Kuvassa on käsi, joka pitelee parsakaalia valkealla taustalla.

Kommentti: Kroonisesti sairaille annetut neuvot ovat yhteiskunnallista vallankäyttöä

9.3.2026

Media on täynnä vinkkejä ja ajatuksia siitä, kuinka yksilö voisi hallita ja ohjata terveyttään oikeaan suuntaan. Parantumaton pitkäaikainen sairaus ei kivutta asetu yhteiskunnalliseen normiin kaiken jatkuvasta kehittymisestä parempaan. Terveysneuvoja kehystää usein ajatus, että sairas tarvitsee vinkkejä sairautensa kanssa elämiseen. Ilman suostumusta jaetut neuvot ohittavat kroonisesti sairaan oman tiedon, Iida Putkuri kirjoittaa.

Kaksi lasta lukemassa yhdessä kirjaa.

Kommentti: Kouludemokratia tarvitsee uusia muotoja

15.12.2025

Nykyisellään kouludemokratia rakentuu vahvasti oppilaskunnan hallituksen ympärille. Onnistunut kouludemokratia vaatii kuitenkin moninaisia toteutumismuotoja, kirjoittavat Ville Mäki ja Sari Hietamäki.

Puu kuvattuna alhaalta taivaalle päin.

Kommentti: Kuka lietsoo metsäsotaa?

23.10.2025

Matti Vanhasen syyskuinen Helsingin Sanomien kirjoitus “Suomi tarvitsee kansallisen metsärauhan” väittää, että Suomen nielu- ja monimuotoisuustavoitteisiin sisältyy puutteellisen tiedon vuoksi merkittäviä riskejä. Tällainen tieteellistä tietoa väheksyvä puhetapa on laajemmin jaettu käytäntö, joka pyrkii oikeuttamaan suomalaisen metsänkäytön vallitsevaa tilaa. Puhetavalla on vakavia seurauksia demokratialle, luonnon monimuotoisuudelle ja tieteen asemalle yhteiskunnassa.

Punaisia sateenvarjoja sinisellä taustalla.

Kommentti: Seksityökeskustelu ansaitsee moniäänisyyttä

14.10.2025

Viimeaikaiset mielipidekirjoitukset seksityöstä ovat osoittaneet, miten keskustelut seksityöstä voivat takertua ihmiskaupan ja vapaaehtoisen seksin myymisen jaotteluun. Keskusteluissa onkin kysymys siitä, millaisia kokemuksia voidaan kertoa, kenen kertomusta uskotaan ja kenellä ylipäätänsä on mahdollisuus päästä turvallisesti ääneen.

Henkilö istuu pöydän ääressä kirjoittamassa muistivihkoon. Pöydällä on myös läppäri, kahvikuppi, älypuhelin, kaksi sokerikkoa ja epätarkasti näkyvä ruusu maljakossa.

Kommentti: Akateemisen kirjoittamisen vaikeudesta ja viettelevyydestä

21.9.2022

Työläistaustainen sosiologian yliopistonlehtori on kokenut kirjoittamisen aina vaikeaksi. Suhde kirjoittamiseen on yhä – 25 yliopistossa töissä vietetyn vuoden jälkeen – ambivalentti, vaikka hän on löytänyt itselleen sopivia keinoja tuottaa tekstiä. Kirjoittamiseen liittyy paitsi nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemuksia, myös häpeän ja riittämättömyyden tuntemuksia.

Kukkaruukun multaan on istutettu eri värisiä johtoja.

Kommentti: Onko kärkäs keskustelu sosiaalisen median syy?

10.12.2021

Yhteiskunnallista keskustelua käydään yhä enemmän sosiaalisen median alustojen välittämänä. Julkisuudessa on keskusteltu paljon siitä, miten alustat vaikuttavat tähän keskusteluun ja miten niitä pitäisi säännellä. Vastuuta julkisesta keskustelusta ei voi kuitenkaan sälyttää yksin teknologialle.

Nuori käyttää älypuhelinta kuulokkeet korvissaan lattialla maaten.

Kommentti: Teknologia ei vieläkään tuhonnut nuorisoa

10.12.2021

Median haitallisista vaikutuksista nuorisoon on esitetty pitkään uhkakuvia, mutta tuore tutkimustieto osoittaa niiden olevan vähäisiä väestötasolla. Yksilöiden kohdalla median vaikutukset esimerkiksi hyvinvointiin voivat kuitenkin olla merkittäviä. Median käyttöä tulisi tutkia arkeen kietoutuneena ilmiönä monitieteisistä lähtökohdista.

ABBA-yhtye 1970-luvulla.

Kommentti: Mitä ABBA-nostalgian uudelleenhyödyntäminen merkitsee 2020-luvun alussa?

5.11.2021

1970-luvun alussa kansainväliseen suosioon noustessaan ABBA sijoittui hyvin spesifiin yhteiskunnalliseen kontekstiin, skandinaaviseen teollisuusyhteiskuntaan ja kehittyvään hyvinvointivaltioon. Se näyttäytyi yhtyeenä, jossa kaksi miestä ja kaksi naista työskentelivät rinnakkain tasavertaisina, ikään kuin mainoskatalogin kuvastona eri sukupuolista ja hiusväreistä hyvinvoivassa valkoihoisessa yhteiskunnassa.

Villakangastakkiin pukeutunut nuori henkilö joko asettaa tai poistaa kasvoiltaan maskia ulkona.

Kommentti: Koronarajoitusten purkaminen ei osu hyväosaisiin

14.10.2021

Läpi pandemian on tiedetty, että koronaan sairastumisen riski ei jakaudu väestössä tasaisesti. Rokotusten edistyminen ja rajoitusten purkaminen ovat kuitenkin kärjistäneet tilannetta. Silti julkisessa keskustelussa koronarajoitusten purkamisesta korostuvat yksilön vapaat valinnat ja vastuu, jotka hiljentävät kysymykset pandemian eriarvoisuudesta. Onko kollektiivisen vastuun ja yhteiskunnan haavoittuvimmista ryhmistä huolehtimisen aika ohi?

Noidanhattuun pukeutunut henkilö kulkemassa syksyisessä metsässä.

Kommentti: Noitavainot loivat pohjan kapitalismille

6.10.2021

Silvia Federicin kirja Caliban and the Witch tarjoaa feministisen tulkinnan keskiajan Euroopasta. Hänen mukaansa noitavainojen tarkoituksena oli heikentää yhteismaiden yksityistämisen vastarintaa, luoda kapitalistiselle yhteiskuntajärjestykselle sopiva sukupuolittunut työnjako sitomalla naiset kotiin ja tukea kolonialismia ja rasismia Amerikan mantereella.

Miesjoukko menossa istuttamaan puita

Metsät päästökaupan kiistakapuloina: ehtoja reilulle hiilikompensaatiolle

13.4.2021

Metsäistutukset ovat kasvattaneet suosiotaan ilmastonmuutoksen hillitsemisen välineinä. Istutukset eivät kuitenkaan ole välttämättä kestävän kehityksen mukaisia, koska globaalin etelään keskittyneissä hankkeissa paikalliset pienviljelijät ja metsäyhteisöt ovat usein jääneet sivustakatsojan rooliin. Millaisia reilut ja osallistavat hiilinieluja kehittävät liiketoimintamallit voisivat olla?