Tasa-arvon mallimaan sitkeä sukupuolierottelu

Suomessa koulutus ja työelämä ovat eriytyneet sukupuolen mukaan poikkeuksellisen voimakkaasti muuhun Eurooppaan verrattuna. Monessa muussa maassa naiset ja miehet jakautuvat eri aloille tasaisemmin kuin meillä. Tämä on erikoista, sillä monella muulla mittarilla Suomi erottuu edukseen sukupuolten tasa-arvoa koskevissa vertailuissa.

Nuorisotutkimusverkosto on tarttunut tähän kysymykseen sukupuolittuneista urapoluista yhdessä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen kanssa valtioneuvoston kanslian rahoittamassa Purkutalkoot-tutkimushankkeessa (2016–2019). Hankkeessa tutkittiin sitä, miten nuoret tekevät koulutusvalintojaan ja mitä mahdollisesti sukupuolittuneita merkityksiä koulutusvalintoihin liittyy.

Minkä vuoksi koulutusvalintojen sukupuolen mukaiseen segregaatioon pitäisi edes yrittää vaikuttaa? Urapolkujen eriytyminen sukupuolen mukaan on yhteiskunnallinen ongelma. Se kaventaa yksilöiden valinnanmahdollisuuksia ja jäykistää työmarkkinoita. Lisäksi voimakkaan segregaation myötä hukkaamme yhteiskunnan ja yksilöiden osaamispotentiaalia ja resursseja. Eriytyneet urapolut pitävät myös osaltaan yllä naisten ja miesten välisiä eriarvoisuuksia, kuten tuloeroja ja eroja yhteiskunnallisissa vaikutusmahdollisuuksissa. Tasa-arvon kannalta olisi tärkeää, että eri sukupuolten edustajat voisivat osallistua tasaisemmin eri ammattialoilla tapahtuvaan toimintaan ja kehittämiseen.

Eriytyminen voimakkainta ammatilliseen koulutukseen siirtyessä

Purkutalkoot-hankkeessa lähestyimme sukupuolittuneita valintoja monimenetelmäisesti hyödyntämällä rekisteri- ja kyselyaineistoja, nuorten ja opinto-ohjaajien haastatteluita sekä aikaisempaa kirjallisuutta. Olimme erityisen kiinnostuneita siitä, miten erilaiset kouluinstituution ulkopuoliset asiat vaikuttivat nuorten koulutusvalintoihin. Tarkastelimme siis esimerkiksi perheen, asuinalueen ja harrastusten vaikutusta.

Analyyseissa havaittiin, että nuoret tekevät eniten sukupuolelleen tyypillisiä valintoja siirtyessään perusasteelta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Ammatillinen koulutus onkin lähestulkoon jakautunut ”tyttö- ja poikakouluihin”, eli sukupuolet ovat keskittyneet omille opintolinjoilleen. Esimerkiksi sosiaali-, terveys-, ja liikunta-alojen opiskelijoista yli 80 prosenttia on naisia, kun taas tekniikan ja luonnontieteiden alojen opiskelijoista yli 80 prosenttia on miehiä.Alle 30-vuotiaiden koulutusvalintojen jakautuminen toisen asteen ammatilliseen koulutukseen hakeutuessa sukupuolen mukaan. (Lähde: Saari & Lahtinen 2019, 41.)

Lisäksi ammatillisessa koulutuksessa tytöt ja pojat ovat jakautuneet vahvasti eri tutkintonimikkeisiin muodostaen koulutusalojen sisäisiä ”sukupuolittuneita taskuja”. Esimerkiksi muuten naisvaltaisella sosiaali- ja terveysalalla ensihoitajien koulutuslinjalla onkin enemmistö miesopiskelijoita. Tämä korostaa koulutuksen sukupuolen mukaista segregaatiota entisestään.

Miksi sukupuolet jakautuvat eri aloille?

Naisten ja miesten vinoutuneeseen jakaumaan eri aloilla vaikuttavat erilaiset yksilötason prosessit yhdessä koulutusjärjestelmän ja työmarkkinoiden institutionaalisten tekijöiden kanssa. Segregaation selittämiseksi on syntynyt useita teorioita ja lähestymistapoja, jotka eroavat toisistaan tieteenfilosofisilta lähtöolettamuksiltaan sekä sen mukaan, pyrkivätkö ne selittämään segregaatiota yksilön, yhteiskunnan vai organisaatioiden näkökulmasta. Valittu lähestymistapa vaikuttaa siihen, miten segregaatiota tulkitaan sekä näkemyksiin siitä, mitä segregaatiolle voisi tai pitäisi tehdä.

Segregaation teoriaperinteet. (Lähde: Lahtinen & Vieno 2019, 19.)

Esimerkiksi uusklassiseen teoriaperinteeseen pohjaavat selitysmallit ottavat taloustieteestä ammentaen usein tarkastelunsa lähtökohdaksi rationaalisen yksilötoimijan. Tällöin lähtökohtaisesti sivuutetaan näkemys siitä, että ihmiset toimivat usein hyvinkin epärationaalisesti ja sattumanvaraiseen tietoon pohjautuen. Purkutalkoissa havaittiin, että vaikka osa nuorista tekee pitkäjänteisiä koulutusvalintoja tähdäten juuri tiettyyn ammattiin, moni miettii seuraavaa opiskelupaikkaansa melko pikaisten ja pinnallistenkin vaikutelmien perusteella.

Toisaalta sosiologiseen ja feministiseen teoriaperinteeseen nojaten huomionarvoista on, että nuorten tavoitteet ja toiveet muotoutuvat sosialisaation, kasvatuksen ja koulutuksen kautta. Vanhempien kasvatuskäytännöt saatikka kouluinstituutiot eivät suinkaan ole vapaita sukupuoliroolikäsityksistä, vaan lapsille ja nuorille muodostuu pienestä pitäen mielikuvia siitä, millaisia naiset ja miehet ovat. Kun haastattelimme toisella asteella sukupuolelleen epätyypillisellä alalla opiskelevia nuoria, selvisi, että lapsuuden ja nuoruuden kokemukset olivat monelle tärkeitä koulutusvalinnan pontimia.

Haastattelija: No mistä sä ysillä tai aikasemmin jo, mistä se [ajoneuvoasentajan koulutus] pälkähti sun päähän?
Kristiina: En minä tiiä. Varmaan siis kun iskä kuitenkin on korjannut ja huoltanut meidän autoja, niin oon ollut siinä mukana kahtomassa ja tutkimassa ja ihmettelemässä.
(Kristiina, ajoneuvoasentajan perustutkinto, Keski-Suomi)

Monet tutkimukseemme osallistuneet yläkouluikäiset nuoret pohtivat hyvin perinteisiä sukupuolensa mukaisia koulutusvalintoja eivätkä juurikaan kyseenalaistaneet tätä. Vallitsevan järjestyksen kyseenalaistaminen vaatisikin varsin kehittynyttä näkemystä sukupuolijärjestelmästä ja valtarakenteista. Siksi on tärkeää tunnistaa kasvatuksen ja koulutuksen vaikutus valintoihin.

Institutionaaliseen teoriaperinteeseen liittyen keskeistä on se, että valintojen taustalla voi olla tietoisuus koulutus- ja työmarkkinoiden epätasa-arvosta ja omia mahdollisuuksia rajoittavista tekijöistä. Esimerkiksi oletukset syrjinnästä rekrytointikäytännöissä tai uralla etenemisen mahdollisuuksissa saattavat estää yksilöitä tekemästä sukupuolelleen epätyypillisiä valintoja. Purkutalkoissa havaitsimme, että sukupuolelleen epätyypillisillä aloilla opiskelevat nuoret kohtasivat usein sukupuoleensa liittyvää vähättelyä esimerkiksi oppituntien työtehtäviä jaettaessa.

Paikka mihin määki meen työssäoppimaan, siellä ei oo ku naisia. Aluks oltiin silleen, et on kiva kun mies tulee. Mutta aina on oletus, miesopiskelija, osaakohan se loppujen lopuks tehä yhtään mitään. Kun on olemassa opiskelijoita, jotka ei mee ajallaan paikalle. Tai ei hoida juttuja kunnolla. Se on tosi kova ennakkoluulo että kaikki pojat on sellasia. Mutta varmaan isoin näkyy vanhainkodeissa, ennakkoluuloo ku sä oot mies, niin sähän voit tehä sitte ton homman itekses. Et justiisa meeppä nostamaan toi ihminen itekses ku sähän oot mies. Vaikka se nyt että mä oon mies, niin se ei merkkaa, että mä oon silti yhtään sen voimakkaampi ku joku nainen.
(Petteri, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, Keski-Suomi)

Miten selittää nuorten koulutusvalintoja?

Tutkimuksemme pohjalta kehitimme koulutusvalintojen sosialisaatiomaisemien kontekstimalliksi nimetyn selitysmallin. Mallin mukaan sukupuolittuneet koulutusvalinnat syntyvät moninaisten, yksilöiden elämänhistorian maisemiin sidottujen kokemusten ja niille annettujen merkitysten vuorovaikutuksessa.

Nuorten koulutus- ja urapolkujen valintapäätöksiin vaikuttavat yksilölliset elämäntilanteiden kokonaisuudet. Niissä merkityksellisiä ovat niin perhe, opettajat, kaverit, harrastukset, mainonta ja markkinointi sekä laajemmin yhteiskunnan paikalliset ja globaalit kulttuurit. Koulutusvalintoihin vaikuttavia paikallisia ja globaaleja kulttuureja ovat esimerkiksi maskuliinisuuteen ja feminiinisyyteen liittyvät puhetavat.

Valintojen sukupuolittumista tapahtuu muun muassa siksi, että ammattialojen vetovoimaisuus kytkeytyy usein käsityksiin ammatin edellyttämistä kyvyistä, valmiuksista ja taidoista. Ne puolestaan liitetään varsin kyseenalaistamattomasti stereotyyppisesti feminiinisiksi tai maskuliinisiksi miellettyihin ominaisuuksiin.

Opiskelija opettelee hitsaamista.

Mitä pitäisi tehdä, jotta sukupuolen mukainen segregaatio lähtisi purkautumaan?

Sukupuolen mukaisen segregaation purkaminen ei ole helppoa eikä tapahdu itsestään, kuten Suomen paikalleen jämähtänyt tilanne osoittaa. Erilaisia tasa-arvoprojekteja on toteutettu vuosien aikana leegio, mutta niiden vaikutukset ovat jääneet verrattain vähäisiksi.

Segregaation lieventäminen on kuitenkin mahdollista määrätietoisen kehittämistoiminnan avulla. Eriytyneisyyden purkamiseksi ei kuitenkaan riitä, että vedotaan yksittäisiin nuoriin, jotta he tekisivät toisenlaisia valintoja. Sen sijaan vaaditaan selkeitä toimia yhteiskunnan eri tasoilla. Ennen kaikkea aikuisten on tarkistettava toimintaansa esimerkiksi miettimällä, minkälaisia oletuksia sukupuolista tai eri ammateista itsellä on, ja välttämällä yksinkertaistavien stereotypioiden välittämistä eteenpäin nuorille.

Eriytyneisyyden purkamiseksi ei riitä, että vedotaan yksittäisiin nuoriin, jotta he tekisivät toisenlaisia valintoja.

Lasten ja nuorten kasvatuksessa tulee pyrkiä pois perinteisistä ja ahtaista sukupuolistereotypioihin perustuvista tyttöjen ja poikien malleista. Esimerkiksi harrastustoiminnan sukupuolisidoksia tulee poistaa ja nuorten harrastusmahdollisuuksia tietoisemmin monipuolistaa. Opinto- ja uraohjauksessa on käsiteltävä nuorten kanssa sukupuolistereotypioiden vaikutusta valintoihin ja tarjottava mahdollisuuksia tutustua eri ammattialoihin sukupuolijakojen ylitse.

Monilla ammatillisten opintojen koulutuslinjoilla enemmistösukupuolen edustajat kohtelevat vähemmistösukupuolta syrjivästi. Erityisen paljon tehtävää olisi sukupuolen mukaan vahvasti eriytyneillä ammattialoilla ja työpaikoilla: on tunnistettava sukupuolen perusteella syrjiviä asenteita ja puututtava syrjiviin käytäntöihin rekrytoinnista alkaen.

 

Haastateltavien nimet ovat pseudonyymeja.

***

Kuvat: Inka Lähteenaro, Ilmiö

Kirjoittaja

profiili_lahtinen
Sinikka Aapola-Kari

Jenni Lahtinen

Jenni Lahtinen työskentelee tutkijana Nuorisotutkimusverkostossa hankkeessa, jossa kehitetään sukupuoli- ja kulttuuritietoisen ohjauksen toimintamallia  opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Lisäksi Lahtinen on tohtoriopiskelija Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden tohtoriohjelmassa. Hänen väitöstutkimuksensa aihe on ammattiin opiskelevien nuorten ystävyydet ja yhteisöt.

Sinikka Aapola-Kari

Sinikka Aapola-Kari toimii tutkimusjohtajana Nuorisotutkimusverkostossa. Hän on tehnyt pitkän uran nuorisotutkijana ja tutkinut mm. murrosikää, nuorten siirtymiä aikuisuuteen, perhesuhteita ja tyttökulttuureja. Tällä hetkellä hän johtaa Nuoret ajassa -seurantatutkimushanketta.

Kuva: Sami Perttilä

Lue seuraavaksi

KIRJALLISUUS

Aapola-Kari, Sinikka & Tolonen, Tarja (2019) Nuoret toisen asteen koulutusvalintoja tekemässä. Teoksessa J. Lahtinen (toim.) “Mikä ois mun juttu” - Nuorten koulutusvalinnat sosialisaatiomaisemien kehyksissä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:68, 69–87.

Brunila, Kristiina & Heikkinen, Mervi & Hynninen, Pirkko (2005) Monimutkaista mutta mahdollista. Hyviä käytäntöjä tasa-arvotyöhön. Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus.

Burchell, B., Hardy, V., Rubery, J. & Smith, M. (2014) A New Method to Understand Occupational Gender Segregation in European Labour Markets, Luxembourg: Euroopan komissio.

Hoikkala, T. (2019) Mikä työntää pois, mikä vetää puoleensa? Epätyypillisiä valintoja tehneet nuoret ammatillisessa koulutuksessa. Teoksessa J. Lahtinen (toim.) “Mikä ois mun juttu - Nuorten koulutusvalinnat sosialisaatiomaisemien kehyksissä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:68, 96–129.

Lahtinen, Jenni & Vieno, Atte (2019) Mitä segregaatiosta ja sukupuolittuneista ammattikäsityksistä tiedetään -katsaus kirjallisuuteen. Teoksessa J. Lahtinen (toim.) “Mikä ois mun juttu” - Nuorten koulutusvalinnat sosialisaatiomaisemien kehyksissä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:68, 19–30.

Saari, Juhani & Lahtinen, Jenni (2019) Koulutusvalintojen tilastollista tarkastelua. Teoksessa J. Lahtinen (toim.) “Mikä ois mun juttu” - Nuorten koulutusvalinnat sosialisaatiomaisemien kehyksissä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:68, 39–52.

Tanhua, Inkeri (2018) Teorioita sukupuolen mukaisista segregaation syistä. SEGLI-hankkeen tutkimus. https://www.kaikkienduuni.fi/teorioita-segregaation-syist/

Avainsanat: koulutus nuoret sukupuoli

ja – 19.3.2020