Ylilaudan sisäinen sovinnollisuus rakentuu tunnistamattomuuden kulttuurille

Kuvalauta Ylilaudalla vuorovaikuttaminen perustuu kaikkien käyttäjien tunnistamattomuudelle eli anonymiteetille. Tunnistamattomuus ei kuitenkaan oikeuta tekemään mitä tahansa, vaan hyväksytyt tavat toimia perustuvat kyseessä olevan ryhmän yhdessä neuvottelemille toimintatavoille. Vaikka Ylilaudan keskustelukulttuuri vaikuttaa ulkoapäin tarkasteltuna vihamieliseltä ja hyökkäävältä, sen keskusteluja voi lähestyä Ylilaudan kulttuuria ylläpitävinä ja sopuun pyrkivinä neuvottelutilanteina. 

Anonymiteetilla viitataan aina jonkinlaiseen tunnistamattomuutteen. Perinteisesti anonymiteetti on liitetty kasvokkaisen vuorovaikutuksen ja erottautumisen puutteeseen, salailuun sekä omien henkilötietojen salaamiseen. Anonymiteetissä viehättää vapaus irrottautua oman yksilöllisyyden oletetuista rajoitteista ja tunnistetuksi tulemisen pelosta, mahdollisesti yhdessä muiden samaan pyrkivien kanssa. Oli kyse sitten Ylilaudalla keskustelemisesta, tai esimerkiksi mielenosoittamisesta, suurkaupungin kadulla kulkemisesta tai keikalla fiilistelystä, ei tunnistamattomuus kuitenkaan oikeuta tekemään mitä tahansa. Hyväksytyt tavat toimia anonyymisti ovat kulloisenkin ryhmän kollektiivisesti neuvottelemien ”oikeiden” toimintatapojen mukaisia. 

Anonymiteetissä viehättää vapaus irrottautua oman yksilöllisyyden oletetuista rajoitteista ja tunnistetuksi tulemisen pelosta, mahdollisesti yhdessä muiden samaan pyrkivien kanssa.

Tämä artikkeli lähestyy anonymiteettiä oletetun sovinnollisena suhteena. Oletettuna sikäli kuin ryhmän jäsenet olettavat jonkin kulttuurisen asiantilan olevan olemassa ilman, että heidän tarvitsee erikseen kuvitella sitä tai sopia sellaisen olemassa olemisesta. Sovinnollisena taas sikäli kuin ryhmän jäsenet pyrkivät toimimaan mahdollisimman oikein ja tätä kautta säilyttämään – ryhmän kontekstissa – mahdollisimman sujuvasti ja sopuisasti toimivan vuorovaikutuksen. Vaikka Ylilaudan keskustelukulttuuri vaikuttaa ulospäin hyvin vihamieliseltä ja hyökkäävältä, lähestyn tässä artikkelissa Ylilaudan keskusteluja sen kulttuuria ylläpitävinä ja sopuun pyrkivinä neuvottelutilanteina. 

Artikkeli perustuu pro gradu -tutkielmaani, joka on etnografinen tutkielma yksilöllisyydestä Anonyymissä kuvalautakulttuurissa ja jonka aineisto on kerätty suosituimmalta suomenkieliseltä keskustelufoorumilta, kuvalauta Ylilaudalta. 

Ylilaudan kulttuuri neuvoteltuna ryhmän tyylinä 

Ylilauta on kuvalautatyyppinen, anonymiteettiin perustuva yksinkertaisen ulkoasun nopeatempoinen keskustelufoorumi. Kuvalautojen (engl. imageboard) keskusteluille on tyypillistä kuvien käyttäminen viestien yhteydessä, keskustelun nopeatempoisuus, matala, mutta lainsäädäntöä ja alustan sääntöjä ainakin näennäisesti noudattava moderaation taso sekä keskustelun sisältöjen ja sanavalintojen näennäinen rajoittamattomuus.  

Kuvalaudat ovat glokaaleja ilmiöitä, joissa globaalit, maailmanlaajuiset ilmiöt saavat paikallisia, lokaaleja piirteitä ja paikalliset globaaleja. Globaaleiksi kuvalaudat tekee niiden kielirajoista riippumaton toimintaperiaatteiden ja käyttöliittymän yhtäläisyys sekä kulttuurin osittainen samankaltaisuus erityisesti huumorin ja myöhemmin tässä artikkelissa esiteltävän sanaston osalta. Lokaalisuus ilmenee kielialueita koskevien keskustelujen sisältöjen sekä kulloisenkin kuvalaudan omien erityityneiden kulttuurillisten piirteidensä kautta. Kuvalautojen kuvalautakulttuuri on eriytynyt muista internetin kulttuurisista yhteisöjen ja se muodostaa voimakkaasti anonymiteetin pohjalle rakentuneen oma kokonaisuutensa. 

Kuvalautojen kuvalautakulttuuri on eriytynyt muista internetin kulttuurisista yhteisöjen ja se muodostaa voimakkaasti anonymiteetin pohjalle rakentuneen oma kokonaisuutensa. 

Ylilaudan kuvalautakulttuuri ilmenee yhtenevien toiminnan tapojen sekä käyttäjien vuorovaikutuksessa neuvotteleman ryhmän tyylin kautta. Ryhmätyyli (engl. Group style) on Nina Eliasophin ja Paul Lichtermanin (2003) teoretisointi ja analyyttinen työkalu kulttuurien yhteismitallistamiseksi. Ryhmätyylin avulla voidaan havainnoida sekä vertailla kulttuureita näiden jäsenten omien merkityksenantojen kautta. Ryhmätyyli ilmenee ryhmän sisäisinä neuvotteluina ryhmän rajoista, jäsenten välisistä siteistä sekä oikeanlaisista puhe- ja käyttäytymisnormeista. 

Ylilaudalla ryhmän rajoista käytävää neuvottelua edustaa voimakkaimmin keskustelu siitä, mitä Ylilauta on ja mitä se taas toisaalta ei ole. Useimmat käyttäjät määrittelevät Ylilaudan yksinomaan kuvalaudaksi, pyrkien tekemään selvää eroa perinteisten keskustelufoorumien ja kuvalautojen välille. Käyttäjät erottavat Ylilaudan sekä itsensä esimerkiksi sellaisista keskustelukanavista sekä niiden käyttäjistä kuin Suomi24, Twitter tai Jodel. Ylilaudan käyttäjille vaikuttaakin olevan tärkeää identifioitua käytettävän keskustelualustan ja sen muiden käyttäjien kautta. 

Keskeinen osa erottautumista on muiden keskustelualustojen käyttäjien profiloiminen tietynlaisiksi, useimmiten käyttäjien määritelmissä itseä tavalla tai toisella huonommiksi yksilöiksi. Usein muiden alustojen käyttäjiä kutsutaan stereotyyppisen normaaleiksi sekä valtavirran mukana kulkeviksi ja siitä nauttiviksi normoiksi (engl. normie), tai kriittiseen ajatteluun kykenemättömiksi ja lauman mukana kulkeviksi lampaiksi (engl. sheeple).  

Normojen ei nähdä ymmärtävän kuvalautojen epäsovinnaista huumoria saatikka kyseenalaistavan omia kulutustottumuksiaan tai ajatuksiaan. Normoksi nimittäminen toimii useimmiten elitistisen retorisena aseena, sanallisena hyökkäyksenä sellaisia ihmisiä kohtaan, joiden maku ja mielipiteet edustavat kokemuksellisesti huonolla tavalla liian normaalia ja suosittua, oli puhe sitten esimerkiksi kulttuurituotteista, ihmissuhteiden muodoista, harrastuksista tai vaikkapa huumorintajusta. Normojen ei koeta olevan yhtä ainutlaatuisia ja yksilöllisiä kuin niiden, jotka nimittävät toisia normoiksi. Kuvalaudat ovat alkujaan olleet keskustelupaikkoja anime-harrastajille sekä muille marginaalisille mielenkiinnonkohteille. Tämän takia myös valtavirtaisuus on osittain nähty kuvalaudoilla negatiivisena ominaisuutena. Kuvalaudat ovat kuitenkin tulleet valtavirran tietoisuuteen esimerkiksi uutisoinnin ja sosiaalisen median kanavien kautta. Monien vanhempien käyttäjien mielestä kuvalautakulttuuri on pilalla normojen löydettyä tiensä kuvalaudoille edellä kuvatun kehityksen seurauksena. 

Keskeinen osa erottautumista on muiden keskustelualustojen käyttäjien profiloiminen tietynlaisiksi, useimmiten käyttäjien määritelmissä itseä tavalla tai toisella huonommiksi yksilöiksi.

Toisistaan Ylilaudan käyttäjät käyttävät nimitystä nyymi. Nimitys perustuu Ylilaudalla kaikkien käyttäjien jakamaan nimimerkkiin Anonyymi, jonka ilmenemistapaa avaan tarkemmin tuonnempana. Nyymillä voidaan viitata joko itseen tai muihin ja se on pääasiallisesti hyvin neutraali nimitys, jolla viitataan aina muihin Ylilaudan kanssakäyttäjiin. Nyymiä voikin pitää yhtenä merkittävimmistä ryhmäsiteen merkitsijöistä, jonka avulla ylläpidetään kuvaa yhteisöllisestä ja kulttuurillisesti yhtenäisestä ryhmästä. 

Puhe- ja käyttäytymisnormeista neuvotellaan esimerkiksi puhuttaessa oikeanlaisista meemeistä ja memeettisten toimintatapojen käyttö- ja ymmärtämistavoista. Erilaiset hokeminakin näyttäytyvät memeettiset viestit ja vastaukset, pastat (väännös copypaste-toiminnon nimestä) ovat yksi Ylilaudan tunnusomaisimmista puheen piirteistä. Puhetapojen lisäksi oikeanlaisten toiminnan tapojen neuvotteluun kuuluu myös keskustelu siitä, mitä on olla anonyymi Ylilaudalla. 

Anonyymien anonymiteetti 

Kaikkien käyttäjien jakama nimimerkki Anonyymi (engl. Anonymous) on ollut yksi kuvalautakulttuurin peruskivistä. Se on ollut käytössä myös Ylilaudalla. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että jokaisella käyttäjällä luki viestinsä nimimerkin kohdalla Anonyymi, minkä takia myös kanssakäyttäjiä alettiin kuvalautojen alkutaipaleella kutsua Anonyymeiksi sekä myöhemmin sen johdannaisiksi (esimerkiksi "anon", ”ano”  tai ”nyymi”). Tutkielmani kenttätyön aikaan kyseinen käytäntö oli juuri poistunut Ylilaudalta eikä kenellekään postaajalle annettu enää minkäänlaista valmista nimimerkkiä. Anonyymi-nimimerkin poistuminen ei näin poistanutkaan jo kulttuuriin juurtunutta käsitystä kulttuuria ylläpitävistä ja uusintavista jäsenistä, Ylilaudan tapauksessa nyymeistä.  

Keskityin tarkastelemaan pro gradu -tutkielmani etnografisella kenttätyöjaksolla Ylilaudalla käytyjä keskusteluja sellaisina vuorovaikutustilanteina, joissa käyttäjät rakensivat niin omaa yksilöllisyyttään kuin myös yleisiä yksilöllisyyden merkityksiä. Anonymiteetti näyttäytyi aineistossani kahdella eri tasolla: anonyyminä nimettömyytenä sekä kollektiivisen kokemuksen mahdollistavana, kulttuurisesti rakentuneena pseudonyyminä ”Anonyymi”. Näistä anonyymi nimettömyys mahdollistaa yksilön laadullisten piirteiden ja ominaisuuksien esittämisen sekä puhumisen tunnistamattomasti. Pseudonyymi Anonymiteetti taas tekee yksilöstä yhteisönsä täysvaltaisen ja siinä (vuoro)vaikuttavan, kulttuurillistuneen yksilön. 

Ylilaudan kulttuuri on elitististä 

Ylilaudan kuvalautakulttuuri on kulutustottumusten ja mielipiteiden arvottamisen lisäksi elitististä myös kulttuurisen tiedon osalta. Kuvalautakulttuuri on sisäpiiritietoutta korostavaa, kulttuurisen tiedon arvottamista sekä oikean tietotaidon vaatimista myös muilta käyttäjiltä. Mitä sitoutuneempi käyttäjä on Ylilaudan kuvalautakulttuuriin, sitä elitistisempi hän on kulttuurillisesti väärin toimivia kohtaan. Ylilaudalla käytetty nimitys uushomo (engl. newfag) viittaa tällaisiin Ylilaudalla uusiin tai jostain Ylilaudalla ilmenneestä asiasta tietämättömiin henkilöihin ja terminä se vertautuukin yleisesti internetin keskustelualustoilla käytettyyn slangitermiin newbie, aloittelija. Tämän pääasiassa negatiivisessa mielessä käytetyn termin vastaparina on lähtökohtaisesti positiivisessa mielessä käytetty vanhahomo (engl. oldfag), joka taas vertautuu slangitermiin oldie. 

Mitä sitoutuneempi käyttäjä on Ylilaudan kuvalautakulttuuriin, sitä elitistisempi hän on kulttuurillisesti väärin toimivia kohtaan.

Kuvalautakulttuurissa sen jäsenet korostavat vaatimusta oppia kyseisen kulttuurin toimintatavat lurkkaamalla (engl. lurking), seuraamalla keskusteluja siihen pisteeseen saakka, jolloin he ovat omaksuneet riittävät kulttuurilliset taidot postatakseen myös itse oikein. Se, mitä sitten ovat oikeat tavat toimia Ylilaudalla, ja mitä Ylilaudan kuvalautakulttuuri lopulta on, määräytyy pääasiassa jokaisen omien yksilöllisten taitojen ja tietojen pohjalta.  

Vaikka neuvottelua käydään siitä, mitä Ylilauta ja kuvalautakulttuuri ovat, käyttäjät harvemmin kuitenkaan pääsevät siitä minkäänlaiseen hegemoniseen yhteisymmärrykseen. Keskustelut näyttäytyvätkin monesti kilpailuna siitä, kuka on eniten oikeassa, oli kyse mistä tahansa. Siitä huolimatta ajatus Ylilaudan kuvalautakulttuurin olemassa olemisesta kuitenkin säilyy. 

Keskustelut näyttäytyvätkin monesti kilpailuna siitä, kuka on eniten oikeassa, oli kyse mistä tahansa. Siitä huolimatta ajatus Ylilaudan kuvalautakulttuurin olemassa olemisesta kuitenkin säilyy. 

Kuvalautakulttuurin sisäistämisen voi nähdä eräänlaisena kehänä, jossa yksilö pyrkii ensin salaamaan jotain itsestään anonyymin nimettömyyden avulla. Anonyymin nimettömyyden avulla yksilö kykenee osallistumaan vuorovaikutukseen, joka on kulttuurisesti rakentunut. Kulttuuri määrittelee oikeanlaisen vuorovaikutuksen sekä toiminnan tavat. Osallistuminen tähän vuorovaikutukseen (Ano)nyyminä vaatii yksilöltä näiden kulttuuristen toiminnan tapojen oppimista vuorovaikutuksessa muiden käyttäjien kanssa. Lopulta yksilö reflektoi tätä anonyymiä Anonyymiä valikoiden sen "työkalupakista" sellaiset toiminnan- ja ajattelun strategian muodot, jotka sopivat hänen omiin ajatuksiinsa sekä tapoihin ilmaista omia ajatuksiaan omaksuen näistä toiminnan tavoista itselleen jotain sellaista, jonka avulla hän kykenee vuorovaikuttamaan anonyyminä Anonyyminä muiden (Ano)nyymien kanssa. Vain osallistumalla vuorovaikutukseen yksilö kykenee sisäistämään kyllin oikeanlaisen tavan toimia ja vuorovaikuttaa anonyyminä Anonyyminä. 

Yksilöt tulevat Ylilaudalla käyttäneeksi anonyymin Anonymiteetin mahdollistavaa kulttuuria sellaisena oletettuna yhteisönä, jonka kautta he pystyvät rakentamaan sekä viestimään kuvaa itsestään tulematta kuitenkaan tunnistetuiksi. Yhteisöstä sekä sen kulttuurista tulee työkalu käsitellä ja esittää omaa yksilöllisyyttään oman yksilöllisyytensä säilyttämisen kannalta suotuisin keinoin. 

Anonymiteetin oletettu sovinnollisuus Ylilaudalla 

Yksilöt omaksuvat siis tietynlaiset tavat toimia Anonyyminä. Seuraavassa tarkastelen vielä lähemmin sitä, miten yksilöt alkavat manipuloimaan Anonymiteettia joksikin sellaiseksi, jota se ei välttämättä aiemmin ole ollut.  

Kun anonyymi Anonymiteetti alkaa näyttäytyä yksilöiden käyttämänä työkaluna, alkavat yksilöt myös itse määritellä sitä, mitä tämänkaltainen anonymiteetti lopulta heille merkitsee, mikä tällainen työkalu oikein, mihin sitä oikein voi käyttää ja miten sitä tulisi käyttää. Näihin kysymyksiin yksilöt pyrkivät saamaan vastauksia neuvotellessaan asiasta muiden yhteisön jäsenten kanssa, oli neuvottelu sitten suoraa asiaan liittyvää metakeskustelua tai ns. kantapään kautta oppimista. 

Yksilöt ovat kuitenkin sisäistäneet Ylilaudalla sellaisen anonyymin Anonyymiteetin, joka reflektoi heidän ajatustensa, tarpeidensa sekä kokemustensa kautta. Yksilö tulee itse olettaneeksi ne Anonyymin toiminnan muodot, jotka hän olettaa muidenkin ymmärtävän samalla tavoin kuin hän itse. Yksilöt alkavatkin vaihtelevalla menestyksellä manipuloimaan anonyymin Anonymiteetin merkityksiä oman mielensä mukaisiksi. 

Yksilöt alkavatkin vaihtelevalla menestyksellä manipuloimaan anonyymin Anonymiteetin merkityksiä oman mielensä mukaisiksi. 

Oletettu sovinnollisuus syntyy yhtenevästä tavasta vuorovaikuttaa ja olla samassa tilassa muiden kanssa mahdollisimman sopuisasti, oletettuja kulttuurisia toiminnan tapoja noudattaen. Tämän oletetun sovinnollisuuden taustalla on myös yksilöiden muihin jäseniin kohdistama oletettu suhde oletettuna anonyymin dynamiikan muotona. Ylilaudalla tämä anonyymin dynamiikan muoto kiteytyy nyymin konseptiin: käyttäjät ovat lähtökohtaisesti toisilleen nyymejä ja toisia käyttäjiä kohdellaan lähtökohtaisesti nyymeinä aina siihen pisteeseen saakka, kunnes joku rikkoo näitä kulttuurisia oletuksia nyyminä olemisesta. Tällaisia rikkomuksia voivat olla esimerkiksi tiettyjen hokemien tai kuvien käyttäminen väärissä asiayhteyksissä. Tällaisten rikkomusten jälkeen häntä voidaan kohdella esimerkiksi uushomona tai normona, ryhmään kuulumattomana, eikä hänen sanomisiaan usein oteta enää tämän jälkeen tosissaan. 

Lopulta Ylilaudan käyttäjät odottavat ja vaativat muilta käyttäjiltä nyyminä olemista, eli toimimista oletetun sovinnollisesti. Käyttäjät odottavat muidenkin ymmärtävän nämä oletetut anonyymin Anonyymin vuorovaikutuksen tavat sekä niiden noudattamisen merkityksen kulttuuria ylläpitävänä toimintana. 

Anonymiteetti ryhmään kuulumisen lähtökohtana 

Miten muihin samassa kontekstissa oleviin anonyymeihin ihmisiin sitten suhtaudutaan? Ylilaudalla anonyymit ovat nyymejä, mutta anonyymejä tämän artikkelin viitekehyksessä ovat myös esimerkiksi suurkaupungin kaduilla kulkevat, jotka näyttäytyvät pääasiassa vain vastaantulijoina ja joihin useimmat suhtautuvat kohteliaan tarkkaamattomasti. Myös keikalla fiilistellään muun yleisön joukossa nauttien kuitenkin vain täysin rinnoin musiikista ja tunnelmasta, mutta harvemmin tuosta yleisöstä itsessään. Mielenosoituksessa taas mielenosoittajat toimivat massana jonkin suuremman ja itselle tärkeän asian eteenpäin ajamiseksi. Kaikissa näissä tapauksissa suhde kanssaeläjiin on kuitenkin sovinnollista, tasapainoisen ja sopuisan vuorovaikutuksen säilyttävää. 

Lopulta anonymiteetti toimii kontekstistaan riippumatta  työkaluna oman yksilöllisyyden ja suuremman, kulttuurillisesti yhtenäiseksi oletetun joukon yhteensovittamiseksi. Anonymiteetti mahdollistaa yksilölle merkitsevän toiminnan yhteisöllisten merkitysten kautta. 

Anonymiteetin merkitys syntyy lähtökohtaisesti aina jokaiselle yksilölle tarjotusta mahdollisuudesta aloittaa täysin tyhjästä, sivustaseuraajana ja lopulta kanssatoimijana.

Yksilöllisyys katoaa suuremman massan sekaan, mutta tämä ei poista niitä pieniä yksilöllisyyden ilmaisun muotoja, joita myös suurempaan joukkoon kuuluvat voivat tuoda ilmi. Tämä vaatii yksilöltä kuitenkin kykyä ymmärtää kyseisen kulttuurin tyyliä ja toiminnan tapoja, jotta näiden sääntöjen soveltaminen oman yksilöllisyyden ilmaisemiseksi luonnistuisi hyväksyttävimmin, ilman vääränlaisen huomion herättämistä. Usein kulttuuriin sitoutuneimmat kykenevätkin käyttämään luovimmin hyväksi manipuloiden näitä kulttuurin luomia mahdollisuuksia oman yksilöllisyyden ilmaisemiseksi.  

Anonymiteetti ei estä yksilöllisiä ilmauksia eikä anonymiteetti estä tutustumista toisiin ihmisiin. Anonymiteetti voi toimia lähtökohtana tietynlaiselle vuorovaikutukselle. Anonymiteetin merkitys syntyy lähtökohtaisesti aina jokaiselle yksilölle tarjotusta mahdollisuudesta aloittaa täysin tyhjästä, sivustaseuraajana ja lopulta kanssatoimijana. Lopulta kuitenkin ryhmässä  käyty neuvottelu kulttuurista määrittelee sen, minkälainen toiminta ja minkälaiset yksilöllisyyden ilmaukset ovat ryhmän kulttuurissa lopulta toivottavia.  

 

*** 

 

Kirjoitus perustuu pääosin Tampereen yliopistossa marraskuussa 2020 hyväksyttyyn sosiologian pro gradu -tutkielmaan ”Lurkkaa lisää”: Etnografinen tutkielma yksilöllisyydestä Anonyymissä kuvalautakulttuurissa. 

 

Kuvat: bannerikuva Hush Naidoo Jade/Unsplash, muut kuvat järjestyksessä Lindsey Bahia/Unsplash, Martin Adams/Unsplash, Kaique Rocha/Pexels, Engin Akyurt/Unsplash, Ian Keefe/Unsplash ja Chris Slupski/Unsplash.