilla -sarjaa viikoittaisissa jaksoanalyyseissä syksyllä 2020. Löydät kaikki sarjassa ilmestyneet jutut täältä.

Kuvat: Sylvie (Unsplash), Minna Alantie, (Finna)

Kirjoittaja

CV kuva

Anu Katainen

Anu Katainen on sosiologian dosentti ja työskentelee Helsingin yliopistolla. Hänen tutkimuksensa käsittelevät terveyseroja, päihdekulttuureita ja alkoholipolitiikkaa.

 

Lue seuraavaksi

Kirjallisuutta

Antti Maunu (2014) Yöllä yhdessä. Yökerhot, biletys ja suomalainen sosiaalisuus. Helsingin yliopisto: Sosiaalitieteiden laitos.

Pasi Falk ja Pekka Sulkinen (1980) Suomalainen humala valkokankaalla – suomalaisen miehen myyttinen fantasia. Sosiologia 17: 4, 257–270

 

Avainsanat: alkoholi ensitreffit alttarilla humala

– 14.10.2020