Malawin maaseudun miehet perhesuunnittelijoina

Kehittyvien maiden perhesuunnitteluhankkeissa ehkäisyvalistusta on usein kohdistettu ennen muuta naisille. Miehet ovat kuitenkin tärkeässä roolissa lisääntymiseen liittyvässä päätöksenteossa. Väestöliiton hankkeessa Malawissa kiinnostuttiin siitä, mitä miehet ajattelivat ehkäisystä ja perhesuunnittelusta.

”Useimmat meistä syntyvät sattumalta”, luki 1970-luvulla suomalaisen koulun terveystunnin ehkäisyä käsittelevän lehtisen kannessa. Nykyään maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan noin 40 % kaikista raskauksista on suunnittelemattomia.

Itäisen Afrikan Malawissa suunnittelemattomien raskauksien osuus kaikista raskauksista on 53 prosenttia. Mitä suunnittelemattomuudella tarkoitetaan, ja mitä perheen suunnittelu on malawilaisten maaseudun miesten mielestä alueella, jossa heidän osallistumistaan ehkäisyn käyttöön on tuettu erilaisin kampanjoinnein ja toimin?

Perhesuunnitteluohjelmat Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ovat onnistuneet parantamaan ehkäisyvälineiden ja seksuaaliterveyden palvelujen saatavuutta. Maaseudullakin naiset päättävät nykyään yhä useammin ehkäisynkäytöstään avoimesti tai salaa.

Miesten valta lisääntymiseen liittyvässä päätöksenteossa ja ehkäisyn käytössä on monilla alueilla kuitenkin edelleen suuri. Siksi jo vuoden 1994 YK:n Kairon väestökokouksen kirjaamissa tavoitteissa korostettiin miesten perhesuunnitteluun osallistumisen ja osallistamisen tärkeyttä.

Vaikeasti tavoitettavat miehet

Toimin vuosituhannen alussa useita vuosia Väestöliiton seksuaaliterveys- ja perhesuunnitteluhankkeen koordinaattorina itäisen Afrikan Malawissa. Ei-toivottujen raskauksien ehkäisyn ja seksitaudeilta suojautumisen edistäminen koettiin maassa tärkeäksi jo pitkään jatkuneen hiv/aids-epidemiankin vuoksi.

Maanviljely ei myöskään tuottanut riittävästi ruokaa, kun viljeltävä maa väheni sekä ilmaston muutosten että perinteisen maanjakotavan myötä. Muita elinkeinoja oli tarjolla vähän. Suuri lapsiluku syvensi köyhien viljelijäperheiden ahdinkoa, koska lasten elättäminen ja koulutus vaati rahaa ja toisaalta vähensi perheen työvoimaa.

"Stick to small family or stick to poverty" (pitäydy pienessä perheessä tai pitäydy köyhyydessä) oli viestinä sisäänkirjoitettuna kampanjoihin, joilla pyrittiin lisäämään ymmärrystä ehkäisyn ja seksuaaliterveyden edistämisen eduista. Pienempi huollettavien määrä oli Malawissa ja naapurivaltioissa tehdyissä tutkimuksissa haastateltujen naisten ja miestenkin toive. Toive ja todellisuus eivät kuitenkaan kohdanneet.

Väestöliiton hankkeessa kulera - perhesuunnittelu paikallisella chichewan kielellä - oli osana äitiysneuvoloissa laulettavia valistuslauluja. Kyliin jalkautuneet ehkäisyvälineiden toimittajat kertoivat kulerasta, ja maaseudulla kiertävät näytelmäryhmät muistuttivat esityksissään liian tiheiden raskauksien ja seksitautien vaaroista, joita kuleralla voisi vähentää.

Ehkäisyvälineiden kysyntä lisääntyi nopeasti. Erityisesti kondomien ja naisille kolmen kuukauden välein pistoksena annettavan hormonaalisen ehkäisymenetelmän suosio kasvoi. Miehet pyysivät kondomeja miespuolisilta kondomivapaaehtoisilta kylissä, ja naiset hakivat pistoksen terveyskeskuksessa kätilöltä samalla kun kävivät punnitsemassa lapsiaan tai hakemassa heille hoitoa.

Samaan tapaan kuin monet työt, myös kotien ja kylien tilat ovat usein sukupuolittuneita. Terveyskeskus, johon terveysvalistus ja palvelut oli kylien ehkäisyvälinevapaaehtoisia lukuun ottamatta keskitetty, nähtiin naisten alueena.

Satunnaisesti miehet tiedustelivat ehkäisystä terveyskeskuksen ruohonleikkaajilta tai vaivihkaa lääkäriltä sairaanhoidon yhteydessä, mutta muuten miehet pitäytyivät etäällä. Hankkeessa pohdittiin, kuinka miehet voisi tavoittaa.

Miehet perhesuunnittelijoina

Perhesuunnitteluhankkeen loppuarvioinnissa huomattiin, että ehkäisyvälineiden käyttö oli lisääntynyt merkittävästi. Pysyvän ehkäisyn eli sterilisaation suosio naisten keskuudessa toivotun lapsiluvun täytyttyä oli myös kasvanut. Miesten näkymättömyys muutoin kuin kondomien käyttäjinä tuli arviossa myös selvästi esiin.

Sen johdosta hankkeen jatkoksi käynnistyi perheellisten miesten perhesuunnittelunäkemyksiä ja ehkäisymenetelmiin liittyvää tietoa tarkasteleva tutkimus. Tutkimusta varten kerättiin 46 yksilöhaastattelua, 12 ryhmähaastattelua ja 380 perheellisen miehen kyselyaineisto. Kaikenikäisten miesten ymmärrys siitä, miten eri ehkäisymuodot toimivat ja milloin nainen voi tulla raskaaksi, oli kapea ja usein virheellinen.

"On kahdenlaista perhesuunnittelua. Ensimmäisessä lasten väliin jätetään pitkä aika. Toisessa suunnitellaan tietty määrä lapsia, esimerkiksi viisi ja pitäydytään suunnitelmassa." (Mussa, 38, kuusi lasta)

Tutkimus osoitti, että miesten kondomin käyttö liittyi tavallisimmin seksiin jonkun muun kuin oman puolison kanssa, jolloin pelko seksitaudeista kannusti kondomin käyttöön. Miehet olivat huolissaan siitä, että naisten käyttämät ehkäisymenetelmät voisivat välillisesti vaikuttaa myös heidän hedelmällisyyteensä ja että heidän terveytensä ja viriiliytensä voisi olla ehkäisyn vuoksi uhattuna. Niinpä miehet kokivat omien puolisoidensa kanssa pidättäytymisen tai keskeytetyn yhdynnän ehkäisymenetelmiksi, joita saattoivat hallita paremmin.

Miehet, jotka kertoivat vaimonsa käyttävän ehkäisyä, eivät usein tienneet varmasti, mikä menetelmä oli ja miten se esti raskauden. Kun tämä yhdistyi epävarmuuteen siitä, milloin raskaaksi tuleminen ylipäätään on mahdollista, eivät perheissä suunnitellutkaan pidemmät välit raskauksien välillä usein toteutuneet.

"Perhesuunnittelu on sitä, kun vaimolla on pieni vauva ja kun lapsi on yli kuuden kuukauden ikäinen, saattaa olla taas aika palata samaan sänkyyn. Sitä ennen vaimon pitää hakea sairaalasta piikki tai pillereitä niin ettei heti tule uudelleen raskaaksi. Se on kuleraa, perhesuunnittelua." (Yusufu, 32, neljä lasta)

Ryhmäkeskustelut saavat miehet kyselemään

Kulera on vielä joitakin vuosikymmeniä sitten tarkoittanut "lasten hyvää kasvattamista, kuin heitä viljellen". Suomessakin ovat vanhastaan eläneet sellaiset sanonnat kuin ”kun ei ollut rahaa, tehtiin lapsi” ja ”lapsi tuo leivän tullessaan”. Samalla tavoin myös Malawissa maanviljelyllä elänyt väestö on nähnyt suuremman lapsiluvun tapana parantaa perheen hyvinvointia.

Kulera-käsite tarkoittaa tänä päivänä Malawin seksuaaliterveysvalistuksessa modernia ehkäisyä ja ehkäisymenetelmiä. Se, millaisia sisältöjä ehkäisyvalistusta saavat ihmiset eri käsitteille ja eri ehkäisymenetelmille antavat, ei välttämättä aina vastaa valistajien tarkoittamia merkityksiä.

Ehkäisyvalistuksessa saatetaan esimerkiksi puhua siittiöiden matkaa estävistä menetelmistä, kuten kondomista, mutta tutkimuksessa tuli esiin, että tällaisena estomenetelmänä ymmärrettiin myös e-pillerit, joiden päivittäin otettuna ajateltiin muodostavan kohdunsuulle ”esteen”. Toisaalta perheen kokoon puuttuminen ulkoapäin herätti sekin epäilyjä valistuksen todellisista motiiveista.

Kun tutkimusta varten järjestetyt miesten ryhmäkeskustelut päättyivät, niiden osallistujat poikkeuksetta halusivat vuorostaan kysyä tutkimuksen tekijöiltä kysymyksiä. Niitä, joihin terveyskeskusten ruoholeikkaajilla ei ollut antaa vastausta.

Yksi tutkimuksen tulos olikin, että miesten ryhmäkeskustelut voisivat toimia toiminnallisena keinona tarjota miehille seksuaaliterveyden ja perhesuunnittelun palveluja. Jos miehet halutaan tavoittaa, palveluita olisi hyvä tarjota heidän omilla ehdoillaan.

***

Lisääntymisen tulevaisuus -teemaviikko Ilmiössä 9.–15.12.2019

Miltä näyttää lisääntymisen tulevaisuus Suomessa ja maailmalla? Perheellistymisen myöhentyminen ja hedelmällisyyden lasku huolettavat kaikkialla läntisessä maailmassa. Ympäristön kestokyvyn näkökulmasta väestönkasvu taas voi olla yhteiskunnallinen ongelma.

Lisääntymisen tulevaisuus -teemaviikon jutuissa tähyillään lisääntymisen näkymiä ekologisen kriisin, biokapitalismin ja laskevan syntyvyyden aikakaudella. Järjestämme teemaviikon yhdessä eri tieteenaloja yhteen tuovan Lisääntymisen tulevaisuus -hankkeen kanssa. Kaikki teemaviikolla ilmestyneet jutut löydät täältä.

***

Kuvat: (1. kuva) Hamdan Banda (Unsplash), 2. kuva (myös pääkuva) Reproductive Health Supplies Coalition (Unsplash), 3. kuva Johanna Sarlio-Nieminen