Tuoreimmat
Kommentti: Ranskan opiskelijamielenosoitusten taustasyynä on nuorten takavarikoitu tulevaisuus
Lukiolaisten protestiliikkestä alkusysäyksensä saaneita Ranskan mielenosoituksia ei voida ymmärtää tarkastelemalla vain puoluepolitiikkaa. Mielenosoittajia yhdistää kokemus, että valtio on takavarikoinut heiltä turvallisen tulevaisuuden edellytykset, pohtii Pariisissa työskentelevä sosiologi Linda Haapajärvi.
Halventamista ja hiljentämisyrityksiä: Naispoliitikkojen kokemuksia antifeminismistä ja naisvihasta
Viime vuosina antifeministinen liikehdintä on lisääntynyt. Suomalaisten naispoliitikkojen kokemukset osoittavat, että antifeminismi ja naisviha näyttäytyvät sekä henkilöön kohdistuvana vihapuheena, hiljentämisyrityksinä ja häirintänä että demokratiaa uhkaavina ilmiöinä, kirjoittavat Linnea Jämsä ja Heta Mulari.
Kommentti: Jumppatyttöys tukee tieteellistä kirjoittamista
Voimistelulla ja tieteellisellä kirjoittamisella ei ensisilmäyksellä näyttäisi olevan mitään yhteistä, mutta kun niitä vertailee tarkemmin, yhtäläisyyksiä alkaa löytyä. Hanna Laitinen kuvaa kommentissaan oivalluksiaan siitä, miten voimistelutausta voi auttaa ei-akateemisen kodin kasvattia julkaisujen kirjoittamisessa.
Terveyskiistoissa ei väitellä vain terveydestä
Terveys ja sen hoito ovat julkisessa keskustelussa tulenarka aihe. Väittelyt terveydestä koskettavat myös laajempia yhteiskunnallisia kysymyksiä esimerkiksi asiantuntijuudesta, tiedosta ja yksilönvapaudesta. Tuore Kiistelty terveys -kirja pysähtyy kysymään, miksi terveysaiheet kuumentavat tunteita.
Kommentti: Deittisovellusten parjaaminen ei edistä kestävämpää deittailukulttuuria
Deittisovellusten vaikutukset käyttäjiinsä ja yhteiskuntaan huolettavat, mutta onko yksin sovellusten syyttäminen sosiaalisista ongelmista perusteltua tai kannattavaa, pohtivat Juulia Heikkinen ja Iiris Lehtola. Kommentissaan he kuvaavat deittisovellusten aiheuttamaa muutosta kokonaisvaltaisemmin ja tuovat esille myös sovellusten positiivisia puolia.
Kirjoituskutsu: Mihin menet, hyvinvointivaltio?
Sosiologinen verkkomedia Ilmiö järjestää syksyllä 2026 hyvinvointivaltion tulevaisuutta käsittelevän teemaviikon otsikolla “Mihin menet, hyvinvointivaltio?”. Kutsumme tutkijoita kirjoittamaan teemaan liittyviä yleistajuisia artikkeleita ja puheenvuoroja. Teemaviikon aikana julkaistut tekstit voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Millainen on leikkausten ja velkajarrun jälkeinen hyvinvointivaltio? Onko pohjoismaiseen hyvinvointivaltion ideaan perustuva yhteiskuntasopimus purkautumassa? Mitä mahdollisuuksia hyvinvointivaltion ylläpitämiselle tulevaisuudessa on ja miten se rahoitetaan?
Avainsanat
Pinnalla nyt
Kommentti: Ranskan opiskelijamielenosoitusten taustasyynä on nuorten takavarikoitu tulevaisuus
Lukiolaisten protestiliikkestä alkusysäyksensä saaneita Ranskan mielenosoituksia ei voida ymmärtää tarkastelemalla vain puoluepolitiikkaa. Mielenosoittajia yhdistää kokemus, että valtio on takavarikoinut heiltä turvallisen tulevaisuuden edellytykset, pohtii Pariisissa työskentelevä sosiologi Linda Haapajärvi.
Halventamista ja hiljentämisyrityksiä: Naispoliitikkojen kokemuksia antifeminismistä ja naisvihasta
Viime vuosina antifeministinen liikehdintä on lisääntynyt. Suomalaisten naispoliitikkojen kokemukset osoittavat, että antifeminismi ja naisviha näyttäytyvät sekä henkilöön kohdistuvana vihapuheena, hiljentämisyrityksinä ja häirintänä että demokratiaa uhkaavina ilmiöinä, kirjoittavat Linnea Jämsä ja Heta Mulari.
Terveyskiistoissa ei väitellä vain terveydestä
Terveys ja sen hoito ovat julkisessa keskustelussa tulenarka aihe. Väittelyt terveydestä koskettavat myös laajempia yhteiskunnallisia kysymyksiä esimerkiksi asiantuntijuudesta, tiedosta ja yksilönvapaudesta. Tuore Kiistelty terveys -kirja pysähtyy kysymään, miksi terveysaiheet kuumentavat tunteita.