Tuoreimmat
Teollista siantuotantoa käsitellyt näyttely nostatti tunteikkaan kohun – Miten taideinstituutio voi edistää kestävyysmurrosta?
Siat-taidenäyttely herätti voimakkaita reaktioita Seinäjoella vuonna 2021. Tapaus on esimerkki taideinstituution roolista kestävyysmurroksessa, jossa taiteen aiheet ovat samalla osa muuttuvaa toimintaympäristöä. Taidelaitokset voivat toimia tärkeinä areenoina jännitteisten kysymysten käsittelyssä, kirjoittaa Sanna Karimäki-Nuutinen.
Biojätteen kierrätys on myös muovin levittämistä – Sosiologinen analyysi biojätteen kierrätyksen ongelmista
Kiertotaloutta painottava yhteiskunnallinen keskustelu korostaa biojätteen kierrätyksen tärkeyttä, ja biojätteen kierrätysprosenttia on pyritty parantamaan muun muassa kiristämällä lajitteluvelvoitetta. Tällä hetkellä jätteenkäsittelylaitoksille päätyvä biojäte sisältää kuitenkin paljon erilaisia epäpuhtauksia. Tutkijatohtori Taru Lehtokunnas pohtii, millaisia ongelmia biojätteen kierrätykseen liittyvät poliittiset ratkaisut sivuuttavat.
Miksi digiyhteiskunnassa yleinen kirjasto hoitaa Kelan ja pankin tehtäviä?
Kaikki kansalaiset eivät kykene digitaaliseen itsepalveluun, ja digiavun tarve kasautuu yleisiin kirjastoihin. Kirjastonhoitajat toimivat sekä teknisinä neuvojina että digihoivan antajina, mikä tuo heidän työhönsä usein hankalia eettisiä ja emotionaalisia ulottuvuuksia. Samalla herää kysymys, kenen pitäisi turvata kansalaisten pääsy heidän tarvitsemiinsa palveluihin, pohtii Seppo Poutanen.
”Epämiehekäs leuka on kuolemantuomio” – ulkonäkö resurssina incel-kulttuurissa
Ulkonäköön liittyvät ilmiöt, kuten ”looksmaxxing” ja ”mewing”, ovat levinneet sosiaalisen median kautta osaksi nuorten arkipäiväistä kieltä ja ajattelua. Näennäisen harmittomat trendit kytkeytyvät kuitenkin niin sanotun manosfäärin ideologioihin, joissa ulkonäkö nähdään keskeisenä tekijänä maskuliinisuuden, vallan ja ihmissuhteiden määrittelyssä, kirjoittaa Kirsti Sippel. Miten ulkonäkö on noussut näin keskeiseksi osaksi incel-ajatusmaailmaa ja miten se liittyy radikalisaatioon?
Katujengit eilen, tänään, huomenna: Sosiologinen paneelikeskustelu katujengi-ilmiöstä
Kuka keksit jengit? Minkälaisia tarinoita jengiläisten taustojen takaa löytyy? Onko Suomi katujengien kanssa Ruotsin tiellä? Näihin ja moneen muuhun kysymykseen vastataan torstaina 21.5.2026 klo 17–18 Helsingin yliopiston Tiedekulman Fönster-tilassa (Yliopistonkatu 4).
Prekaarit korkeakoulutetut odottavat työttömyysturvajärjestelmältä johdonmukaisuutta ja avoimuutta
Luovien alojen itsensätyöllistäjät suhtautuvat varautuneesti työttömyysturvajärjestelmään, joka näyttäytyy työnhakijalle kasvottomana ja epätyypillistä työtä tekevän kannalta jopa vahingollisena. Tiedonhankinnassa useimmat luottavat omiin verkostoihinsa enemmän kuin viranomaiseen tai liittoihin, kirjoittaa Katri Talaskivi.
Avainsanat
Pinnalla nyt
Teollista siantuotantoa käsitellyt näyttely nostatti tunteikkaan kohun – Miten taideinstituutio voi edistää kestävyysmurrosta?
Siat-taidenäyttely herätti voimakkaita reaktioita Seinäjoella vuonna 2021. Tapaus on esimerkki taideinstituution roolista kestävyysmurroksessa, jossa taiteen aiheet ovat samalla osa muuttuvaa toimintaympäristöä. Taidelaitokset voivat toimia tärkeinä areenoina jännitteisten kysymysten käsittelyssä, kirjoittaa Sanna Karimäki-Nuutinen.
Biojätteen kierrätys on myös muovin levittämistä – Sosiologinen analyysi biojätteen kierrätyksen ongelmista
Kiertotaloutta painottava yhteiskunnallinen keskustelu korostaa biojätteen kierrätyksen tärkeyttä, ja biojätteen kierrätysprosenttia on pyritty parantamaan muun muassa kiristämällä lajitteluvelvoitetta. Tällä hetkellä jätteenkäsittelylaitoksille päätyvä biojäte sisältää kuitenkin paljon erilaisia epäpuhtauksia. Tutkijatohtori Taru Lehtokunnas pohtii, millaisia ongelmia biojätteen kierrätykseen liittyvät poliittiset ratkaisut sivuuttavat.
Miksi digiyhteiskunnassa yleinen kirjasto hoitaa Kelan ja pankin tehtäviä?
Kaikki kansalaiset eivät kykene digitaaliseen itsepalveluun, ja digiavun tarve kasautuu yleisiin kirjastoihin. Kirjastonhoitajat toimivat sekä teknisinä neuvojina että digihoivan antajina, mikä tuo heidän työhönsä usein hankalia eettisiä ja emotionaalisia ulottuvuuksia. Samalla herää kysymys, kenen pitäisi turvata kansalaisten pääsy heidän tarvitsemiinsa palveluihin, pohtii Seppo Poutanen.