Pappien avioliittokannat muutoksessa

Puolet Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papeista toivoisi, että kirkossa sallittaisiin samaa sukupuolta olevien pariskuntien avioliittoon vihkiminen. Miten papit perustelevat näkemyksiään? Usein samaa sukupuolta olevien parien avioliittoa kannatetaan ja vastustetaan hyvin samankaltaisilla argumenteilla, kirjoittaa kirkkososiologi Laura Kallatsa.

Suomessa ja muualla länsimaissa on keskustelu vilkkaasti samaa sukupuolta olevien oikeudesta avioliittoon koko 2000-luvun ajan. Suomessa samaa sukupuolta olevat parit saivat oikeuden rekisteröidä parisuhteensa vuonna 2002. Vuodesta 2017 alkaen samaa sukupuolta olevat parit ovat saaneet solmia siviiliavioliiton samoilla ehdoilla kuin pariskunnat, joissa osapuolina ovat mies ja nainen.

Yhteiskunnallisen keskustelun lisäksi avioliiton avaaminen samaa sukupuolta oleville pareille on aiheuttanut runsasta keskustelua kristillisissä kirkkokunnissa. Suurimmassa osassa maailman kristillisiä kirkkokuntia ei hyväksytä samaa sukupuolta olevien avioliittoa – osa kirkoista jopa tuomitsee sen jyrkästi. Kuitenkin etenkin pohjoismaisissa protestanttisissa kirkoissa suhtautuminen samaa sukupuolta olevien avioliittoa kohtaan on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana huomattavasti hyväksyvämpään suuntaan.

Käytännöllisen teologian ja kirkkososiologian alaan kuuluvan väitöskirjani mukaan noin puolet (51 %) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papeista kannattaa samaa sukupuolta olevien kirkollista avioliittoon vihkimistä. 40 prosenttia papeista puolestaan vastustaa sitä.

Samaa sukupuolta olevien avioliitto kirkkososiologisena tutkimuskohteena

Samaa sukupuolta olevien avioliittoa on viimeisten vuosien aikana tutkittu runsaasti kristillisessä kontekstissa. Kristityiksi identifioituvien ihmisten suhtautumista seksuaalivähemmistöihin ja samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin on tutkittu erityisesti kirkkososiologian oppiaineessa.

Teologia tieteenalana jakaantuu useaan eri oppiaineisiin, joista yksi on Saksan yliopistoissa 1700-luvulla muotoutunut käytännöllinen teologia. Kirkkososiologia kuuluu yliopistoteologiassa käytännöllisen teologian oppiainekokonaisuuden alaisuuteen. Kirkkososiologiassa tutkitaan kirkollisia ilmiöitä sosiologisin menetelmin. Oppiaineessa on 2000-luvulla tutkittu esimerkiksi kirkon työntekijöiden työssä jaksamista, uskonnon näkymistä mediassa sekä sitä, mitä kirkko ja uskonto merkitsevät suomalaisille.

Kirkkososiologiassa tutkitaan kirkollisia ilmiöitä sosiologisin menetelmin.

Useiden kansainvälisten tutkimusten mukaan uskonnollisten johtajien, kuten pappien, asenteet samaa sukupuolta olevien parisuhteita kohtaan ovat muuttuneet aikaisempaa hyväksyvämmiksi. Eri kristillisten traditioiden välillä on kuitenkin suuria eroja siinä, miten asiaan suhtaudutaan.

Pohjoismaisissa protestanttisissa kirkoissa seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin suhtaudutaan kansainvälisesti tarkasteltuna hyväksyvästi. Yhteiskunnallinen asenteiden muutos on vaikuttanut myös Pohjoismaiden luterilaisiin kirkkoihin, koska kirkoilla on vihkioikeus valtion rinnalla.

Teologiset argumentit tärkeitä papeille

Tutkimukseni aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2017, juuri samoihin aikoihin, kun uusi avioliittolaki tuli Suomessa voimaan. Tutkimukseen vastasi 534 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappia. Vastaajat edustavat hyvin papistoa muun muassa hiippakunta- ja sukupuolijakaumaa tarkasteltaessa.

Analysoin aineistoani monimenetelmäisesti käyttäen niin laadullisia kuin määrällisiäkin tutkimusmenetelmiä. Pääpaino väitöskirjassani on laadullisessa analyysissä: olen halunnut löytää perusteluja pappien avioliittokantojen takana. Papiston esittämiä perusteluja samaa sukupuolta olevien avioliiton puolesta tai sitä vastaan ei ollut aikaisemmin tutkittu.

Tutkimuksessani pappien esittämät perustelut omille avioliittokannoilleen on jaettu neljään erilaiseen argumenttikategoriaan. Näitä ovat teologiset perustelut, ihmisoikeudelliset ja muut juridiset perustelut, avioliiton olemukseen liittyvät perustelut sekä papin työhön ja kirkon päätöksiin liittyvät perustelut. Tutkimusaineistossani samaa sukupuolta olevien avioliittoa saatettiin kannattaa ja vastustaa hyvin samankaltaisilla argumenteilla, hieman näkökulmaa vaihtaen.

Yleisimmin papit perustelevat omaa avioliittokantaansa teologisesti. Samaa sukupuolta olevien avioliittoon vihkimistä ja avioliiton siunaamista kannattavien pappien mukaan vihkiminen ja siunaaminen olisi teologisesti oikein. Papit ajattelevat homoseksuaalisuuden olevan Jumalan luoma ominaisuus ihmisessä. He korostavat, että Raamatussa sanotaan, että ihmisen ei ole hyvä olla yksin.

Yleisimmin papit perustelevat omaa avioliittokantaansa teologisesti.

Nämä papit löytävät Raamatusta selkeät perustelut sille, että samaa sukupuolta olevat parit voidaan vihkiä avioliittoon tai että samaa sukupuolta olevien avioliitto ei ainakaan ole kiellettyä. Jeesus näyttäytyy heidän vastauksissaan rakkauden julistajana ja marginaalissa olevien puolustajana. Papit myös korostavat, että luterilaisen ajattelun mukaan avioliitto on maallinen asia (ns. regimenttiopin mukaan avioliitto kuuluu maallisen hallintavallan alaisuuteen), joten kirkon olisi syytä seurata yhteiskunnan avioliittolakia.

Teologisilla argumenteilla samaa sukupuolta olevien avioliittoa vastustavat papit puolestaan vetoavat siihen, että Raamatussa homoseksuaaliseen käyttäytymiseen suhtaudutaan torjuvasti. Näiden pappien mukaan samaa sukupuolta olevien avioliitto on vastoin Jumalan tahtoa. Osa papeista ajattelee, että homoseksuaalisuus tai homoseksuaalisuuden toteuttaminen, eli esimerkiksi samaa sukupuolta olevan kumppanin kanssa parisuhteen suhteen solmiminen, on syntiä.

Monenlaisia perusteluja avioliittonäkemyksille

Toiseksi yleisimmin papit argumentoivat tutkimusaineistossani ihmisoikeudellisilla ja muilla juridisilla perusteluilla. Juridisia argumentteja käyttävät kuitenkin ainoastaan samaa sukupuolta olevien avioliittoa kannattavat papit. Papit ajattelevat tavallisesti, että ihmisoikeudet nousevat oikeastaan kristinuskosta: jokainen ihminen on yhtä arvokas. Nämä papit ajattelevat, että kirkon tulee seurata yhteiskunnan avioliittolainsäädäntöä, koska kirkolla on vihkioikeus. Avioliittoon vihkimisessä kirkko on juridinen toimija ja näin ollen yhteiskunnan lakien alainen.

Papit ajattelevat tavallisesti, että ihmisoikeudet nousevat oikeastaan kristinuskosta: jokainen ihminen on yhtä arvokas.

Avioliiton olemukseen ja käsitteeseen liittyvät perustelut puolestaan ovat tyypillisiä samaa sukupuolta olevien avioliittoa vastustaville papeille. Näiden pappien mukaan avioliitto tarkoittaa yksiselitteisesti miehen ja naisen välistä liittoa. Avioliitto käsitteenä merkitsee heidän mukaansa miehen ja naisen välistä liittoa. Osa papeista ajattelee, että samaa sukupuolta olevilla pareilla tulisi olla yhdenvertaiset oikeudet heteroseksuaalien kanssa, mutta ne tulisi toteuttaa jollakin muulla tavalla kuin avioliitossa. Avioliitolla on näille papeille vahva symbolinen arvo, jota samaa sukupuolta olevien avioliitto heikentäisi.

Avioliittokantaa perustellaan myös on papin työhön ja kirkon päätöksiin liittyvillä argumenteilla. Osa papeista kokee kutsumustehtäväkseen siunata samaa sukupuolta olevia aviopareja, ja osa kokee tämän jopa virkavelvollisuutena. Papit kokevat, että jokaisella siunausta pyytävällä seurakuntalaisella on oikeus saada siunaus avioliitolleen. Samaa sukupuolta olevien avioliittoa vastustavat papit puolestaan vetoavat esimiehen antamaan ohjeistukseen: kirkon virallisen kannan mukaan samaa sukupuolta olevia pareja ei vihitä kirkollisesti avioliittoon.

Kirkon virallinen kanta muuttuu hitaasti

Kirkon ylimmät päättävät elimet kirkolliskokous ja piispainkokous ovat linjanneet, että kirkossa ei vihitä samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon. Kirkon ymmärryksen mukaan avioliitto on tarkoitettu ainoastaan miehen ja naisen välille. Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo ilmoitti kuitenkin elokuussa 2020, että Helsingin hiippakunnan papit saavat vihkiä myös samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon.

Kymmenet sateenkaaripapeiksi itseään kutsuvat papit ovat myös vihkineet samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon siitä lähtien, kun yhteiskunnan avioliittolaki muuttui vuonna 2017. Nämä avioliitot ovat juridisesti täysin päteviä, vaikkakin vastoin kirkon virallista ohjeistusta.

Kirkossa eletään tilanteessa, jossa sen virallinen kanta on selkeä, mutta käytännöt hyvin moninaiset. Jopa piispat ovat keskenään erimielisiä siitä, tulisiko samaa sukupuolta olevia pareja vihkiä avioliittoon. Seurakunnissa käytänteet vaihtelevat. Osa seurakunnista toivottaa kaikki vihkiparit tervetulleiksi tiloihinsa, kun taas toisaalla samaa sukupuolta olevien avioliitto torjutaan tiukasti.

Kirkossa eletään tilanteessa, jossa sen virallinen kanta on selkeä, mutta käytännöt hyvin moninaiset.

Myös alueelliset erot ovat suuria. Tutkimukseni mukaan pääkaupunkiseudun papit suhtautuvat samaa sukupuolta olevien avioliittoon selvästi keskimääräistä hyväksyvämmin, kun taas Pohjois-Suomessa on eniten asiaan kriittisesti suhtautuvia pappeja.

Samaa sukupuolta olevia pareja vihitään kirkollisesti avioliittoon kaikissa Pohjoismaissa paitsi Suomessa. Asenneilmapiiri myös Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on muuttunut nopeasti entistä hyväksyvämmäksi.

Kirkon päättäjät, kuten kirkolliskokousedustajat, ovat kuitenkin konservatiivisempia kuin kirkon jäsenet keskimäärin. Tämä on yksi syy siihen, miksi esimerkiksi eronneiden uudelleen vihkimisestä ja naisten pappeudesta keskusteltiin kirkossa vuosikymmeniä ennen varsinaisia päätöksiä. Kirkkolaiva kääntyy hitaasti. Tutkijan näkökulmasta on kuitenkin monia merkkejä siitä, että aikanaan se kääntyy myös avioliittoasiassa.

***

Artikkeli perustuu Laura Kallatsan käytännöllisen teologian alaan kuuluvaan väitöskirjaan Homoseksuaalisuus ja papit – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappien käsitykset samaa sukupuolta olevien avioliitosta ja asenteet homoseksuaalisuutta kohtaan (2020).

Kuvat: bannerikuva Nick Karvounis (Unsplash), tekstin kuvat järjestyksessä Melanie Villeneuve (Unsplash), Sanna Krook (Kirkon kuvapankki), Mihail Pavstyuk (Unsplash), Aarne Ormio (Kirkon kuvapankki)

Lue seuraavaksi