Tervetuloa Ilmiön pariin

Ilmiö on sosiologinen verkkomedia, joka popularisoi tutkimusta ja tarjoaa uusia tapoja ajatella yhteiskuntaa.

Tuoreimmat

Maskuliinisuuden normit kaventavat poikien mahdollisuuksia ilmaista tunteitaan

Kirjoittajalta Marja Peltola 29.5.2020

Suomalaiset pojat kokevat huolistaan ja tunteistaan puhumisen kavereiden kanssa usein hankalaksi. Maskuliinisuuden normit hankaloittavat tunneilmaisua, mikä näkyy myös poikien suhteissa vanhempiinsa: huolia kerrotaan yleensä ennemmin äidille kuin isälle. Näyttävätkö normit väljentymisen merkkejä?

Positiivinen ajattelu on huono lääke koronapandemian aiheuttamiin ongelmiin

Kirjoittajalta Hanna Ylöstalo 20.5.2020

Suomi toimii -kampanjassa kansalaisia kannustetaan levittämään myönteistä henkeä poikkeustilanteessa. Terapisoituneessa yhteiskunnassa vallitseva positiivisen ajattelun ja onnellisuuden vaatimus saattaa kuitenkin jopa lisätä sosiaalista pahoinvointia – kriisiaikoina ja muulloinkin.

Hoitaja ojentaa vesilasia pitävälle ihmiselle lääkkeet pöydän ääressä

Kun puhutaan terveydestä, puhutaan myös yhteiskuntaluokista

Kirjoittajalta Anne Kouvonen 18.5.2020

Ammattiluokkien väliset terveyserot näkyvät jo työuran alkupäässä: mitä alempi ammattiasema, sitä enemmän työterveyspalveluita käytetään. Suurin työkyvyttömyyseläkeriski on työntekijöillä, jotka tekevät fyysisesti raskasta ihmissuhdetyötä. Työn muutoksesta ja psykososiaalisista kuormitustekijöistä puhutaan paljon, mutta on tärkeää muistaa, että myöskään fyysisesti rasittava työ ei ole kadonnut minnekään.

Tunteisiin vetoava talouskuripolitiikka

Kirjoittajalta Janne Autto 13.5.2020

Talouskuripolitiikan ”levyn” on ennakoitu soivan jälleen, kun yhteiskunnassa pohditaan ratkaisuja koronapandemian aiheuttamaan talouskriisiin. Miten kivuliaalle talouskurille pyrittiin saamaan kansalaisten hyväksyntä edellisellä kerralla?

Kommentti: Koronavirukseen liittyvässä terveyskeskustelussa samalla kaivataan ja vastustetaan yksioikoista terveysviestintää

Kirjoittajalta Salla Karjalainen 11.5.2020

Poikkeusoloissa jokaisesta ihmisestä tulee arjen ja terveyden kokemusasiantuntija. Moni kommentoi elämää eristyksissä sosiaalisessa mediassa “en ole epidemiologi, mutta voin vilkaista” -hengessä. Kysyimme terveyssosiologian professori Piia Jallinojalta, minkälaisia terveyteen liittyviä keskusteluja korona-ajassa käydään ja kenen ääni niissä kuuluu.

Eduskuntatalo ja valtiolippu.

Mitä yrittäjyys politiikassa tarkoittaa?

Kirjoittajalta Henri Koskinen 7.5.2020

Yrittäjyys on jo pidemmän aikaa ollut puoluepoliittisen keskustelun kestoaihe ja yrittäjyyden lisääminen näkyvä poliittinen tavoite. Poliittisen puheen ihanneyrittäjä poikkeaa kuitenkin varsin paljon siitä, keitä yrittäjinä toimivat ihmiset suurimmaksi osaksi ovat. Mitä yrittäjyys poliittisessa puheessa siis oikeastaan tarkoittaa?

Avainsanat

Pinnalla nyt

Tunteisiin vetoava talouskuripolitiikka

Kirjoittajalta Janne Autto 13.5.2020

Talouskuripolitiikan ”levyn” on ennakoitu soivan jälleen, kun yhteiskunnassa pohditaan ratkaisuja koronapandemian aiheuttamaan talouskriisiin. Miten kivuliaalle talouskurille pyrittiin saamaan kansalaisten hyväksyntä edellisellä kerralla?

Graffiti, jossa maskia käyttävä naishahmo ruiskuttaa desinfiointiainetta

Siivoojat ovat korona-aikaan tervetullut näky – nouseeko ammatin arvostus?

Kirjoittajalta Tuija Koivunen 4.5.2020

Suomessa siivousalalla työskentelee noin 70 000 ihmistä. Heidän työtään ei usein huomata muuten kuin silloin, jos siivous onkin jäänyt tekemättä. Siivoojat itse kokevat tekevänsä tärkeää työtä, mutta samalla työn arvostus koetaan vähäiseksi. Vaikuttaako koronavirusepidemia siihen, kuinka siivoustyö nähdään?

Kaksi ihmistä juttelee ison teollisuusrakennuksen edessä selin kameraan

Katsottua: Amerikkalainen tehdas – takana loistava tulevaisuus

Kirjoittajalta Olli Herranen 1.5.2020

Amerikkalainen tehdas -dokumentissa autotehtaalta työttömäksi jääneistä ohiolaisista tulee kiinalaisomisteisen lasitehtaan palkollisia, jotka joutuvat sopeutumaan myös kiinalaisten sanelemiin työehtoihin. Dokumentin katsonut sosiologi Olli Herranen pohtii, onko samanlaista kehitystä edessä myös koronan jälkeisillä työmarkkinoilla.