Ensitreffit alttarilla sosiologin silmin: Mikä tekee ihmisistä yhteensopivia?

Tosi-tv:tä seuraavien sosiologien tv-syksyn kohokohta on taas käsillä: Ensitreffit alttarilla -sarjan uusi tuotantokausi käynnistyy tiistaina 1.9.2020. Mukana on tällä kertaa neljä paria, ja luvassa on ennakkotietojen mukaan muutenkin uudistunut formaatti. Tänä syksynä sarjaa seurataan Ilmiössä sosiologien silmin – luvassa on jaksoanalyysi aina keskiviikkoisin.  

Sarjan peruselementit ovat edelleen samat kuin aiemmilla kausilla. Asiantuntijat parittavat kahdeksan sinkkua, ja parit kohtaavat ensimmäisen kerran ”alttarilla” juuri ennen vihkimistä. Naimisiinmenon jälkeen parien elämää seurataan viisi viikkoa. Häämatkan jälkeen parit muuttavat yhteen ja elävät pariskuntana.

Katsojat pääsevät seuraamaan, miten parit saavat sovitettua elämänsä yhteen, miten perhe ja ystävät suhtautuvat uusiin kumppaneihin ja syttyykö kipinä. Viimeisessä jaksossa parit päättävät, jatkavatko he yhdessä vai eroavatko. Useimmiten päätös ei tule katsojille yllätyksenä. Sarjassa on nähty rakastumisia ensi silmäyksellä, tunteiden vahvistumista ja laimentumista ja kovaa yritystä saada suhde toimimaan. Joillain pareilla sukset ovat menneet ristiin jo häämatkalla.

Sosiologille sarja on oikea herkkupala useistakin syistä. Sosiologi toki eläytyy, jännittää, iloitsee, paheksuu ja pöyristyy muiden mukana, mutta samalla toinen puoli aivoja tekee sosiologista analyysiä.

Monet parisuhteita käsittelevät tosi-tv -ohjelmat perustuvat sille, että katsojat voivat tuntea moraalista ylemmyyttä suhteessa sarjan osallistujiin ja heidän edesottamuksiinsa. Tällaisia sarjoja ovat esimerkiksi kansainväliseen formaattiin perustuva Temptation Island Suomi ja kotimainen Satuhäät, joiden katsojareaktioissa suurimmat kohut ovat liittyneet paitsi osallistujien moraalittomaksi arvioituun käytökseen, myös “huonoon makuun”. Katsojat kauhistelevat humalassa toikkarointia, pettämistä sekä tatuoituja ja tupakoivia morsiamia.

Sosiologille sarjoissa ja niiden katsojareaktioissa avautuu näköala suomalaisen kulttuurin erityispiirteisiin, kuten siihen, miten yhteiskuntaluokkaan liittyviä erontekoja tehdään ja mitä yleensäkin yhteiskunnassamme pidetään arvokkaana, moraalisena ja hyvän maun mukaisena. Isossa-Britanniassa sosiologit ovat analysoineet tosi tv:tä nimenomaan luokkasuhteiden näkökulmasta. Brittisosiologi ja luokkatutkija Beverley Skeggsin mukaan tosi-tv-sarjojen välityksellä tietynlaiset, tyypillisesti työväenluokkaa edustavat ihmiset, tyylit ja tavat leimataan vähempiarvoisiksi ja moraalittomiksi, kun osallistujat altistetaan keskiluokkaisen katsojan tuomitsemiselle ja tuohtumukselle.

Ensitreffeissä moraalisen paheksunnan merkitys katsojakokemukselle on pienempi kuin perinteisessä brittiläisessä tosi tv:ssä tai Temptation Island Suomessa. Osallistujat ovat korostetun tavallisia ja keskiluokkaisia. Sarja on tietenkin käsikirjoitettu, ja tuottajat rakentavat kullekin parille halutun draaman kaaren. Silti sarja avaa ainutlaatuisella tavalla parisuhteiden muodostumista ja sen psykologisia, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia reunaehtoja.

Parit valitseva asiantuntijakombo on vaihdellut kaudesta toiseen, mutta enemmistö sarjassa mukana olleista asiantuntijoista on ollut ammatiltaan parisuhdeasioiden kanssa työskenteleviä terapeutteja. Parisuhdeasiantuntijuus perustuukin sarjassa pitkälti yksilöpsykologiseen ymmärrykseen parisuhteesta.

Sarjan asiantuntijat korostavat usein samankaltaisten arvojen tärkeyttä toimivan parisuhteen taustalla. Osallistujat kertovat pitävänsä perhettä ja läheisiä ihmisiä tärkeimpinä asioina elämässään ja arvostavansa kumppanissa luotettavuutta ja huumorintajua. Kaikkien toiveissa on perheen perustaminen. Tämä ei tietenkään yllätä; ovathan osallistujat hakeneet ohjelmaan, jossa unelma omasta perheestä saattaa toteutua.

Sosiologin näkökulmasta elämänarvojen korostuminen peittää alleen kiinnostavampia parisuhteen ennakkoehtoja. Perhesosiologisten tutkimusten perusteella tiedetään, että heteroparisuhteen muodostumisen todennäköisyyttä lisää se, jos osapuolet ovat saman ikäisiä, ovat kotoisin samankaltaisilta paikkakunnilta ja sosioekonomiselta asemaltaan samankaltaisista perheistä, ovat hankkineet suurin piirtein samantasoisen koulutuksen ja ovat myös tulotasoltaan samanlaisia. Tätä kutsutaan homogamiaksi: ihmiset solmivat parisuhteita mieluiten itsensä kanssa samankaltaisten ihmisten kanssa. Huonoin ennuste on sellaisilla heteroliitoilla, joissa nainen on vanhempi, koulutetumpi ja varakkaampi.

Ensitreffeissä on nähty monta paria, jotka ovat olleet elämäntyylillisesti aivan eri planeetoilta.

On tietysti muitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat parisuhteen ennusteeseen, ja joita sarjassa ei aina tunnuta huomioitavan tarpeeksi. Ensitreffeissä on nähty monta paria, jotka ovat olleet elämäntyylillisesti aivan eri planeetoilta. Esimerkiksi neljännellä tuotantokaudella nähtiin, kun Helsingin Kalliossa asuva joogaava ja kaupunkikulttuuria harrastava Mari paritettiin yhteen himourheilija Petrin kanssa, koska molemmat ilmoittivat ”harrastavansa liikuntaa”. Pari erosi jo kesken tuotantokauden.

Poliittisten näkemysten samankaltaisuudesta ei sarjassa puhuta juuri koskaan, ei liioin siitä, minkälaisia kulttuurisia genrejä osallistujat edustavat. Erot vaikkapa musiikki- tai elokuvamaussa voivat olla joillekin ylittämättömiä parisuhteen esteitä. Kuinka pitkälle samankaltaiset arvot voivat kantaa, jos yhteisiä kiinnostuksen kohteita tai elämänpiirejä ei ole?

Sosiologia kiinnostavat parisuhteen rakennuspalikat saattavat tuntua pinnallisilta, mutta ovat lopulta niitä tekijöitä, jotka saavat yhteenkuuluvuuden tunteen syttymään – fyysistä vetovoimaa unohtamatta. Ihmisten syvimmät elämänarvot nimittäin voivat olla hyvin samankaltaisia, ja usein ne ovatkin, mutta niiden lisäksi pitäisi sovittaa yhteen paljon muutakin.

Syksyn aikana tullaan kuitenkin toivottavasti näkemään, miten pinnallisesti yhteensopimattomalta vaikuttava pari rakastuukin tulisesti. Tämä on tietysti sarjassa parasta. Sosiologin on aina terveellistä välillä huomata, että sosiaaliset taustatekijät eivät täydellisesti sanele sitä, keiden välille suhde voi syntyä.

***

Sosiologi Anu Katainen ja Ilmiön tosi-tv-tiimi seuraavat Ensitreffit alttarilla -sarjaa viikoittaisissa jaksoanalyyseissä syksyllä 2020. Löydät kaikki sarjassa ilmestyneet jutut täältä.

Kuvat: bannerikuva Julia Solonina, tekstin kuva Mark Sporus (molemmat Unsplash)