Vuoden 2019 eduskuntavaalien aikaan puolueiden puheenjohtajat ja ääniharavat eivät hyödyntäneet Facebookin mahdollisuuksia dialogin käymiseen kansalaisten kanssa. Poliitikot rakensivat henkilöbrändejään sosiaalisessa mediassa asiakeskeisesti ja vain harkitusti yksityiselämästään jakaen.
Helsingin yliopiston Politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen perusteet –kurssin opiskelijoille politiikka näyttäytyy arvojen välisenä kamppailuna ja yhteisten asioiden hoitamisena. Klassinen käsitys politiikasta luokkataisteluna sai opiskelijoiden joukossa vain vähän kannatusta, samoin kuin näkemys politiikasta vallitsevien olojen kyseenalaistamisena. Kurssin aikana politiikka alkoi näyttäytyä opiskelijoille vahvemmin asioiden kehystämisenä.
Suomen eduskuntapuolueiden naisjärjestöissä naiserityinen politiikka rakentuu tasa-arvon edistämisen, hoivaamisen ja arjen asiantuntijuuden ympärille. Feminismin intersektionaaliset vaatimukset kuitenkin haastavat nykypäivänä naiserityisen poliittisen järjestäytymisen logiikan.
Suomea pidetään mediahyvinvointivaltiona, jossa vapaata mediaa tuetaan julkisesti ja tiedon äärelle on tasavertainen pääsy. Silti tutkimus antaa viitteitä mediankäytön kerrostumisesta ja politisoitumisesta myös Suomessa: hyväosaiset osallistuvat yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja hyödyntävät laajalti monia erilaisia medioita, kun taas vähemmän koulutettujen, vähätuloisempien ja vähemmän yhteiskunnallisesti osallistuvien mediamaisema on huomattavasti kapeampi.
Demokratia ei ole yksilölaji, vaikka kaikilla äänestäjillä onkin vain yksi ääni. Yhdysvaltain presidentinvaalien tulokseen iso vaikutus oli myös kansalaistoiminnalla, kuten Black Lives Matter -mielenosoituksilla ja vapaaehtoisilla, jotka auttoivat ihmisiä rekisteröitymään äänestäjiksi.
Parklandin kouluampuminen synnytti Yhdysvalloissa hashtag-aktivismiin perustuvan March For Our Lives -liikkeen. Liikkeen nuorten aktivistien mukaan sosiaalinen media on tarjonnut alustan, jonka avulla he voivat ohittaa perinteisen median portinvartijat ja saavuttaa miljoonia ihmisiä. Kouluampumisen kokeneiden nuorten kokemukset ja mielipiteet saivat paljon näkyvyyttä mediassa, ja aktivistiliike haastoi aseväittelyn asetelmia uutisoinnissa.
Ammatillinen koulutus on perinteisesti tarjonnut väylän siirtyä nopeasti työelämään, ja se on taannut nuorille ammatillisen osaamisen ja sen kautta turvatun aseman työmarkkinoilla. Nykyisillä työmarkkinoilla ammatillinen tutkinto ei kuitenkaan enää välttämättä takaa nuorille säännöllistä palkkatyötä ja työn kautta rakentuvaa yhteiskunnallista osallisuutta. Millaisia haasteita tämä asettaa ammatilliselle koulutukselle?
Kaivos tulee lähelle paikallisten arkea, ja kaivoshankkeet herättävät lähiseudun asukkaissa niin erilaisia toiveita kuin huolta. Kaivoksen ympäristöä turmellut Talvivaaran kaivoshanke vaikutti koko alan maineeseen ja lisäsi kriittisyyttä alaa kohtaan. Niin malminetsintä- kuin kaivosyhtiöiden olisi syytä ottaa lähiseutujen asukkaiden kokemukset ja näkemykset tosissaan.
Voisiko taloudessa olla kyse jostain muusta kuin rahasta ja voitontavoittelusta? Voisi, sillä talous on sitä, mitä taloutena tehdään ja nähdään. Solidaarisuustalous pyrkii tarjoamaan välineitä ja ideoita talouden muutokseen, kirjoittaa Laura Kumpuniemi.
Arpajaislakiin esitettyjen, ongelmapelaamista suitsivien uudistuksien odotetaan pienentävän peliyhtiö Veikkauksen tuottoja, mikä ravistelee monenlaisen voittoa tavoittelemattoman toiminnan rahoitusta. Pelituottojen pienentymisen vaikutuksista tarvitaankin tieteellinen arvio ja yleistä keskustelua, kirjoittaa Veera Kankainen.
Koska kansalaisyhteiskuntaa rahoitetaan Veikkauksen voittovaroista, monien järjestöjen edustajat ovat moraalisesti ristiriitaisessa tilanteessa. Järjestöissä nähdään pelihaittojen vähentäminen tärkeänä, mutta samalla oman rahoituksen jatkuvuuden turvaaminen huolestuttaa. Katse pitäisi nyt kääntää järjestelmän rakenteisiin. Kansalaisyhteiskunnan rahoitus olisi syytä irrottaa rahapelituottojen määrästä, kirjoittaa Michael Egerer.
