Hoivasta aiheutuu aina kustannuksia. Viime vuosina julkisessa keskustelussa on yhä enemmän esitetty, että vanhushoiva on liian kallista verovaroin kustannettavaksi. On kuitenkin liian vähän tietoa siitä, mitä hoiva maksaa sitä tarvitseville ja heidän läheisilleen.
Vaikka sosiaali- ja terveysalan hoitajapula, hoitajien työtaistelut ja koronakriisi ovat nostaneet esiin huolen sosiaali- ja terveyspalveluiden kantokyvystä, nykyisen hoivakriisin perimmäiset syyt ovat talousjärjestyksessä ja talouspolitiikassa, joka ei tunnista hoivan taloudellista arvoa. Hoivaa ehdyttävälle politiikalle on kuitenkin vaihtoehtoja.
Sotien jälkeen Suomessa käynnistyi mittava elinkeino-, ammatti- ja aluerakenteen muutos eli niin kutsuttu “suuri muutto”, joka innoitti tutkijoita selvittämään yhteiskunnallisen muutoksen vaikutuksia suomalaisten elämäntapoihin. Miltä tuon ajan elämäntapatutkimus näyttää nykyopiskelijoiden silmin?
Syntyvyyden laskua pidetään julkisessa keskustelussa vakavana uhkana. Vastuu tilanteen korjaamisesta langetetaan yksilöille, erityisesti lisääntymisikäisiksi naisiksi tulkituille. Heihin kohdistuu tulevaisuuden ennakoinnin vaade, joka voi olla mahdottomuudessaan lähes lamauttavaa.
Pakolaisuus on noussut jälleen julkiseen keskusteluun Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja ihmisten paettua sotaa sieltä. Kaikki pakolaiset eivät kuitenkaan ole Suomeen saavuttuaan samalla viivalla, vaan heitä kategorisoidaan yksilöllisten ominaisuuksien perusteella. Nämä kategorisoinnit kertovat pakolaisia vastaanottavan yhteiskunnan arvoperustasta.
Sosiaalisen median tunnekokemuksien monimerkityksellisyys yhdessä äitiyden kulttuuristen normien kanssa sitouttavat äitejä verkon vanhemmuuskulttuureihin.
Parisuhteen kriisi ja siihen ratkaisuja tarjoava terapeuttinen näkökulma tulevat jatkuvasti vastaan mediassa ja arkipäivän keskusteluissa. Kun parisuhdetta alkaakin tarkastelemaan yhteiskunnallisesta ja historiallisesta näkökulmasta, huomaa yksittäisten suhteiden ongelmia laajemman kokonaisuuden ja pystyy erottamaan, minkälaiset ongelmat ovat yksilön vaikutuspiirissä ja mitkä taas rakenteellisia. Parisuhde yhteiskunnallisena normina on ristiriitainen ja täynnä jännitteitä.
Sijaissynnytyksiä kuvataan mediassa ja politiikassa usein dramaattisesti ja riskejä korostaen. Tutkittua tietoa sijaissynnytyksissä syntyneistä lapsista on varsin vähän, mikä voi olla yksi syy myös sijaissynnytyksiä koskevan lainsäädännön puutteeseen.
Blogityö antaa pienten lasten äideille mahdollisuuden sovittaa työ vanhemmuuden rytmeihin. Sen kautta voi olla yhteydessä maailmaan, toteuttaa itseään ja kokea saavuttavansa asioita. Samalla bloggaaminen on epävarmaa työtä, jossa vaaditaan jatkuvaa timanttisuutta ja josta lepääminen on monelle vaikeaa.
Tv-sarjat rakentavat oman maailmansa ja sulkevat samalla asioita ulkopuolelle. Ensitreffit alttarilla -sarjan maailma on arvomaailmaltaan perinteinen, vaikka se perustuukin radikaaliin lähtökohtaan avioliiton solmimisesta tuntemattoman kanssa. Miltä 2020-luvun Suomi näyttää Ensitreffien näkökulmasta tarkasteltuna?
Tosi-tv:tä seuraavien sosiologien tv-syksyn kohokohta on taas käsillä: Ensitreffit alttarilla -sarjan uusi tuotantokausi käynnistyy tiistaina 1.9.2020. Mukana on tällä kertaa neljä paria, ja luvassa on ennakkotietojen mukaan muutenkin uudistunut formaatti. Tänä syksynä sarjaa seurataan Ilmiössä sosiologien silmin – luvassa on jaksoanalyysi aina keskiviikkoisin.
Suomalaiset pojat kokevat huolistaan ja tunteistaan puhumisen kavereiden kanssa usein hankalaksi. Maskuliinisuuden normit hankaloittavat tunneilmaisua, mikä näkyy myös poikien suhteissa vanhempiinsa: huolia kerrotaan yleensä ennemmin äidille kuin isälle. Näyttävätkö normit väljentymisen merkkejä?
Osa lapsesta haaveilevista kolmekymppisistä eurooppalaisista lykkää perheen perustamista vastentahtoisesti. Lykkäämisen taustalla on usein epävakaa työtilanne ja heikko sosiaaliturva, jotka tekevät vaikeaksi kuvitella, että voisi toimia vanhempana haluamallaan tavalla. Myös huoli ilmastonmuutoksesta on joillekin yksi syy olla lisääntymättä.
Kehittyvien maiden perhesuunnitteluhankkeissa ehkäisyvalistusta on usein kohdistettu ennen muuta naisille. Miehet ovat kuitenkin tärkeässä roolissa lisääntymiseen liittyvässä päätöksenteossa. Väestöliiton hankkeessa Malawissa kiinnostuttiin siitä, mitä miehet ajattelivat ehkäisystä ja perhesuunnittelusta.
Suuri joukko ihmisiä matkustaa joka vuosi ulkomaille toteuttaakseen lapsihaaveensa hedelmöityshoitojen tai sijaissynnytyksen avulla. Suomikin on lisääntymismatkailun kohdemaa: muutamia satoja ihmisiä tulee vuosittain erityisesti lahjamunasoluhoitoihin suomalaisille yksityisklinikoille. Tulevalta lapselta toivotaan usein etenkin etnistä samankaltaisuutta, mikä tekee osaltaan Suomesta houkuttelevan kohteen varsinkin muista Pohjoismaista tulijoille.
