Opiskelijasiirtolaiset prekaarina ja joustavana työvoimana Suomessa

Ulkomaalaisesta työvoimasta puhutaan usein resurssina, joka pelastaa Suomen työmarkkinoiden ja väestörakenteen muutoksen kaltaisilta kriiseiltä. Jotta opiskelijasiirtolaisista voisi tulla maahanmuutto- ja koulutuspolitiikan tavoittelemia työntekijöitä, poliittisella tasolla tulisi ottaa huomioon heidän työllistymistään estävät sosiaaliset ja oikeudelliset rakenteet.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä Suomessa on lisääntynyt viime vuosina. Ulkomaalaisia opiskelijoita on Suomessa lähes 21 000, josta 70–80 prosenttia tulee EU/ETA-alueen ulkopuolelta. Myös myönnettyjen opiskelijalupien määrä on kasvanut tasaisesti 2000-luvun alusta lähtien. Vuonna 2022 ensimmäisiä opiskelijalupia myönnettiin 8000 kappaletta.

Lisääntyneistä opiskelijamääristä huolimatta on olemassa edelleen niukasti tietoa siitä, millaisissa työpaikoissa ja millaisissa olosuhteissa muut kuin EU:n ja ETA:n opiskelijat työskentelevät.

Opiskelijasiirtolaisuus ei ilmene ainoastaan vapaana liikkumisena Schengen-alueella, jossa kansallisuuden määrittämien opiskelijoiden muuttoliike mielletään vapaaehtoiseksi ja kansainväliset opiskelijat maailmanmatkaajiksi.

Puhumalla kansainvälisten opiskelijoiden sijaan opiskelijasiirtolaisista voidaankin nostaa esiin erilaisten muuttoliikkeiden tavoitteiden, kuten työnteon ja turvapaikan hakemisen, kietoutuminen toisiinsa.

Tarkastelin väitöskirjassani EU:n ja ETA:n ulkopuolisten työtä tekevien opiskelijasiirtolaisten yhteiskunnallista asemaa Suomessa. Painotin tutkimuksessani erityisesti näiden ihmisten jokapäiväisiä mahdollisuuksia tulla toimeen tilanteessa, jossa heidät toivotetaan tervetulleiksi yhteiskunnallisessa keskustelussa ”ulkomaalaisina osaajina”, mutta jotka harvoin pystyvät muuttamaan odotusta todeksi erinäisten rajoitteiden vuoksi.

Haastattelin tutkimusta varten kymmeniä opiskelijan oleskeluluvalla Suomessa asuvia henkilöitä, jotka työskentelivät opintojen ohella. Haastateltavat olivat 25–35-vuotiaita, ja he tulivat eri maista Pohjois- ja Etelä-Amerikasta, Itä-Euroopasta, Aasiasta ja Afrikasta. Tutkimuksessani lähestyin opiskelijasiirtolaisten tekemää työtä painottaen opiskelijoiden tilapäiseksi määriteltyä laillista asemaa.

Oleskelulupa osana rajajärjestelmää

Suomessa ulkomaalainen nähdään aina potentiaalisena uhkana. Eräs tutkimukseen osallistunut kuvaili ulkomaalaisena opiskelijana olemista Suomessa seuraavasti:

Ihmisillä on paljon oletuksia siitä, miten tulit tänne. Kun sanot olevasi opiskelija, he sanovat: "Ah okei, sinä olet turvallinen". Vihaan näitä laatikoita. [...] Kun he kysyvät, miksi et ole töissä tai miksi sinulla ei ole kokopäivätyötä, he [Suomen kansalaiset] eivät tiedä, mitä me [EU:n/ETA:n ulkopuoliset opiskelijasiirtolaiset] olemme käyneet läpi.

Vastauksessa ilmenee, kuinka ”turvallinen” maahanmuuttaja on yhtä kuin varallisuutta tuottava työntekijä. Opiskelijakategoria − haastateltavan nimittämä ”laatikko” – puolestaan ymmärretään luotettavana ja riskittömänä Suomen kansalaisen näkökulmasta. Samaan aikaan EU:n ja ETA:n ulkopuolelta tulevien oikeudelliset vaatimukset ja rajoitukset, jotka muovaavat mahdollisuuksia saada ja ottaa vastaan työtä, ovat vähemmän tunnettuja Suomessa.

Suuri osa EU:n ulkopuolelta tulevista ulkomaalaista opiskelijoista työskentelee matalapalkkaisissa ja epävarmoissa työsuhteissa, koska työt löytyvät usein muualta kuin omalta opiskelualalta.

Tutkinnon suorittamisen jälkeen työ siivoojana nollatuntisopimuksilla, postinjakajana öisin tai ruokalähettinä kevytyrittäjästatuksella vaikeuttaa koulutusta vastaavalle alalle työllistymistä.

Tämä johtuu siitä, ettei oman alan kokemusta ole ehtinyt kertyä eikä aika riitä oman alan töiden hakemiseen.

Huomion kiinnittäminen työhön ja oleskelulupiin haastaa käsitystä ulkomaalaisista opiskelijoista työmarkkinoiden korkeakoulutettuna reservinä. Julkisessa keskustelussa ja tutkimuksessa on vähätelty opiskelijasiirtolaisten arkeen liittyviä haasteita, vaikka juuri elämä kaikessa moninaisuudessaan vaikuttaa perustavasti mahdollisuuteen opiskella ja oleskella Suomessa.

Esimerkiksi oleskeluluvan hakeminen ja uusiminen on maksullista, ja lisäksi se edellyttää hakijalta riittäviä taloudellisia varoja, yksityistä sairausvakuutusta ja opintojen etenemistä.

Kokemuksia epävarmasta työstä

Lähes kaikki haastattelemani opiskelijat olivat työskennelleet matalapalkkaisella palvelualalla. Usein työ oli siivousta tai uutisjakelua. Noin puolet haastateltavista oli lisäksi tehnyt osittain tai kokonaan palkattomia harjoittelujaksoja omalla opintoalallaan tai huonosti palkattua työtä start-up-yrityksissä. Eräs opiskelija kuvaili monimutkaisia työkokemuksiaan seuraavasti:

”Opiskelijoina meillä ei ole paljon vaihtoehtoja edessämme, joten joko siedät [huonoja työoloja] tai et tee töitä, mikä on [yhtä kuin] kysymys olla tai olla olematta.”

Oleskeluluvan ja palkkatyön välillä on vahva kytkös. Kyse on eräänlaisesta institutionalisoituneesta epävarmuudesta, jonka avulla maahanmuuton valvonta säätelee ja muokkaa mahdollisia työnteon muotoja ja sen suhdetta työnantajiin ja työmarkkinoihin.

Työn tarkastelu tilapäisten opiskelijasiirtolaisten näkökulmasta tuo esiin ristiriidan prekarisaation eli työsuhteisiin liittyvän epävarmuuden ja ulkomaalaisen, pääosin vakituisen työsuhteen mittaamiseen tarkoitettujen valvontamenetelmien välillä. Työajan mittaaminen luo jännitteen muuttoliikkeen hallinnan ja opiskelijamuuttajien eletyn kokemuksen välille, sillä heillä on jatkuva huoli pysyä sallitun työtuntimäärän puitteissa.

Yhdelle työnantajalle suoritettavan työn ihanne on ristiriidassa opiskelijasiirtolaisten sirpaloituneiden töiden kanssa. Tämä ilmenee ennen kaikkea vaikeutena laskea eri paikkakunnilla eri työnantajille ja erityyppisillä työsopimuksilla tehtyjä työtunteja, jotta ne sopisivat oleskelulupasäännöksiin. Opiskelijan heikko oikeudellinen asema syventää epävarmuuden kokemusta.

Ennakkoluulot vaikeuttavat työllistymistä

Nuoret opiskelijasiirtolaiset näyttäytyvät joustavasti työhön kutsuttavana reservinä, joilla harvemmin on fyysisiä rajoitteita kovan työn tekemiselle. Päivärytmi pitää usein sisällään jatkuvan liikkumisen paikasta toiseen kodin, opiskelupaikan ja eri töiden välillä. Jatkuva liikkuminen ja työn sirpaleisuus ovat keskeisiä prekaarin pätkätyön ulottuvuuksia.

Suurin osa tutkimukseen osallistuneista kuvasi haastatteluissa kokeneensa stressiä, väsymystä ja terveydentilan heikkenemistä.

Kokemukset olivat seurausta opintojen ja työn aiheuttamasta ristipaineesta sekä oleskeluluvan asettamista rajoituksista. Kuten eräs tutkimukseen osallistunut asian ilmaisi:

"Teen tätä [matalapalkkaista työtä], kunnes löydän jotain parempaa.”

Oikeudellisen aseman ohella ulkomaalaisten opiskelijoiden työmarkkina-asemaan vaikuttavat myös muut seikat. Käsitys opiskelijasiirtolaisista nuorekkaina, terveinä ja energisinä kytkeytyy risteäviin syrjiviin sosiaalisiin rakenteisiin.

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen konteksti, jossa oikeudellinen asema yhdessä etnisten ennakkoluulojen uusintamiseen liittyvän rodullistamisen, sukupuolittamisen, kansallisuuden ja iän kanssa kietoutuvat toisiinsa, ohjaa tietyt opiskelijasiirtolaiset matalapalkka-aloille. Samalla se estää monia heistä pääsemästä koulutusta ja erityistaitoja edellyttävään palkkatyöhön.

Sosiaalisesti eronteot mahdollistavat rasismia ja muuta syrjintää, ja lisäksi ne muokkaavat työnantajien käsityksiä opiskelijoista houkuttelevana työvoimana. Niille, joita pidetään ulkomaalaisina lähinnä aksentin tai ulkonäön perusteella, korkeakoulututkinto ja hyvä kielitaito eivät yleensä riitä korkeakoulutusta vaativaan työhön pääsemiseksi.

Opiskelijasiirtolaisten yhteiskunnallista asemaa tulisi parantaa

Suomessa on paljon lahjakkaita ihmisiä, jotka kamppailevat turvatakseen oleskelunsa ja löytääkseen koulutustaan ja tavoitteitaan vastaava työtä. Poliittisella tasolla kehotetaan toistuvasti houkuttelemaan uusia osaajia Suomeen. Samalla ei kuitenkaan oteta riittävästi huomioon niitä ihmisiä, jotka jo oleskelevat Suomessa ja jotka ovat mahdollisesti valmistuneet suomalaisesta korkeakoulusta.

Opiskelijasiirtolaisten kokemukset työstä ja siirtymisistä eri hallinnollisten maahanmuuttokategorioiden välillä ylittävät poliittisella tasolla käydyn keskustelun osaajien houkuttelemisesta. Opiskelijasiirtolaisten eri lähtökohdat ja heidän toimijuuteensa olisikin tärkeä huomioida. Tällä hetkellä he joutuvat jatkuvasti mukauttamaan elämänsä liikaa rajajärjestelmän, oppilaitoksien ja työmarkkinoiden ehtoihin.

Jotta opiskelijasiirtolaisista voisi tulla maahanmuutto- ja koulutuspolitiikan tavoittelemia työntekijöitä, poliittisella tasolla tulisi ottaa huomioon heidän työllistymistään haittaavat sosiaaliset ja oikeudelliset rakenteet.

Kuvat: bannerikuva dcgreer / British Passport: Malaysia, Singapore, Canada, Thailand (lisenssillä CC BY-NC-ND 2.0), muut kuvat Pexels, paitsi Wolt-kuskin kuva (joka on julkisessa käytössä).