Jutut
Avainsanat
Tuoreimmat
Teollista siantuotantoa käsitellyt näyttely nostatti tunteikkaan kohun – Miten taideinstituutio voi edistää kestävyysmurrosta?
Siat-taidenäyttely herätti voimakkaita reaktioita Seinäjoella vuonna 2021. Tapaus on esimerkki taideinstituution roolista kestävyysmurroksessa, jossa taiteen aiheet ovat samalla osa muuttuvaa toimintaympäristöä. Taidelaitokset voivat toimia tärkeinä areenoina jännitteisten kysymysten käsittelyssä, kirjoittaa Sanna Karimäki-Nuutinen.
Biojätteen kierrätys on myös muovin levittämistä – Sosiologinen analyysi biojätteen kierrätyksen ongelmista
Kiertotaloutta painottava yhteiskunnallinen keskustelu korostaa biojätteen kierrätyksen tärkeyttä, ja biojätteen kierrätysprosenttia on pyritty parantamaan muun muassa kiristämällä lajitteluvelvoitetta. Tällä hetkellä jätteenkäsittelylaitoksille päätyvä biojäte sisältää kuitenkin paljon erilaisia epäpuhtauksia. Tutkijatohtori Taru Lehtokunnas pohtii, millaisia ongelmia biojätteen kierrätykseen liittyvät poliittiset ratkaisut sivuuttavat.
Miksi digiyhteiskunnassa yleinen kirjasto hoitaa Kelan ja pankin tehtäviä?
Kaikki kansalaiset eivät kykene digitaaliseen itsepalveluun, ja digiavun tarve kasautuu yleisiin kirjastoihin. Kirjastonhoitajat toimivat sekä teknisinä neuvojina että digihoivan antajina, mikä tuo heidän työhönsä usein hankalia eettisiä ja emotionaalisia ulottuvuuksia. Samalla herää kysymys, kenen pitäisi turvata kansalaisten pääsy heidän tarvitsemiinsa palveluihin, pohtii Seppo Poutanen.
”Epämiehekäs leuka on kuolemantuomio” – ulkonäkö resurssina incel-kulttuurissa
Ulkonäköön liittyvät ilmiöt, kuten ”looksmaxxing” ja ”mewing”, ovat levinneet sosiaalisen median kautta osaksi nuorten arkipäiväistä kieltä ja ajattelua. Näennäisen harmittomat trendit kytkeytyvät kuitenkin niin sanotun manosfäärin ideologioihin, joissa ulkonäkö nähdään keskeisenä tekijänä maskuliinisuuden, vallan ja ihmissuhteiden määrittelyssä, kirjoittaa Kirsti Sippel. Miten ulkonäkö on noussut näin keskeiseksi osaksi incel-ajatusmaailmaa ja miten se liittyy radikalisaatioon?
Katujengit eilen, tänään, huomenna: Sosiologinen paneelikeskustelu katujengi-ilmiöstä
Kuka keksit jengit? Minkälaisia tarinoita jengiläisten taustojen takaa löytyy? Onko Suomi katujengien kanssa Ruotsin tiellä? Näihin ja moneen muuhun kysymykseen vastataan torstaina 21.5.2026 klo 17–18 Helsingin yliopiston Tiedekulman Fönster-tilassa (Yliopistonkatu 4).
Prekaarit korkeakoulutetut odottavat työttömyysturvajärjestelmältä johdonmukaisuutta ja avoimuutta
Luovien alojen itsensätyöllistäjät suhtautuvat varautuneesti työttömyysturvajärjestelmään, joka näyttäytyy työnhakijalle kasvottomana ja epätyypillistä työtä tekevän kannalta jopa vahingollisena. Tiedonhankinnassa useimmat luottavat omiin verkostoihinsa enemmän kuin viranomaiseen tai liittoihin, kirjoittaa Katri Talaskivi.
Kommentti: Kroonisesti sairaille annetut neuvot ovat yhteiskunnallista vallankäyttöä
Media on täynnä vinkkejä ja ajatuksia siitä, kuinka yksilö voisi hallita ja ohjata terveyttään oikeaan suuntaan. Parantumaton pitkäaikainen sairaus ei kivutta asetu yhteiskunnalliseen normiin kaiken jatkuvasta kehittymisestä parempaan. Terveysneuvoja kehystää usein ajatus, että sairas tarvitsee vinkkejä sairautensa kanssa elämiseen. Ilman suostumusta jaetut neuvot ohittavat kroonisesti sairaan oman tiedon, Iida Putkuri kirjoittaa.
Luettua: 50 myyttiä tekoälystä ja datasta korostaa, että tekoäly on ihmisen luomus
Tuore kirja raottaa tekoälyyn ja dataan liittyvää mystisyyden verhoa. Se pohtii, mitä tekoäly ja data oikeastaan ovat, millaisia sopimuksenvaraisuuksia niihin liittyy ja millaisin ehdoin niitä tuotetaan.
Miten Amirista tuli player character? – Katujengi-ilmiön ja maahanmuuton yhteys ”jenginuorten” näkökulmasta
Julkisessa keskustelussa katujengi-ilmiö kytketään usein maahanmuuttoon. Pimentoon jää kuitenkin lähes aina, miksi ja miten nämä asiat liittyvät toisiinsa. Kun yhteyttä ei avata, syntyy – ja synnytetään – mielikuva rikollisista ”toisista” ja vaarallisista ihmisryhmistä. Tässä jutussa Lotta Junnilainen ja Juuda Tamminen kertovat Amirin tarinan, joka kuvaa, miten stigmatisoidussa asemassa olevat nuoret saavat jengeistä turvaa ja tunnustusta.