Jutut

Avainsanat

Tuoreimmat

Punaisia sateenvarjoja sinisellä taustalla.

Kommentti: Seksityökeskustelu ansaitsee moniäänisyyttä

Kirjoittajalta Jaana Ahtiainen 14.10.2025

Viimeaikaiset mielipidekirjoitukset seksityöstä ovat osoittaneet, miten keskustelut seksityöstä voivat takertua ihmiskaupan ja vapaaehtoisen seksin myymisen jaotteluun. Keskusteluissa onkin kysymys siitä, millaisia kokemuksia voidaan kertoa, kenen kertomusta uskotaan ja kenellä ylipäätänsä on mahdollisuus päästä turvallisesti ääneen.

Kaksi ihmistä seisoo sateenkaari-sateenvarjon alla.

Tasa-arvon takapakkia vai globaalia valtapeliä? Viisi näkökulmaa anti-gender-liikehdinnän (toisin) ymmärtämiseksi

Kirjoittajalta Matti Pihlajamaa 3.10.2025

Konservatiivinen, laajasti rahoitettu ja hyvin järjestäytynyt anti-gender-liikehdintä pyrkii heikentämään naisten ja sateenkaari-ihmisten oikeuksia eri puolilla maailmaa. Matti Pihlajamaa kertoo tekstissään, mitä jokaisen anti-gender-liikehdinnästä ja sen torjunnasta kiinnostuneen olisi hyvä tietää ilmiön ajankohtaisesta tutkimuksesta.

Kuvassa on puuaita, joka on maalattu Ukrainan lipun värein ylhäältä siniseksi ja alhaalta keltaiseksi.

Ukrainalaisten pakolaisten tekemä hoivatyö jää tunnustamatta

Kirjoittajalta Daria Krivonos 15.9.2025

Keskustelu Ukrainan pakolaisista keskittyy usein tuen nopeaan mobilisointiin pakolaisia vastaanottavissa yhteiskunnissa. On myös tärkeää kysyä, kuka kantaa vastuun ukrainalaisten pakolaisten sosiaalisesta tuesta pitkällä aikavälillä. Sotaa paenneet tekevät itse jatkuvaa hoivatyötä, joka jää tunnistamatta ja tunnustamatta. Samalla he ovat jäämässä epävarmojen työmarkkinoiden vangiksi.

Tervetuloa koulutuksen eriytyminen -teemaviikon purkutalkoisiin Tekstin taloon 22.9.!

Kirjoittajalta Ida Korolainen 8.9.2025

Purkutalkoot on Ilmiön uusi tapahtuma, jossa jatketaan keskustelua teemaviikkojen aiheista. Ensimmäisissä purkutalkoissa tutkijat keskustelevat koulutuksen eriytymisestä. Vapaa pääsy!

Kuvassa ihminen pitää kasvojensa kohdalla peilin palasta, josta heijastuu silmä.

Herkkyys – yksilöiden hyvinvointia, yhteenkuuluvuutta ja yhteiskunnallista muutosvoimaa?

Kirjoittajalta Reeta Hautaniemi 30.6.2025

Herkkyys ymmärretään arkikeskusteluissa yksilöiden psykologiseksi ominaisuudeksi. Voiko se olla myös yhteiskunnallista keskustelua herättävä ja muutosvoimaa sisältävä ilmiö?

Valokuvassa ehkäisypilleriliuska vaaleanpunaisella taustalla.

Hankalia potilaita vai hankalia sairauksia? Hormonaalisen migreenin ja endometrioosin sukupuolittunut hoito

Kirjoittajalta Lilli Aini Rokkonen 18.6.2025

Endometrioosi ja kuukautismigreeni ovat esimerkkejä sukupuolittuneista sairauksista, joiden tutkimus kaipaa lisää sosiologista näkökulmaa. Näiden sairauksien hoito voi olla haastavaa ja potilaat pelkäävät sitä, että heidän oireitaan vähätellään lääkärin vastaanotolla. Lääkäri–potilas-vuorovaikutuksen lisäksi haasteet ovat usein rakenteellisia.

Kuva Tampereen yliopiston päärakennuksen aulasta.

Suomella on vielä matkaa mahdollisuuksien tasa-arvoon: korkeakoulutus eriytyy perhetaustan mukaan

Kirjoittajalta Laura Heiskala 30.5.2025

Uskomus Suomesta korkeakoulutettuna kansana on juurtunut syvälle. Jo vuosia tätä käsitystä on yritetty oikoa. Useilla aloilla aloituspaikkoja ei riitä kaikille halukkaille ja paljon puhutusta ”mahdollisuuksien tasa-arvosta” huolimatta korkeakoulutus eriytyy perhetaustan mukaan.

Koululaiset vetävät pulkkia Merilahden peruskoulun Jaluspolun toimipisteen lumipeitteisessä pihassa.

Miten oppilaiden pedagogiset oikeudet toteutuvat koulujen eriytyessä?

Kirjoittajalta Tiina Luoma 29.5.2025

Asuinalueiden eriytyminen heijastuu myös kouluihin ja niiden tehtävään kasvattaa lapsista ja nuorista osallistuvia ja aktiivisia kansalaisia. Toteutuvatko oppilaiden pedagogiset oikeudet eriytyvien asuinalueiden kouluissa yhdenvertaisesti?

Kaksi lasta lukemassa kirjaa pyöreän pöydän ääressä. Taustalla kirjaston hyllyrivejä. Etualalla tuolilla "Pikkuväen kuva-aapinen" kirja.

Kouluttaako peruskoulu keskiluokkaiseen elämäntyyliin?

Kirjoittajalta Jarmo Kallunki 28.5.2025

Sosiologi Pierre Bourdieun mukaan koulu suosii lapsia, joiden perheellä on keskimääräistä korkeampi yhteiskunnallinen asema. Koulu tekee sen tunnistamalla, välittämällä ja palkitsemalla sellaisesta elämäntyylistä, joka on tyypillisempää korkeammissa yhteiskunnallisissa asemissa oleville. Suomassakin on viime vuosina tarkasteltu paljon koululaitoksen keskiluokkaisuutta. Missä määrin Bourdieun ajatukset pätevät suomalaiseen peruskouluun?