Tuoreimmat
Genomitieto voi olla yksi motivoiva tekijä terveydestä huolehtimiseen – mutta yksinään se ei riitä
Genomitietoon kohdistuu Suomessa kovia odotuksia: kansalaisten toivotaan muuttavan elämäntapojaan, kun he saavat tietää yksilölliset terveysriskinsä. Pelkkä genomitietoon perustuva riskiarvio ei kuitenkaan näytä riittävän muutokseen, kirjoittaa sosiologi Karoliina Snell.
Sinisilmäiset suomalaiset geenitutkimuksen kohteena
Suomea markkinoidaan biolääketieteellisen tutkimuksen ihmemaana, jossa on geneettisesti ainutlaatuinen ja luottavainen tutkimuspopulaatio. Geenitietoja halutaan käyttää laajasti tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan. Koska harva kansalainen tietää, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, voi luottamus olla uhanalainen, kirjoittavat Karoliina Snell ja Heta Tarkkala.
Verenluovuttajat tutkimusta auttamassa
Vuosittain noin 130 000 suomalaista luovuttaa verta. Monelle verenluovutuksesta tulee tärkeä osa elämää ja hyvän mielen lähde. Muuttuuko suhtautuminen vapaaehtoiseen verenluovutukseen, jos samalla luovuttaa verta myös lääketieteelliseen tutkimukseen?
Ken on meistä kaikkein tervein?
Eri väestöryhmien terveydessä on Suomessa eroja. Terveyserot johtuvat osaksi syrjinnästä: suora ja epäsuora syrjintä heikentävät monien Suomeen muuttaneiden ihmisten terveyttä, kirjoittaa filosofian tohtori Shadia Rask.
Miksi emme tiedä, mistä mielenterveyshäiriöt johtuvat?
Psykiatrian diagnostiikan ja tautiluokituksen lähihistoria antaa vastauksen otsikon kysymykseen. Tiedeyhteisön konsensukseen perustuvan tautiluokituksen tarkastelu tuo esiin sen, miten lääketieteelliset ja biologisetkin ilmiöt ovat monin tavoin yhteiskunnallisia ja miten luokitus itsessään on hidastanut ihmismielen toiminnan perustutkimusta.
Sosiologia valokeilassa: Mitä opin Tampereen raitiotieltä?
Sosiologian keskeinen tehtävä on häiritä oletusta maailmasta, joka olisi jotenkin etukäteen annettu tai määrätty. Tampereen raitiotiehankkeen tutkiminen auttoi ymmärtämään konkreettisesti maailman prosessinomaisuutta ja siihen kytkeytyvää poliittisuutta, kirjoittaa Outi Koskinen.
Avainsanat
Pinnalla nyt
Verenluovuttajat tutkimusta auttamassa
Vuosittain noin 130 000 suomalaista luovuttaa verta. Monelle verenluovutuksesta tulee tärkeä osa elämää ja hyvän mielen lähde. Muuttuuko suhtautuminen vapaaehtoiseen verenluovutukseen, jos samalla luovuttaa verta myös lääketieteelliseen tutkimukseen?
Genomitieto voi olla yksi motivoiva tekijä terveydestä huolehtimiseen – mutta yksinään se ei riitä
Genomitietoon kohdistuu Suomessa kovia odotuksia: kansalaisten toivotaan muuttavan elämäntapojaan, kun he saavat tietää yksilölliset terveysriskinsä. Pelkkä genomitietoon perustuva riskiarvio ei kuitenkaan näytä riittävän muutokseen, kirjoittaa sosiologi Karoliina Snell.
Sinisilmäiset suomalaiset geenitutkimuksen kohteena
Suomea markkinoidaan biolääketieteellisen tutkimuksen ihmemaana, jossa on geneettisesti ainutlaatuinen ja luottavainen tutkimuspopulaatio. Geenitietoja halutaan käyttää laajasti tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan. Koska harva kansalainen tietää, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, voi luottamus olla uhanalainen, kirjoittavat Karoliina Snell ja Heta Tarkkala.
