Kuka kuuluu keskiluokkaan? Keskiluokka tilastoissa

Keskiluokasta puhutaan paljon, mutta harvemmin keskustellaan siitä, mitä keskiluokalla tarkoitetaan. Keskiluokka on mahdollista määritellä esimerkiksi tulotason, ammattiaseman tai koulutustason kautta. Käytetyillä määritelmillä on väliä, koska ne vaikuttavat siihen, millainen kuva keskiluokasta syntyy.

Julkinen keskustelu keskiluokan muutoksesta näyttää pitävän pintansa vuodesta toiseen. Usein keskeinen teema paikantuu osaksi tulonjakokeskustelua ja kysymykseksi keskiluokan pysyvyydestä. Tästä johtuen usealle on varsin helppoa luoda mielikuva keskiluokkaisesta ihmisestä: hän on nimensä vertaisesti keskituloinen ja on todennäköisemmin korkeammin koulutettu.

Keskiluokan muuttuvan aseman on nähty myös kytkeytyvän politiikkaan ja äänestyskäyttäytymiseen, mikä kiinnittää keskustelun uudelleen keskiluokan tulotason ja aseman turvaamiseen. Vaikka keskiluokasta puhutaan laaja-alaisesti, harvemmin noteerataan sitä, miten ”euroista ja numeroista rakennettu” keskiluokka on rajattu ja kuinka sitä kuvaavat luvut ovat laskettu. Kysymys onkin, kun näemme lehtijuttujen, poliittisten argumenttien ja tieteellisten artikkelien tueksi luotuja kuvioita ja numeroita, mitä keskiluokka tässä kontekstissa tarkoittaa?

Tämä teksti tarkastelee sitä, kuinka keskiluokka määritellään tilastollisessa tutkimuksessa etenkin tulonjaollisesta näkökulmasta. Näiden rajavetojen ja lukujen alkuperän ymmärtäminen on olennaista, sillä tulotaso on keskiluokkakeskustelussa suuressa roolissa. Kun tiedämme, mistä keskustelussa ja argumentoinnissa käytettävät luvut tulevat, voi kuulija ymmärtää paremmin keskiluokaksi määriteltävän ryhmän ääriviivat.

Keskiluokan käsitteen menneisyydestä ja nykyisyydestä

Keskiluokka on edelleen yksinkertaisesti määriteltynä ihmisryhmä, joka sijaitsee keskellä sosiaalista hierarkiaa, mutta keskiluokan termin otti käyttöön brittiläinen kirjailija James Bradshaw jo vuonna 1745. Feodaalisessa yhteiskunnassa "keskiluokka" koostui pääasiassa talonpoikaistosta, joka muodosti uuden "porvariston". Lopulta tämän uuden keskiluokan kasvu ja taloudellinen mahti kumosivat monarkismin ja loivat tilaa kapitalistiselle yhteiskunnalle. Myös kapitalistisissa yhteiskunnissa "keskiluokka" tarkoitti aluksi porvaristoa; myöhemmin luokkien erilaistumisen myötä kapitalististen yhteiskuntien kehittyessä termistä tuli synonyymi pienelle porvaristolle.

Nykyään keskiluokkaa voi määritellä monella tavalla. Määritelmät ja niihin kytkeytyvät taustatekijät voidaan jakaa karkeasti neljään laajaan luokkaan. Niihin kuuluu ensinnäkin resurssi eli taloudelliset resurssit, kuten tulot, varallisuus ja vapaus köyhyydestä. Statuksen kautta määritellyn keskiluokan taustatekijöitä taas ovat koulutus, pätevyydet ja ammatillinen asema. Keskiluokka voidaan määritellä myös kulttuurina, tietynlaisina asenteina, ajattelutapoina, käyttäytymisenä tai ihmisten itsemäärittelynä. Demografisesti voidaan tarkastella keskiluokan ikää, ikäluokkia ja sukupuolta.

Yhteiskuntaluokkaa voi tarkastella myös kulttuurisina erotteluina. Tästä näkökulmasta luokissa on kyse bourdieulaisittain erilaisista pääomista, esimerkiksi mausta, kulttuurisista erotteluista ja vallasta määritellä moraalisesti oikeanlaista elämää. Ihmisten makua ja kulttuurimieltymyksiä voidaankin mitata tietyntyyppisen kulutuksen kautta, joista saadaan yleiskuva siitä, millainen maku esimerkiksi eri koulutus- tai tulotasolla olevilla ihmisillä on.

OECD:n määritelmän mukaan noin 80 prosenttia suomalaisista kuului keskiluokkaan vuonna 2015.

Nämä määritelmät ovat luonnollisesti päällekkäisiä ja yhteydessä toisiinsa. Esimerkiksi koulutustaso korreloi voimakkaasti tulojen kanssa. Tulotaso taas on edelleen yhteydessä varallisuuteen sekä kulutusmahdollisuuksiin. Opiskelu parantaa työllisyysnäkymiä. Keskiluokan määrittäminen tutkimuksellisesti vaatiikin usein erilaisia tietoja jokaisesta edellä mainituista neljästä kokonaisuudesta.

Taloudellisten resurssien näkökulmasta keskiluokka, tai keskituloiset, voidaan määritellä tilastollisesti OECD:n mukaan ryhmäksi, jossa kotitalouden käytettävissä olevat tulot ovat yli 75 prosenttia mutta alle 200 prosenttia väestön mediaanitulosta. Mediaanitulo on keskimmäinen tulo, kun kaikki tulot asetetaan suuruusjärjestykseen. Mediaanitulojen etuna on se, että se kuvaa keskimääräistä tuloa paremmin kuin keskiarvo, koska siihen eivät vaikuta yksittäiset poikkeuksellisen suuret tai pienet tulot.

OECD:n määritelmän mukaan noin 80 prosenttia suomalaisista kuului keskiluokkaan vuonna 2015. Keskiluokkaisten suuri määrä huomioiden on ymmärrettävää, miksi siitä keskustellaan niin laaja-alaisesti. Kun suurin osa suomalaisista on keskiluokkaisia, onko keskiluokan käsite Suomen kontekstissa häilyvä vai onko sillä myös muita luonteenomaisia piirteitä, joita kannattaisi tutkia tulojen sijaan? Tilastollisen tutkimuksen avulla on mahdollista päästä testaamaan eri teorioita keskiluokasta.

Keskiluokan määritelmät tilastollisessa ajattelussa

Sosiaalitieteissä määrällinen tutkimus on havaittavien ilmiöiden systemaattista empiiristä tutkimusta tilastollisella ja laskennallisella menetelmällä. Määrällisellä tiedolla tarkoitetaan yleisesti ottaen numeerista tietoa, joka tilastollisten menetelmien avulla voidaan yleistää koskemaan koko kiinnostuksen kohteena olevaa ihmisryhmää.

Ymmärrys siitä, mitä keskiluokka tarkoittaa numeroina, on erityisen tärkeä, sillä se tarjoaa eväät vastata kysymykseen, tuleeko sen kohtalosta olla huolissaan. Miten keskiluokkaa sitten voidaan ajatella ja tutkia numeroina?

Tilastollisessa tutkimuksessa on oleellista pohtia, mistä teoreettinen käsitteemme koostuu. Ovatko keskiluokan asema ja rakenne heijastus taloudellisista resursseista, erityisesti tuloista tai varallisuudesta? Vai kuvaavatko ihmisten ammattiasema tai koulutustaso sitä selkeämmin? Ovatko ne yhdistelmä kaikista edellä mainituista tekijöistä?

Keskiluokan määritelmässä voi siis korostaa yksilön tai kotitalouden ammatillista asemaa tai koulutusta, kulttuuria ja valtaa tai resursseja kuten varallisuuteen tai tuloihin liittyviä määritelmiä. Nämä kaikki kysymykset ovat yhtä päteviä, ja tutkijan sekä keskiluokasta keskustelevan henkilön tuleekin tarkasti pohtia, millä tavalla lähestyy keskiluokan käsitettä. Tilastollisessa mielessä keskeistä on, että tutkija rajaa keskiluokkaa kuvaavan ryhmän osuvasti ja mittaa sen eri piirteitä keskiluokkaan yhteydessä olevien tekijöiden avulla.

Esimerkkinä keskiluokan kukkaro

Väitöskirjatutkimukseni koskee taloudellista eriarvoisuutta. Niinpä käytän havainnollistavana esimerkkinä luokkamääritelmiä, jotka perustuvat taloudellisiin indikaattoreihin, erityisesti tuloihin.

Tulotaso on usein helppo ja intuitiivinen ymmärtää, koska se koskettaa lähes jokaisen arkea. Tuloissa on myös se etu, että niitä koskevat tiedot ovat Suomessa laajalti saatavissa ja niiden tarkkuus on lyömätön, koska tulojen määrä tiedetään absoluuttisesti. Tuloja tutkitaan myös siksi, että ne ovat yleensä yhteydessä luokan muiden tekijöiden, kuten taloudellisen turvallisuuden, koulutustason ja kulutusmieltymysten, kanssa.

Ketkä sitten lasketaan keskituloisiksi? Tulopohjaisia keskiluokan määritelmiä on useita. Keskituloisuus voidaan määritellä vaikkapa etäisyytenä väestön mediaanituloista niin, että esimerkiksi 75–125 prosenttia mediaanituloista tienaavat muodostavat ydinkeskiluokan.

Väestö voidaan myös jakaa viidenneksiin eli 20 prosentin osiin tulotason perusteella. Esimerkiksi tuloviidennekset 2–4 (eli kaikki paitsi pieni- ja suurituloisin viidennes) voidaan määritellä keskiluokaksi. Keskiluokkaa voidaan lähestyä myös absoluuttisena ostovoimana eli määritellä se tiettynä summana, jolla ihminen voi palkallaan ostaa hyödykkeitä päivässä.

Tulotaso on usein helppo ja intuitiivinen ymmärtää, koska se koskettaa lähes jokaisen arkea.

On keskeistä huomioida, että tuloja voidaan määritellä ja mitata monella eri tavalla. Voimme esimerkiksi tarkastella markkinatuloja tai käytettävissä olevia tuloja tulosiirtojen ja verojen jälkeen. Entä pitäisikö mukauttaa tuloja kotitalouden koon mukaan, ja jos, miten? Tuleeko huomioida inflaatio? Kuinka tulisi kohdella kotitalouksia, joilla ei ole tuloja? Nämä kaikki valinnat vaikuttavat siihen, mitä tutkitaan ja kuinka tarkkoja tulokset ovat suhteessa tutkimuskysymyksiin.

Keskiluokkaa voidaan siis tarkastella esimerkiksi käytettävissä olevien tulojen näkökulmasta. Tämä mittari kuvaa tuloja verojen ja erinäisten vähennysten jälkeen. Keskittyminen käytettävissä oleviin tuloihin vaikuttaa asianmukaiselta, koska ihmiset välittävät heille kuluttamista varten käteen jäävästä rahasummasta. Juuri käytettävissä olevaa tuloa käytetään keskiluokan elintason muodostavan välttämättömyyden ja ylellisyyden ostamiseen.

Etäisyys mediaanituloista tarkoittaa käytännössä sitä, että koko aineistosta mitataan mediaanitulot (keskimmäinen luku tulojakaumasta) ja rajataan keskiluokkaan kuuluviksi kaikki ne, jotka saavat vähintään 75 tai enintään 125 prosenttia mediaanituloista. Mediaanitulot vuonna 2015 ovat Tilastokeskuksen tulonjakoaineiston mukaan noin 24 500 euroa vuodessa kulutusyksikköä kohden. Tällä etäisyysmittarilla mitattuna keskiluokan vuositulot ovat Suomessa noin 19 000–32 000 euroa. Luvuissa on otettu huomioon kotitalouksien koko eli lasten ja aikuisten lukumäärä sekä aineiston painotukseen liittyviä seikkoja, kuten väestönjakauma.

Lukija voi tietysti ihmetellä, miksi rajana on juuri 75 prosenttia mediaanituloista, eikä esimerkiksi 80 prosenttia. Tämä on erittäin osuva kysymys. Esimerkiksi tietyissä EU:n tutkimuksissa käytetty koko keskiluokan määritelmä kattaa henkilöt, joiden tulot ovat 60–200 prosenttia mediaanista. Tämän määritelmän mukaan Suomessa keskiluokkaan kuuluvien tulot vaihtelisivat noin 15 500 eurosta 52 000 euroon.

Erilaisten yhteisten määritelmien tehtävä onkin mahdollistaa kansalliset ja kansainväliset vertailut standardisoidusti. Näin tutkimustuloksia voidaan vertailla paremmin tutkimustuloksia ja toistaa tulokset tarvittaessa. Tutkijoiden keskuudessa ei vallitse varsinaista yksimielisyyttä siitä mihin edellä kuvatut rajat perustuvat, vaan rajojen määritys on tietyssä määrin mielivaltaista.

Kukkaron omistajan monet kasvot

Näin määritellystä tulotasosta voimme päätellä laajemminkin kuka keskiluokkaan kuuluu. Keskiluokkaiset ovat useammin korkeammin koulutettuja, toimivat eri ammateissa ja ovat vanhempia kuin matalatuloisiin ryhmiin kuuluvat. Keskituloisuus on yhteydessä koulutukseen ja ammattiin, mutta myös osaamistasoon. Myös syntymävuosi on olennainen: lama voi viedä työpaikan alta työuraa aloittelevalta korkeakoulutetulta nuorelta, mikä taas saattaa työntää tulokehitystä myöhemmäksi.

Kuva keskiluokasta tarkentuu, kun tarkastelemme esimerkiksi koulutusta ja ammattia. Tilastollisella tutkimuksella tämä on mahdollista, sillä siinä voidaan huomioida eri taustatekijöiden yhteys esimerkiksi keskiluokan tulotasoon. Esimerkiksi laajempaa 60 ja 200 prosentin etäisyyttä mediaanituloista käyttäen noin 28 prosenttia keskiluokkaisista on korkeasti koulutettuja, mikä kertoo siitä, että Suomessa tulojen perusteella määriteltyyn keskiluokkaan kuulumiseen ei välttämättä tarvita korkeaa koulutusta.

Tämän kirjoitelman alussa on kuvattu erilaisia tapoja, joilla keskiluokkaa voidaan määritellä: resurssit, status, demografia ja kulttuuri. Keskiluokkatutkimuksissa, kuten julkisessa keskustelussa, määrittely keskittyy usein tuloihin, joskin täsmälliset rajavedot keskiluokan olemuksesta eroavat toisistaan huomattavasti. Tulojen lisäksi määritelmiä voi olla myös esimerkiksi ammatti ja/tai koulutus, jotka ovat pysyvämpiä piirteitä kuin tulot, jotka saattavat vaihdella vuodesta toiseen.

Suomessa tulojen perusteella määriteltyyn keskiluokkaan kuulumiseen ei välttämättä tarvita korkeaa koulutusta.

Keskiluokkaan mahtuu tulotason perusteella siis iso joukko erilaisia ihmisiä. Tämä antaa mahdollisuuden tutkia, onko eri lähtökohdista olevilla ihmisillä vapaus ja mahdollisuus nauttia eri mahdollisuuksista ja rikastuttaa elämäänsä. Tutkimuksen valossa tämä pitää ainakin Suomessa paikkansa.

Nämä kaikki tekijät kannattaa ottaa huomioon, kun seuraavaksi kuulee keskusteluohjelmassa sanan keskiluokka: vaikka numerot ovat yksioikoisia, ihmisten määritelmät eivät välttämättä ole. Kannattaa siis puntaroida sanan takana piileviä rajanvetoja.

***

Luokka-teemaviikolla 28.9.-4.10.2020 Ilmiössä tarkastellaan, miten luokka näkyy elämässämme ja kuinka luokkaa tehdään. Teemaviikolla valotetaan luokkaa niin kulttuurisosiologisesta kuin tilastollisesta näkökulmasta. Kaikki jo ilmestyneet teemaviikon jutut löydät täältä.

Kuvat: bannerikuva Markus Spiske (Unsplash), tekstin kuvat K8 (Unsplash), Artem Beliaikin (Unsplash), Toa Heftiba (Unsplash), Inka Lähteenaro (Ilmiö)