
Mikä Ilmiö?
Ilmiö on sosiologinen media, joka popularisoi tutkimusta ja tarjoaa uusia tapoja ajatella yhteiskuntaa.
Avainsanat
Tuoreimmat
Kommentti: Euroopan hetki Tiktokissa: #Eurotokissa kytee Amerikka-kriittisyys
Alkuvuoden maailmanpoliittiset käänteet näkyvät myös Tiktokissa, jossa #eurotokin kaltaiset, ei-amerikkalaista sisältöä merkkaavat tunnisteet trendaavat. Amerikka-keskeisyyden kritiikki saa alustalla monenlaisia muotoja arkisista kahvitteluvideoista tulisiin palopuheisiin ja yhdysvaltalaisten tuotteiden boikottilistoihin.
Kun sosiaalisen median alusta Tiktok lakkasi toimimasta Yhdysvalloissa 12 tunnin ajaksi tammikuun 18. päivänä 2025, muualla maailmassa käyttäjät alkoivat nähdä äkisti uudenlaista sisältöä. Amerikkalaisten ammattivaikuttajien kiihkeän ja tiivistunnelmaisen sisällön loistaessa poissaolollaan antoivat algoritmit periksi hitaammille, erikielisille ja amatöörimäisemmille videoille eri puolilta maailmaa.
Tunnisteet, kuten #eurotok, #globaltok ja #commonwealthtok levisivät kulovalkean tavoin. Monet käyttäjät hehkuttivat uutta kokemusta Tiktokista:
“Tykkään tästä uudesta FYP (For You Page)-sivusta. Pelkästään viimeisen 20 minuutin aikana, kun keittelin kahvia ja valmistauduin lähtemään töihin, skrollailin, ja näin jonkun skotlantilaisen tyypin esittelemässä maatansa ja sen luontoa. Näin naisen, joka vaeltaa Uudessa-Seelannissa yksin vauvansa kanssa, ja toisen naisen, joka kuvaa Tiktokiin pingviinejä Antarktiksella. Tajusin, että juuri tällaista sisältöä olen kaivannutkin, se on niin kaunista.”
Suuri osa tunnisteiden takana olevista videoista koostui tavallisten ihmisten esittelemistä omista arkiympäristöistään. Jokapäiväinen, jopa tylsä kuvasto valjastettiin vastavoimaksi Amerikka-keskeisen sisällön määrittämälle alustakulttuurille.
Monet tiktokkaajat juhlivat Tiktokin “de-amerikanisaatiota” ja “yhteisöllistä toipumista” (collective healing). Eräs vertasi muutosta myrskyisästä ihmissuhteesta irtautumiseen:
“Viimeisen kahden päivän aikana täällä on tuntunut siltä kuin olisi lähtenyt epävakaasta suhteesta, joka on täynnä ylä- ja alamäkiä ja jopa narsistista hyväksikäyttöä, keskinäisriippuvuutta ja tunteiden vuoristorataa, ja yhtäkkiä päätynyt suhteeseen, jossa vallitsee rauha ja lempeys. Olen ymmärtänyt, että paitsi että monille meistä eurooppalaisista on pakkosyötetty amerikkalaista sisältöä, olemme myös olleet koukussa siihen.”
Lyhyen tauon jälkeen yhdysvaltalaiset palasivat alustalle. Monien muiden käyttäjien mielestä jokin oli kuitenkin jo muuttunut peruuttamattomasti, eikä uudenlaisesta ja monipuolisemmasta sisällöstä enää haluttu luopua. “Maailmatokkaajat” alkoivat seurata yhdysvaltalaisten paluun vaikutuksia syötteeseensä. He raportoivat pettyneinä hukkuvansa jälleen amerikkalaiseen sisältöön ja ajautuvansa “väärälle puolelle” Tiktokia, #eurotokin ja vastaavien tunnisteiden ulottumattomiin. Tammikuun 23. päivänä eräs tiktokkaaja heitti hyvästit lyhytaikaiselle yhteisölleen:
“Siinä se sitten oli. Algoritmi on taas muuttunut ja huomaan, että se puskee amerikkalaista sisältöä, vaikka kuinka koetan ohittaa sen. Yritimme parhaamme, ja oli mahtavaa olla täällä #globaltokissa niin kauan kuin sitä kesti. Nähdään varmaan sitten seuraavan käyttökatkon jälkeen.”
Toiset alkoivat jakaa vertaistukea ja neuvoja algoritmin kanssa painimiseen ja kehottivat “veljiään ja siskojaan ympäri maailman” jatkamaan kovaa työtään ei-amerikkalaisen sisällön näkyvyyden puskemiseksi tykkäyksin, kommentein ja jaoin. Tämän kaltainen sisältö vilisee sosiologi Minna Ruckensteinin The Feel of Algorithms -kirjassaan kuvaamaa “algoritmista folklorea”, eli kansanomaisia uskomuksia algoritmien toiminnan logiikasta. Nämä uskomukset eivät välttämättä pidä paikkansa, mutta voivat yhtä kaikki vaikuttaa alustojen kulttuuriin ohjaamalla ihmisten käyttäytymistä.
“Tiedän, että se on tuskallista, mutta vuorovaikuttamalla sinnikkäästi sisällön kanssa ruohonjuuritasolla voimme vaikuttaa siihen, ettei Tiktokin algoritmi voi palata entiseensä, vaikka jenkkikäyttäjät ovat tulleet takaisin”, kommentoi algoritmiohjevideoita jakanut käyttäjä. Jotkut käyttäjät myös kannustivat videoissaan boikotoimaan ja blokkaamaan amerikkalaisia vaikuttajia ja listasivat eurooppalaisia vastineita amerikkalaisille kulutustuotteille.
#Eurotok-sisältö jalkauttaa maailmanpolitiikan murrosta
Viimeistään helmikuun aikana uusista tunnisteista etenkin #eurotok-sisältö on saanut entistä voimakkaamman poliittisen vireen maailmanpoliittisten mannerlaattojen liikkuessa. Tunnisteen kautta näkee yhä tavallisten ihmisten kauppareissuja ranskalaisissa pikkukylissä mutta enenevissä määrin myös selkeän poliittista sisältöä, jossa aiemmin yhteiskunnallisia aiheita kartelleet käyttäjätkin lisäävät EU:n ja omien maidensa lippuja käyttäjänimiinsä ja peräänkuuluttavat eurooppalaisia yhdistämään voimansa. Saksalainen käyttäjä kertoi julkaisseensa ensimmäisen poliittisen videonsa:
“Olen sanonut, etten koskaan puhuisi politiikasta täällä, mutta juuri nyt on pakko muuttaa sävyä ja sanoa: eurooppalaiset, yhdistykää. Erityisesti saksalaisten on ymmärrettävä, että meidän on kasvettava ja otettava vastuuta osana liittoutunutta Eurooppaa.”
Oman genrensä #eurotok-videoissa muodostavat Ranskan presidentti Emmanuel Macronia ja Britannian pääministeri Keir Starmeria uusiksi “vapaan maailman johtajiksi” hehkuttavat videot, joissa esimerkiksi johtajien tapaamisista kuvattuja videoklippejä säestävät herkät rakkauslaulut. Osa sisällöstä on jopa militaarista sävyltään, kuten tekoälyllä luodut, retrohenkiset Eurooppa-propagandajulisteet, joissa EU:n sinikeltaisiin pukeutuneet joukot marssivat.
Eurotokin keskustelunaiheet heijastelevat herkeämättä uutissykliä: viimeisimpänä käänteenä 28. helmikuuta nähty Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin välinen sanaharkka Valkoisessa talossa sai eurotokkaajilta järkyttyneen vastaanoton. Tapahtumien ja reaktioiden vyöryn seassa käydään kamppailua tunnisteiden käytöstä ja muuttuvasta merkityksestä. Eräässä videossa italialainen käyttäjä katsoo vakavana kameraan ja puolustaa #eurotok-trendiä:
“Pari päivää sitten tein videon, jossa kommentoin poliittista sisältöä ja sitä, etteivät kaikki voi tehdä niin. Eilisten tapahtumien jälkeen täytyy kuitenkin sanoa, että Euroopan ja koko maailman täytyy seistä Ukrainan tukena. Olen nähnyt paljon videoita, joissa #eurotokia #worldtokia ja #commonwealthtokia kritisoidaan menetettynä mahdollisuutena, koska sitä käytetään vain kauniiden maisemien tai ruokakuvien levittämiseen poliittisen sisällön sijaan, mutta nämä [videot] ovat nähdäkseni vain ragebaiteja (tahallisia provokaatioita).”
Uutiskanavien tuutatessa maailmanpolitiikan muutosta ja “Euroopan hetkeä” voi Tiktokista seurata tapahtumien vastaanottoa ja niiden aikaansaamaa kulttuurista muutosta. Kuten muutkin sosiaaliset mediat, Tiktok tarjoaa tavallisille ihmisille tavan ja paikan käsitellä ja tulkita ympäröivää maailmaa ja osallistua siitä käytävään keskusteluun. Näin eräs käyttäjä kuvaa Tiktokin ja laajemman kulttuurisen muutoksen suhdetta:
“#Globaltok-trendi osoittaa, että ihmiset kuluttavat yhä enemmän ei-amerikkalaista sisältöä, kaipaavat eri kieliä, erilaista huumoria ja eri näkökulmia. Nähdäkseni tämä ei ole vain trendi, vaan alku jollekin suuremmalle. Ensimmäistä kertaa elämässäni näen maailmanlaajuisen vastareaktion Amerikka-keskeisyydelle, eikä siinä ole kyse vain viihteestä vaan myös arvoista; amerikkalainen kulttuuri on pitkään puskenut äärimmäistä yksilökeskeisyyttä ja menestysuskoa, mutta nyt yhä enemmän näkyvyyttä saavat sisällöt Euroopasta, Kanadasta, Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta eivät jaa samaa arvopohjaa, vaan arvostavat yhteisöä, tasapainoa, jaettua menestystä ja turvaverkostoja, kuten julkista terveydenhuoltoa ja vanhempainvapaita.”
Poliittiset aiheet jalkautuvat ja saavat muodon kullakin alustalla niille ominaisten, käyttäjien kesken jaettujen formaattien ja kulttuurin kautta. Tiktokissa erilaiset tekstin, kuvan ja äänen yhdistelmät tarjoavat kirjon mahdollisia kommentoinnin ja politisoimisen työkaluja. Näistä osa, kuten vaikkapa #eurotok-esittelyvideot, kasvavat trendeiksi, joita varioimalla käyttäjät voivat lisätä oman näkökulmansa keskusteluun niin, että muut yhä tunnistavat sisällön osaksi samaa keskustelua.
Kuten sosiologit Eeva Luhtakallio ja Veikko Eranti kumppaneineen toteavat nuorten osallistumista käsittelevässä kirjassaan Youth participation and democracy: cultures of doing society, tämän tyyppinen toiminta ei välttämättä täytä perinteisiä poliittisen osallistumisen tunnuspiirteitä ja saattaa siksi jäädä poliittisten analyysien katveeseen. Juuri siksi #eurotokin kaltaisten kehitysten seuraaminen ja ymmärtäminen sosiologisina ilmiöinä on keskeistä laajempaa yhteiskunnallista muutosta peratessa.
Lähteet:
Luhtakallio, E., Eranti, V., Boldt, G. M., Jokela, M. E., Junnilainen, L., Meriluoto, T. M., & Ylä-Anttila, T. (2024). Youth participation and democracy: cultures of doing society. (1 ed.) Bristol University Press.
Ruckenstein, M. (2023). The Feel of Algorithms. University of California Press.
Kuvat: Kuvakaappauksia Tiktok-sisällöstä, Canva
Kirjoittaja
Juulia Heikkinen
Juulia Heikkinen on sosiologian väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa, Demokratian sosiologian tutkimuskeskuksessa (CSD). Hän on kiinnostunut laajasti politiikan, arvojen ja online-kulttuurin yhteyksistä toisiinsa. Koneen Säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessaan hän keskittyy siihen, miten sosiaalisten median alustojen ja formaattien, kuten deittailusovellusten ja Instagram-kuvien kautta arvotetaan itseä ja ympäröivää maailmaa.