Ensitreffit alttarilla sosiologin silmin, osa 5: Sie oot jäätävä pönttö

Toimiva vuorovaikutus nähdään parisuhteen kulmakivenä. Ensitreffeissä parien keskinäinen kommunikaatio on suurennuslasin alla. Kyse ei ole vain parien yhteensopivuudesta, vaan kommunikaatiosta ja tunneilmaisusta on tullut nykyajan kulttuurisia pakkoja.

Viidennessä jaksossa seurattiin parien häämatkoja. Sosiaalisessa mediassa keskusteltiin jakson yhteydessä erityisesti parien keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Jaksot tarjoilevat vain pieniä, tarkoin valikoituja paloja pariskuntien yhteiselosta, joten on vaikea sanoa, miten hyvin nähdyt katkelmat kuvaavat parien vuorovaikutusta. Tosi-tv-tiimi pohdiskelikin, voisiko MTV3 luovuttaa kaltaisillemme ”tosifaneille” jaksojen raakamateriaalit tarkempaa perehtymistä varten.

Tosi-tv-tiimiä kiinnosti eniten Katin ja Jannen tapa olla yhdessä. Energinen ja vilkas Kati on saanut miehekseen rauhallisen Jannen. Janne tuntui jopa korostetun rauhalliselta Katin kanssa jutellessaan ja vaikutti ilmeikkäämmältä ollessaan yksin kameran edessä.

Muistamme sarjan kolmannelta kaudelta, miten Heidin ja Mikon lupaavasti alkanut rakkaustarina mureni jatkuviin erimielisyyksiin. Häämatkalla keskustelun alut tyrehtyivät sarjapussailuun. Suullista kommunikaatiota oli siis yllin kyllin, mutta ei keskustelun muodossa. Tosi-tv-tiimi toivoo, ettei Katin ja Jannen suhde pääty samalla tavoin eripariseen viestintään.

Vuorovaikutusta pidetään nykyisin parisuhteen kulmakivenä.

Emmassa ja Tuomaksessa kiinnostaa, voiko jatkuva naljailu kääntyä toisen loukkaantumiseksi. Pari analysoikin, saako toista kutsua pöntöksi.

Vuorovaikutusta pidetään nykyisin parisuhteen kulmakivenä. Saamme harva se päivä lukea lehdistä listauksia toimivan parisuhteen tunnusmerkeistä, ja hyvä vuorovaikutus löytyy aina listojen kärkisijoilta. Ei siis ole ihme, että osallistujien keskinäinen kommunikaatio kiinnostaa sarjassa erityisesti.

Terapiapuheen läpäisemä parisuhde

Jaana Maksimainen on väitöskirjassaan Parisuhde ja ero todennut kommunikaation korostumisen kuvaavan osaltaan sitä, miten romanttisesta rakkaudesta ja avioliitosta puhutaan nykyään ennen kaikkea parisuhteena. Parisuhdekäsitteen nuoruuden huomaa Maksimaisen mukaan oivallisesti vaikkapa hieman koomisesta vaikutelmasta, joka syntyy esimerkiksi puhuttaessa ”isoäidin parisuhteesta”.

Sen lisäksi että puhumme nykyisin paljon parisuhteista, tapamme ymmärtää parisuhde on Maksimaisen mukaan psykologisen terapiapuheen läpäisemä. Parisuhde on jotain, jota pariskunnan on jatkuvasti työstettävä ja hoidettava. Kaikki parisuhteen ongelmat ovat periaatteessa hallittavissa, kunhan vain parisuhteen osapuolet osaavat kommunikoida avoimesti ja oikealla tavalla.

Tällainen ymmärrys parisuhteesta saattaa tuntua itsestäänselvältä ja luonnolliselta. Mitä muuta parisuhde edes voisi olla kuin ”kahden kauppa” ja edellä kuvatun kaltainen vuorovaikukseen perustuva suhde?

Parisuhde on jotain, mitä pariskunnan on jatkuvasti työstettävä ja hoidettava.

Maksimainen tekee kiinnostavan erottelun romanttisen rakkauden, avioliiton ja parisuhteen välille. Periaatteessa kyse on samasta asiasta, mutta ei kuitenkaan. Romanttisista rakkaussuhteista puhuttaessa ei korosteta vaikeista asioista puhumisen tärkeyttä. Avioliitto taas ei juridisena sopimuksena ja instituutiona, jonka tehtävä on yhteiskunnan ja työvoiman uusintaminen, suinkaan palaudu pariskunnan keskinäiseen kommunikaatioon. Näihin kaikkiin kahden ihmisen välisen suhteen muotoihin liittyy omanlaisensa suhteen koossapysymisen logiikka.

Tapamme ymmärtää parisuhteita sisältää Maksimaisen mukaan ajatuksen, että parisuhteen osapuolet osaavat sanallistaa tunteitaan ja ilmaista niitä toisilleen avoimesti. He osaavat reflektoida, keskustella ja kommunikoida omia mielenliikkeitään. Siinä missä perinteinen avioliitto on sopimus, parisuhde syntyy ja kaatuu kommunikaation ja sen puutteen myötä.

Parisuhde on myös luokkakysymys

Nykyisen parisuhteen ytimessä on ajatus autenttisesta yksilöstä, joka on vapautunut yhteiskunnan rakenteiden, uskonnon, perinteiden ja suvun kahleista ja on siis pakotettu toteuttamaan itseään ja ilmaisemaan ”aidosta omasta itsestä” kumpuavia tunteitaan ja tarpeitaan. Näin myös Ensitreffien osallistujia seurataan siitä näkökulmasta, vaikuttaako heidän tapansa kommunikoida keskenään aidolta ja luonnolliselta. Mira ja Kati kertoivatkin kameroille tunteesta, että suhteessa saa olla oma itsensä.

Mikään määrä puhetta ei kuitenkaan takaa suhteen pysyvyyttä. Psykologisesti värittynyt parisuhdepuhe peittää alleen sen tosiasian, että parisuhteen jatkumisen avaimet eivät usein ole omissa käsissämme. Parisuhde on myös luokkakysymys, kuten esimerkiksi Katriina Järvinen ja Laura Kolbe ovat kirjassaan Sopivia ja sopimattomia tuoneet esiin.

Parisuhteen jatkumisen avaimet eivät usein ole omissa käsissämme.

Tutkimukset taas kertovat, että eniten parisuhdeonnea on niillä, joilla on muutenkin paljon kaikkea: koulutusta, terveyttä, varallisuutta ja verkostoja. Toimeentulon ongelmat, sairastuminen tai työttömyys pistävät myös parisuhteen koville – tai estävät sitä muodostumasta ollenkaan.

Yksilökeskeinen ja vuorovaikutukseen perustuva tapa ymmärtää parisuhde on syvästi keskiluokkaisen eetoksen läpitunkema. Se perustuu Maksimaisen mukaan keskiluokkaiseen ihmiskuvaan, johon kuuluu itsensä tarkkailun lisäksi omien tunteiden reflektointi ja kommunikointi. Kommunikaatiosta ja tunneilmaisusta on tullut normeja, joita vasten hiljaisemmat ja sulkeutuneemmat voivat vaikuttaa poikkeavilta.

Ensitreffeissä ja muissa parisuhteita luotaavissa tosi-tv-ohjelmissa kommunikaation pakko on viety eräällä tavalla äärimmilleen. Ei riitä, että kommunikoi ja keskustelee parisuhteessa: itseään on kyettävä ilmaisemaan luontevasti ja aidosti satojen tuhansien tv-katsojien ja tuhansien teräväsanaisten some-kommentoijien edessä.

***

Sosiologi Anu Katainen ja Ilmiön tosi-tv-tiimi seuraavat Ensitreffit alttarilla -sarjaa viikoittaisissa jaksoanalyyseissä syksyllä 2020. Löydät kaikki sarjassa ilmestyneet jutut täältä.

Kirjoitus on myös osa Ilmiön luokka-teemaviikkoa. Teemaviikolla 28.9.-4.10.2020 Ilmiössä tarkastellaan, miten luokka näkyy elämässämme ja kuinka luokkaa tehdään. Teemaviikolla valotetaan luokkaa niin kulttuurisosiologisesta kuin tilastollisesta näkökulmasta. Kaikki jo ilmestyneet teemaviikon jutut löydät täältä.

Kuvat järjestyksessä: bannerikuva Christin Hume (Unsplash), tekstin kuvat Canva ja Davids Kokainis (Unsplash)