Kommentti: Reagoimme ulkonäöllä kriisiin – mistä #koronalooks kertoo?

Monen pukeutuminen ja ulkonäkö muuttui koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan myötä. Mediassa meille jaetaan ohjeita, miten voisimme näyttää mahdollisimman hehkeiltä web-kameroiden edessä etäpalavereissa. Muuttaako koronakriisi suhtautumistamme ulkonäköön? Mistä on kyse #koronalooks-ilmiössä? Haastattelimme ulkonäön sosiaalisista normeista väitöskirjaa tekevää Erica Åbergia.

Suhtaudumme ulkonäöllä kriisin. Ulkonäkötutkija Erica Åberg on sosiaalisessa mediassa tarkkaillut, miten toiset viihtyvät korona-arjessaan kotiverkkareissa ja ehostamattomina. Toiset puolestaan panostavat ulkonäköönsä kriisistä huolimatta ja osoittavat siten sekä itselleen että muille mielenhallintaa. Monelle on tärkeää, että epävarmuuden keskellä voi säilyttää tunteen siitä, että voi vaikuttaa elämän kulkuun – vaikkapa sitten pukeutumalla siististi.

Ihmiset, joilla on taipumusta kokea ulkonäköpaineita, kokevat niitä myös poikkeusajassa.

"Aina jollain on upeampi tapa olla karanteenissa, nätimmin laitettu suttunuttura, kauniimpi koti, hienommin koristellut välipalat tai esteettisempi kotikoulu", Åberg pohtii.

Hän itse pukeutuu koronakaranteenissa lasten kanssa ulkoiluvaatteisiin. Eräänä päivänä Åberg vaihtoi normaalit vaatteet päälle. Olo muuttui tehokkaaksi ja viralliseksi, jopa energiseksi. Vaatteilla on suuri merkitys, kun siirrymme roolista toiseen.

Etäpalaverissa ulkonäkö voi kertoa tehokkuudesta

Korona-arjessa monelle etätyöläiselle keskeinen kysymys on, pitääkö töissä laittaa housut jalkaan. Sosiaalinen media on täyttynyt meemeistä, joissa kotilook ja työvaatetus kohtaavat hassuina yhdistelminä. Samalla New York Timesissa ja Helsingin Sanomissa neuvotaan, miten näytät hyvältä web-kameran edessä ja teet vaikutuksen.

Åbergin mukaan etenkin keskiluokkaisilla asiantuntija-aloilla oikeanlaisen ulkonäön performointi on tärkeää. Etäpalavereissa viesti välittyy ulkonäön kautta. 

Ruokoton ulkonäkö saattaa toimia jopa viestinä siitä, että on kova tekemään hommia ja keskittyy asiaan poikkeusoloista huolimatta.

"Ulkonäkö luo illuusiota, ettei työnteko ja tehokkuus ole kriisistä huolimatta kärsinyt. Tällainen ulkonäkönormi voi aiheuttaa paineita niille, jotka eivät pysty panostamaan ulkonäköönsä poikkeustilanteessa esimerkiksi sairauteen liittyvän ahdistuksen, omaiseen liittyvän huolen tai lasten takia", Åberg pohtii.

Voiko työntekijä lunastaa poikkeusluvan olla panostamatta ulkonäköön? Åberg kuvailee, että jos henkilöllä on riittävästi muita pääomia – itsevarmuutta ja riittävästi näyttöä asiantuntijuudesta – ei mielikuvaa osaamisesta välttämättä tarvitse pönkittää ulkoisilla seikoilla. Normaaliolosuhteisiin verrattuna ruokoton ulkonäkö saattaa toimia jopa viestinä siitä, että on kova tekemään hommia ja keskittyy asiaan poikkeusoloista huolimatta.

Karanteenissa koti on ulkonäön jatke

Etäpalavereissa paitsi ulkoasulla myös taustalla on merkitystä. Taustaa voi muokata vastaamaan omaa visuaalista silmää asettelemalla kameran tiettyyn kohtaan kotia, tai taustan voi filtteröidä. Näkyviin voi myös jättää pelkät nimikirjaimet mustalla taustalla ja valita olla olematta ulkonäöllään tai kodillaan ollenkaan esillä.

Taustalla näkyvä koti on etäpalaverissa muiden katseen alla oleva oman ulkonäön jatke. Åberg on huomannut, että ihmisillä on selkeästi erilaisia tapoja olla etäpalavereissa tai suojata yksityisyyttään. Etäpalaverikulttuuri on monille uutta, ja ihmisillä on erilaisia näkemyksiä siitä, haluavatko he näyttää yksityistä kotiaan ulkopuolisille.

Åberg osallistuu etäpalavereihin kotona sängyssä makoillen. Taustalla on värikäs ryijy, ja kissa makoilee vieressä. Taustalla näkyy myös kirjahylly, josta tarkkasilmäisimmät voisivat laskea hyllyssä olevien sosiologisten klassikoiden lukumäärän (kuulemma vähäinen) tai merkitykselliset design-esineet (määrä myös vähäinen) ja näin ynnätä kulttuurisen pääoman suuruuden (ei kummoinen). Oman mausteensa etäpalaverien kulkuun tuovat ovella vierailevat lapset, joilla joskus on asiaa ja joskus mielessä lähinnä hassut käytännön pilat.

"Onneksi en ole Sanna Marin tai Tarja Halonen tai joku muu tärkeä, saisin todella harmaita hiuksia tämän asian kanssa", Åberg sanoo.

#koronalooks ja hassutteleva urbaani keskiluokka

Moni kuvaa korona-arkeaan ja tuulettaa ajatuksiaan sosiaalisessa mediassa. Instagramissa Koronalooks-tilille on kuratoitu #koronalooks-tunnisteella jaetuista korona-arjen asukuvista osuvimmat. Seulan läpäisseet kuvat ovat visuaalisia, leikkisiä ja hauskoja. Kuvissa on Åbergin mukaan läsnä kaupunkilainen, nuori ja urbaani estetiikka.

"Kuvat eivät pakota yhteen ulkonäkömuottiin: eri näköiset ja kokoiset ihmiset ovat kuvanneet itseään esimerkiksi yöpaidassa, hääpuvussa ja kalsareissa samalla todeten: 'ei muuta ku päivä kerrallaan ja parhaat kalsarit jalkaan!'"

Tutkimusten mukaan juuri keskiluokka arvostaa tällaista ei niin perinteistä visuaalisuutta ja kiinnostavaa ulkonäköä. Koronalooks on Åbergista nimenomaan luokkakysymys. Vaikka kaupunkilaisten akateemisten etätyöskentelijöiden mielestä koronaulkonäkö on kiinnostavaa, on se kaukana monen arjesta. Mahdollisuus ”kotoiluun” hassuissa vaatteissa, vastaamassa vessapaperihaasteisiin ja uudelleentulkitsemassa tunnettuja taideteoksia kodin tavaroiden avulla, on mahdollista vain osalle ihmisistä.

Kontrasti etulinjassa olevien ihmisten korona-arjen ja ihmisten hassujen kotiasujen välillä voi lisätä yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömien ammattien näkyvyyttä, ja sitä kautta niiden arvostus voi lisääntyä.

Åbergin mielestä on ollut kiinnostavaa, miten myös sairaanhoitajat tai muut yhteiskunnan kannalta keskeisissä ammateissa työskentelevät ihmiset ovat jakaneet kuvia korona-arjestaan. Ambulanssikuskin kokovartaloasu maskeineen muistuttaa, että arjen #koronalooksit ovat sosiaalisen median kuplia monimuotoisempia.

Kriittisillä aloilla työskentelevien ihmisten mielestä kevyempi koronalooks-karnevalisointi voi tuntua epäoikeudenmukaiselta.

"Kontrasti etulinjassa olevien ihmisten korona-arjen ja ihmisten hassujen kotiasujen välillä voi toisaalta lisätä yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömien ammattien näkyvyyttä, ja sitä kautta niiden arvostus voi lisääntyä", Åberg pohtii.

Täydet hyödyt irti vai kehorauhanjulistus?

Kun elämä on epävarmaa ja tuntuu toivottomalta, monelle kehon kontrollointi tai liikkuminen on keino käsitellä ahdistusta. Toisia puolestaan rentouttavat ruoanlaitto tai syöminen. Sosiaalisessa mediassa käydään vilkasta keskustelua poikkeustilan vaikutuksesta fyysiseen ulkomuotoon. Myös erilaisten painonhallintapalveluiden mainostajat näkevät mahdollisuuden tarjota palveluaan koronakilojen hallitsemiseen.

"Koronapandemian aikainen painonhallintakeskustelu heijastelee samaa sapluunaa kuin nykyelämä yleisemminkin: elämää suoritetaan läpi ja siitä halutaan 'ottaa täydet hyödyt irti'. Poikkeustilan tarjoama potentiaali pyritään valjastamaan käyttöön lenkkeilemällä, meditoimalla, laihduttamalla, ja keskustelemalla näistä projekteista sosiaalisessa mediassa etuliitteellä #korona."

Koronakaranteenin suorituskeskeisyys saattaa aiheuttaa paineita niille, joilla ei riitä energiaa nautiskeluun poikkeustilan tuomista ”mahdollisuuksista”. Åberg peräänkuuluttaa kehorauhaa ja tilaa niille, joilla ei ole halua tai voimia suorittaa tässä ajassa mitään ylimääräistä.

Åberg toivoo, että ihmisten suhtautuminen ulkonäköön olisi koronan jälkeisenä aikana rennompi ja leikkisämpi, kuten #koronalooks osoittaa.

"Ei kenenkään ihmisarvo, osaaminen tai ammattitaito ole somessa tai etäpalavereissa tehdyistä performansseista kiinni. Poikkeustilassa normaaleista ulkonäkönormeista tulisi voida poiketa ilman, että sen ajatellaan syövän henkilön ammattiuskottavuutta tai ihmisarvoa."

***

Kuvat:

Bannerikuva Ricardas Brogys (Unsplash)
1. kuva Andrew Neel (Unsplash)
2. kuva Inka Lähteenaro (Ilmiö)
3. kuva on koostettu @koronalooks-tilillä Instagramissa jaetuista kuvista, jotka on alunperin julkaistu käyttäjien @rebenen, @ohtissimo ja @kummauniart tileillä.
4. kuva Arek Adeoye (Unsplash)