Tuoreimmat
Miksi digiyhteiskunnassa yleinen kirjasto hoitaa Kelan ja pankin tehtäviä?
Kaikki kansalaiset eivät kykene digitaaliseen itsepalveluun, ja digiavun tarve kasautuu yleisiin kirjastoihin. Kirjastonhoitajat toimivat sekä teknisinä neuvojina että digihoivan antajina, mikä tuo heidän työhönsä usein hankalia eettisiä ja emotionaalisia ulottuvuuksia. Samalla herää kysymys, kenen pitäisi turvata kansalaisten pääsy heidän tarvitsemiinsa palveluihin, pohtii Seppo Poutanen.
”Epämiehekäs leuka on kuolemantuomio” – ulkonäkö resurssina incel-kulttuurissa
Ulkonäköön liittyvät ilmiöt, kuten ”looksmaxxing” ja ”mewing”, ovat levinneet sosiaalisen median kautta osaksi nuorten arkipäiväistä kieltä ja ajattelua. Näennäisen harmittomat trendit kytkeytyvät kuitenkin niin sanotun manosfäärin ideologioihin, joissa ulkonäkö nähdään keskeisenä tekijänä maskuliinisuuden, vallan ja ihmissuhteiden määrittelyssä, kirjoittaa Kirsti Sippel. Miten ulkonäkö on noussut näin keskeiseksi osaksi incel-ajatusmaailmaa ja miten se liittyy radikalisaatioon?
Katujengit eilen, tänään, huomenna: Sosiologinen paneelikeskustelu katujengi-ilmiöstä
Kuka keksit jengit? Minkälaisia tarinoita jengiläisten taustojen takaa löytyy? Onko Suomi katujengien kanssa Ruotsin tiellä? Näihin ja moneen muuhun kysymykseen vastataan torstaina 21.5.2026 klo 17–18 Helsingin yliopiston Tiedekulman Fönster-tilassa (Yliopistonkatu 4).
Prekaarit korkeakoulutetut odottavat työttömyysturvajärjestelmältä johdonmukaisuutta ja avoimuutta
Luovien alojen itsensätyöllistäjät suhtautuvat varautuneesti työttömyysturvajärjestelmään, joka näyttäytyy työnhakijalle kasvottomana ja epätyypillistä työtä tekevän kannalta jopa vahingollisena. Tiedonhankinnassa useimmat luottavat omiin verkostoihinsa enemmän kuin viranomaiseen tai liittoihin, kirjoittaa Katri Talaskivi.
Kommentti: Kroonisesti sairaille annetut neuvot ovat yhteiskunnallista vallankäyttöä
Media on täynnä vinkkejä ja ajatuksia siitä, kuinka yksilö voisi hallita ja ohjata terveyttään oikeaan suuntaan. Parantumaton pitkäaikainen sairaus ei kivutta asetu yhteiskunnalliseen normiin kaiken jatkuvasta kehittymisestä parempaan. Terveysneuvoja kehystää usein ajatus, että sairas tarvitsee vinkkejä sairautensa kanssa elämiseen. Ilman suostumusta jaetut neuvot ohittavat kroonisesti sairaan oman tiedon, Iida Putkuri kirjoittaa.
Luettua: 50 myyttiä tekoälystä ja datasta korostaa, että tekoäly on ihmisen luomus
Tuore kirja raottaa tekoälyyn ja dataan liittyvää mystisyyden verhoa. Se pohtii, mitä tekoäly ja data oikeastaan ovat, millaisia sopimuksenvaraisuuksia niihin liittyy ja millaisin ehdoin niitä tuotetaan.
Avainsanat
Pinnalla nyt
Miksi digiyhteiskunnassa yleinen kirjasto hoitaa Kelan ja pankin tehtäviä?
Kaikki kansalaiset eivät kykene digitaaliseen itsepalveluun, ja digiavun tarve kasautuu yleisiin kirjastoihin. Kirjastonhoitajat toimivat sekä teknisinä neuvojina että digihoivan antajina, mikä tuo heidän työhönsä usein hankalia eettisiä ja emotionaalisia ulottuvuuksia. Samalla herää kysymys, kenen pitäisi turvata kansalaisten pääsy heidän tarvitsemiinsa palveluihin, pohtii Seppo Poutanen.
Prekaarit korkeakoulutetut odottavat työttömyysturvajärjestelmältä johdonmukaisuutta ja avoimuutta
Luovien alojen itsensätyöllistäjät suhtautuvat varautuneesti työttömyysturvajärjestelmään, joka näyttäytyy työnhakijalle kasvottomana ja epätyypillistä työtä tekevän kannalta jopa vahingollisena. Tiedonhankinnassa useimmat luottavat omiin verkostoihinsa enemmän kuin viranomaiseen tai liittoihin, kirjoittaa Katri Talaskivi.
Jengi: Miten slangisanasta tuli sotkuinen sosiaalinen ongelma
Mitä jengi tarkoittaa ja miten siitä rakentui sosiaalisia ongelmia ylimalkaisesti kuvaava käsite? Artikkelissaan Mikko Salasuo tarkastelee jengin sosiaalisten merkitysten rakentumista viime vuosisadan alusta 2020-luvulle. Ulkomailta suomen kieleen lainattu käsite viittasi alun perin neutraalisti porukkaan tai ryhmään, mutta sotien jälkeen siihen alettiin sovitella ja liittää erilaisia sosiaalisiin ongelmiin liittyviä merkityksiä.