Rahapelaamiseen liittyy merkittäviä taloudellisia haittoja ja inhimillisiä tragedioita

Suomessa ollaan avaamassa verkon rahapelimarkkinoita lisenssitoimijoille. Tämä tulee lisäämään rahapelien tarjontaa, ja todennäköisesti pelaamista. Rahapelaaminen aiheuttaa merkittäviä haittoja yksilöille ja perheille. Velkaantuminen ja siihen liittyvä hyvinvointivaje ovat yksi merkittävimmistä rahapelaamisen kielteisistä seurauksista. Haitallisen rahapelaamisen rahoittamisessa raha menettää merkityksensä muuna kuin pelaamisen välineenä.

Rahapelaaminen on Suomessa hyvin yleistä ja se aiheuttaa myös runsaasti haittoja. Väestötutkimuksen mukaan ongelmallisesti pelaavien osuus oli kasvanut 1,2 prosenttiyksikköä vuodesta 2019, ollen viime vuonna 4,2 prosenttia. Riskitasolla pelasi puolestaan 11 prosenttia suomalaisista. Rahapelien haitalliset vaikutukset moninkertaistuvat huomioitaessa läheisten kokemat haitat. Ongelmallisen rahapelaamisen lisääntyminen on tapahtunut olosuhteissa, joissa rahapelaaminen on kokonaisuudessaan vähentynyt.

Suurin osa suomalaisista pelaa vain lottopelejä. Rahapelituotteet poikkeavat kuitenkin merkittävästi toisistaan haitallisten pelipiirteiden osalta. Kuten useat muutkin tutkijat, olemme omassa tutkimuksessamme (Marionneau ym. 2024) havainneet, että haitallisimpia pelejä ovat etenkin verkon kasino- ja urheiluvedonlyöntipelit sekä rahapeliautomaatit. Nämä pelit ovat nopeatempoisia, koukuttavia ja helposti saavutettavia.  Haitallisimpien pelityyppien osalta rahapelien kulutus on hyvin keskittynyttä. Ne, jotka pelaavat paljon, häviävät myös paljon. Kulutuksen kasautuminen on todennäköisesti lisääntynyt koronapandemian myötä.

Pelihäviöt ovat merkittävin rahapelaamiseen liittyvä haitta

Pelihäviöihin liittyvät taloudelliset haitat ovat merkittävimpiä rahapelaamiseen liittyviä kielteisiä seurauksia. Rahapelaamiseen käytetään myös erityyppisiä rahoja, kuten velkarahaa. Rahapelaamisen vahva yhteys velkaantumiseen ja pikavippien ottamiseen on havaittu sekä brittiläisessä tutkimuksessa (Muggleton ym. 2021) että omassa Suomea koskevassa tutkimuksessamme (Marionneau ym. 2023).

Esimerkiksi Britanniassa havaittiin, että 10 prosenttiyksikön lisäys rahapelaamisessa oli yhteydessä yli 50 prosenttiyksikön lisäykseen pikavippien määrässä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksen mukaan Suomessa valtaosa rahapeliongelmaan apua hakeneista on pelannut velaksi, ja heistä lähes puolet on ottanut yli 20 pikavippiä. Lisäksi pelaamiseen käytetään ja korvamerkitään todennäköisesti muita erityyppisiä rahoja. Niistä ei kuitenkaan ole tutkimustietoa.

Tunnettu taloussosiologi Viviana Zelizer on esittänyt, ettei raha muuta arvoja vaan arvot muuttavat rahaa. Yhteiskunnan ja sosiaalisen elämän muuttuessa muuttuu myös käsityksemme rahasta. Monimutkaisessa nyky-yhteiskunnassa on paljon erilaisia rahoja ja ihmiset voivat tehdä näkyväksi omia arvojaan luomalla uusia rahoja, esimerkiksi korvamerkitä rahoja erilaisiksi ei-vaihdettaviksi kategorioiksi, kuten ruokarahaksi tai vuokrarahaksi.

Omassa tutkimuksessamme ”Rahapelaamisen taloudelliset haitat” perehdymme rahapelaamiseen liittyviin taloudellisiin haittoihin sekä rahalle annettuihin merkityksiin pelihaittoja kokevien keskuudessa. Tutkimusaineistomme on Peluurin yhteydenottoaineisto vuosilta 2019-2022 (N=7574). Peluuri on ongelmallisesti pelaaville, heidän läheisilleen ja ammattilaisille suunnattu puhelin- ja verkkopalvelu. Aineistomme ajanjaksoa väritti etenkin koronapandemia ja siihen liittyneet rajoitustoimet, joiden myötä yhä suurempi osa rahapelihaittoja kokevista on ilmoittanut haittojen lähteeksi verkkoympäristön pelit.

Analyysimme kohdistui Peluurin työntekijöiden tekemiin vapaamuotoisiin kirjauksiin saamistaan yhteydenotoista. Yhdistimme analyysissa pelaajien ja läheisten kirjaukset, koska ne olivat sisällöllisesti hyvin samanlaisia.

Analyysin perusteella muodostimme neljä rahapelaamisen taloudellisia haittoja ja rahan merkityksiä kuvailevaa teemakokonaisuutta, jotka olivat

1. Kaikki rahat on mahdollista muuntaa pelirahaksi.
2. Taloudellisten haittojen yhteys hyvinvointivajeisiin.
3. Raha ja pelaamisen jatkaminen.
4. Pyrkimys hallita pelaamista.

Kaikki rahat on mahdollista muuntaa pelirahaksi

Useimmat soittajat ottivat Peluuriin yhteyttä vasta siinä vaiheessa, kun tilanne oli kärjistynyt. Pelihaittoja kokevat eivät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta juurikaan analysoineet rahan merkitystä itselleen. Sen sijaan aineistosta löytyi laaja kirjo erilaisia rahoja, joita pelaamiseen käytettiin. Nämä rahat saivat jossain määrin erilaisia merkityksiä ja toiset rahanlähteet nähtiin hyväksyttävimpinä kuin toiset.

Pääasiallisen rahanlähteen muodostivat palkat, eläkkeet tai erilaiset etuudet. Useat yhteydenottajat kertoivat pelanneensa koko palkkansa. Näin oli voinut tapahtua jo pidempään. Jotkut yhteydenottajat ennakoivat palkkapäivää tai etuuksien maksupäivää, ja pelkäsivät pelaavansa rahat.

Säännöllisten tulojen ohella monet kertoivat käyttävänsä kertaluontoisia tuloja pelaamiseen. Näitä olivat esimerkiksi perintörahat tai puolison kuolemaan liittyvät henkivakuutusrahat. Monessa tapauksessa pelaamiseen käytettiin myös yrityksen myymisestä saatua rahaa. Tällaisissa tilanteissa pelaamiseen käytetty rahamäärä saattoi hetkellisesti kasvaa hyvinkin suureksi.

Rahapelaaminen velkarahalla oli tavallista. Velkarahaa saatiin sekä pikavippiyhtiöiltä että perinteisiltä pankeilta. Jotkut kertoivat esimerkiksi käyttäneensä pankkien kulutusluottoja, asuntolainaa tai remonttilainaa pelaamiseen. Velkarahaa rahapelaamiseen oli vuonna 2019 käyttänyt kolmasosa kaikista Peluuriin soittaneista rahapelaajista, joita oli 1327 henkilöä. Vuonna 2020 velkarahaa oli käyttänyt puolet (N=1385) ja vuonna 2021 45 % (N=1445) soittajista.

Rahapelaaminen ja pelaamisen jatkuminen tekivät usein velkojen takaisinmaksun vaikeaksi tai mahdottomaksi. Moni yhteydenottaja kertoi merkinnöistä luottotiedoissa, jolloin myös luoton saaminen vaikeutui. Näissä tilanteissa toiset turvautuivat lainaamaan rahaa epävirallisilta kanavilta, kuten läheisiltä. Läheiset myös pyrkivät auttamaan velkojen maksussa. Läheisten yhteydenotot Peluurin palveluun keskittyivätkin vahvasti juuri talousasioihin.

Jotkut yhteydenottajat olivat lisäksi turvautuneet erilaisiin rikoksiin ja petoksiin saadakseen rahaa. Melko usein rahaa oli varastettu läheisiltä esimerkiksi tekemällä luottokorttipetoksia, anastamalla pankkitunnukset, tai käyttämällä lasten säästötilin rahoja pelaamiseen.

Toiset olivat ottaneet lainaa perheenjäsenen nimissä. Monet kertoivat varastaneensa myös perheen ulkopuolisilta tahoilta – useissa tapauksissa työnantajalta, joskus myös harrastusyhteisöltä tai taloyhtiöiltä. Jotkut kertoivat tehneensä huijauksia verkon myyntipalveluissa. Alustoilla saatettiin myydä joko sellaista tavaraa, jota ei ollut olemassakaan tai sama tavara myytiin useaan kertaan.

Runsas pelaaminen tuotti välillä myös voittoja, mutta usein voittorahatkin pelattiin nopeasti takaisin. Muutama vastaaja kertoi suoraan, että rahan pitäminen ahdisti heitä, ja niinpä he pyrkivät nopeasti käyttämään rahat. Yleisesti voittorahat pelattiin samalla pelikerralla kuin ne oli voitettukin. Tästä oli myös poikkeuksia, sillä muutama henkilö soitti Peluuriin vain kertoakseen, että ovat voittaneet rahaa ja he ovat aikeissa laittaa rahat tililleen pelaamisen sijasta. Joissakin tapauksissa soittaneet ottivat itse esille mahdollisuuden maksaa velkoja takaisin läheisilleen.

Rahapelaamiseen käytetyt rahat ovat aina pois muusta kulutuksesta, mutta tietyt rahanlähteet lisäsivät haittoja entisestään. Etenkin rikokset ja petokset kuormittivat tekijöitä ja saattoivat olla järkyttävä kokemus myös petoksen uhriksi joutuneelle läheiselle. Lisäksi lasten rahojen käyttäminen kadutti joitakin. Kirjausten perusteella ei kuitenkaan ole selvää, pitivätkö soittajat läheistensä rahojen käyttämistä lainvastaisena.

Adolphen ja kumppaneiden (2019) sekä Hofmarcherin (2020) mukaan rahapeliongelmiin liittyvä rikollisuus kuormittaa sekä yksilöä että yhteiskuntaa, sillä niihin voi liittyä mielenterveydellisiä haasteita, jotka yhdessä talousongelmien kanssa ovat yhteydessä rikollisuuteen. Rahapeliongelmiin liittyy kaikenlaisia rikoksia.

Taloudellisten haittojen yhteys hyvinvointivajeisiin

Rahapelaamisen taloudelliset haitat olivat moninaisia. Tavallisimmin rahat eivät riittäneet asumiseen, laskuihin tai ruokaan. Usein suureksi kasvanut velkataakka aiheutti merkittävää stressiä ja saattoi johtaa ulosottoihin. Monet yhteydenottajat kertoivat joutuneensa myymään irtaimistoaan maksaakseen pelivelkojaan. Jotkut olivat joutuneet jopa myymään tai pakkomyymään myös kotinsa. Vuokralla asuvat kertoivat häädöistä vuokrarästien seurauksina. Vakavimmissa tapauksissa rahapeliongelmat olivat johtaneet pitkäaikaiseen asunnottomuuteen.

Kuten esimerkiksi australialaistutkija Erika Langham kollegoineen on havainnut, taloudellisten haittojen ohella rahapelaaminen onkin yhteydessä monenlaisiin terveydellisiin ja sosiaalisiin haittoihin. Rahapelaaminen, etenkin ongelmallisella- ja riskitasolla, heikentää merkittävästi yksilöiden ja perheiden hyvinvointia. Aineistossa useat kertoivat kokevansa esimerkiksi masennusta, ahdistusta ja häpeää. Myös päihdeongelmat olivat yleisiä. Monet kertoivat harkinneensa tai jopa yrittäneensä itsemurhaa.

Pelaamiseen liittyvät taloushaitat pahensivat terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja perheissä. Usea yhteydenottaja kertoi pelkäävänsä avioliiton päättymistä tai kokevansa huonoa omaatuntoa siitä, kuinka lapset kärsivät ja jäävät taloushuolien varjoon.

Pelaamiseen liittyviä velkoja ja taloushuolia oli usein pyritty salaamaan perheeltä, ja yhteydenotto Peluuriin tulikin usein hetkenä, jolloin tilanne oli tavalla tai toisella paljastunut. Läheiset kertoivat luottamuspulasta ja henkisestä tai fyysisestä väkivallasta perheessä. Pelaava henkilö saattoi uhkailla itsemurhalla saadakseen lainarahaa.

Raha ja pelaamisen jatkaminen

Taloudellisista huolista, vastoinkäymisistä ja stressistä huolimatta pelaamista jatkettiin. Pelaaminen näyttäytyikin aineistoissa myös keinona pyrkiä ratkaisemaan taloushuolia. Yksi ulottuvuus tässä olivat mahdolliset pelivoitot. Suurten voittojen tavoittelu ainakin osaratkaisuna ongelmiin ei kuitenkaan noussut esille erityisen usein.

Sen sijaan useat kertoivat käyttävänsä rahapelaamista eräänlaisena pakokeinona vaikeasta todellisuudesta ja ongelmista. Mahdollista voittoa jännittäessä muut murheet unohtuivat. Rahapelaaminen toimikin monilla tunteidenhallintakeinona. Haitoista huolimatta rahapelaaminen saattoi olla myös keino katkaista arkea ja saada jännitystä muuten yksitoikkoiseen elämään. Näiden lisäksi toiset kertoivat pelaavansa myös yksinäisyyden vuoksi. Yksinäisyyden taustalla saattoi olla esimerkiksi avioero tai läheisen poismeno.

Muutamassa tapauksessa pelaaminen oli myös vähentynyt muiden huolien vähentyessä. Pelaaminen saattoi vähentyä esimerkiksi työpaikan saamisen jälkeen.

Pyrkimys hallita pelaamista

Monet kuvasivat suhdettaan rahapeleihin eräänlaisena pelihimona. Yhteydenotoissa toistuivat vaikeudet lopettaa pelaaminen haitoista huolimatta. Pelaamiseen käytettiin aiottua enemmän aikaa ja rahaa. Moni kertoi, että rahapelaaminen saattoi hallita arkea ja täyttää koko elämän.

Useat yhteydenottajat olivat kuitenkin pyrkineet hallitsemaan tai lopettamaan pelaamistaan eri tavoin. Läheiset tarjosivat usein monenlaista apua rahankäytön ja pelaamisen hallintaan. Ne, joiden läheiset olivat pelaamisesta tietoisia, olivat monesti antaneet pankkitunnuksensa ja pankkikorttinsa puolisolleen tai muulle läheiselleen. Myös moni läheisyhteydenottaja kertoi ottaneensa perheen raha-asiat hoitaakseen sen jälkeen, kun rahapelaamiseen liittyvät ongelmat ja taloushaitat olivat tulleet ilmi.

Monet kertoivat lisäksi hyödyntävänsä erilaisia peliyhtiöiden tarjoamia pelirajoja ja peliestoja. Toisia yhteydenottajia päivä- tai viikkokohtaiset pelirajat olivat auttaneet vähentämään pelaamisen määrää. Estoja ei sen sijaan koettu erityisen hyödyllisiksi. Peliestoja oli yhteydenottojen mukaan suhteellisen helppo kiertää, ja joissain tapauksissa peliyhtiö oli antanut pelaamisen jatkua estosta huolimatta. Jotkut yhteydenottajat olivatkin hyvin vihaisia siitä, että he olivat toistuvasti hävinneet rahansa peliestoista huolimatta. Näissä tilanteissa vaadittiin vastuuta myös pelien järjestäjältä ja hävittyjen rahojen palauttamista.

Erilaisia estoja oli haettu myös ottamalla omaehtoisia luottokieltoja tai päätymällä omaehtoiseen edunvalvontaan. Myös välitystilien (rahaliikenne kulkee sosiaalitoimen kautta) ja velkaneuvonnan käyttäminen oli yleistä. Useat kertoivat kuitenkin, etteivät he olleet saaneet apua tai hoitoa yrityksistään huolimatta.

Lopuksi

Tämä tutkimus on osoittanut, että rahapelaaminen linkittyy erilaisiin rahoihin ja moninaisiin taloudellisiin haittoihin. Taloudelliset menetykset pahentavat myös terveydellisiä ja sosiaalisia rahapelihaittoja. Esimerkiksi petosten avulla saatu raha yhdistää rahapelaamisen myös rikollisuuteen liittyviin haittoihin. Lisäksi rikollisesti hankittuun, ja esimerkiksi lapsilta varastettuun rahaan liittyi syyllisyyden ja häpeän tunteita. Kaikki raha ei siis ole samanlaista, vaikka niitä yhdistääkin sama välinearvo pelaamisen mahdollistajana.

Tulokset heijastelevat Viviana Zelizerin ajatuksia erilaisista rahoista, mutta myös kyseenalaistavat rahan merkityksiä tilanteissa, joissa raha muuttuu haitallisen pelaamisen välineeksi. Zelizer kutsuu esimerkiksi vuokra- tai ruokarahaa ei-muunnettaviksi kategorioiksi. Tässä tutkimuksessa kuitenkin huomasimme, että myös eri kohteisiin korvamerkitty kotitalouksien raha saattaa muuntautua pelirahaksi.

Taloudelliset haitat ja raha näyttäytyivät myös syynä jatkaa pelaamista – joko ratkaisevan voiton toivossa tai pakokeinona ongelmista. Usein pelaamista ja siihen liittyviä taloushuolia myös piiloteltiin perheeltä ja läheisiltä. Ulkopuolista apua haettiin vasta, kun ongelmat olivat sietämättömän vaikeita tai kun ne paljastuivat perheelle.

Tarjolla oleva apu ei kuitenkaan aina ollut tehokasta. Tämä saattoi osin johtua siitä, että aineistonkeruu tapahtui koronavuosien aikana, jolloin monia palveluita jouduttiin sulkemaan. Monet Peluuriin yhteyttä ottaneista yrittivätkin itse hallita omaa pelaamistaan erilaisilla ”pelinhallintavälineillä”. Tämä koettiin kuitenkin riittämättömäksi.

Rahapelaaminen ja rahapelaamiseen liittyvät taloudelliset haitat aiheuttavat merkittäviä kustannuksia myös yhteiskunnalle. Rahapelihaittoja kokeville onkin tärkeää tarjota erilaista apua, hoitoa ja tukea. Esimerkiksi Catherine Bouldreaultin ja kumppaneiden tutkimuksen mukaan joillekin itsehoitomenetelmät voivat olla hyödyllisiä, mutta lisäksi rahapelihaittoja kokevat tarvitsevat neuvoa ja opastusta taloudellisten haittojen kanssa pärjäämiseen ja niistä selviämiseen.

Tuen lisäksi on ensiarvoisen tärkeää kyetä ehkäisemään haittoja entistä tehokkaammin. Yksi parhaista keinoista tähän olisi vähentää erityisen haitallisten rahapelituotteiden saatavuutta ja näkyvyyttä. Tällä hetkellä Suomessa ollaan keskellä rahapelien tarjonnan järjestelmämuutosta.

Uudessa järjestelmässä useat yhtiöt voivat lisenssillä tarjota verkon rahapelejä. Tämän niin kutsutun lisenssijärjestelmän piiriin ovat tulossa juuri kaikkein haitallisimmat pelit – verkon kasinotuotteet ja urheiluvedonlyönti. Mikäli tuleva järjestelmä ei aidosti pyri ehkäisemään haittoja kieltämällä esimerkiksi näiden haitallisten pelien markkinointia, on hyvin todennäköistä, että rahapelaamisen aiheuttamat haitat lisääntyvät tulevaisuudessa entisestään.

***

Tutkimus on osa laajempaa rahapelihaitoissa auttavien palveluiden yhteydenottojen määrään ja laatuun koronavuosina ja niiden jälkeen keskittyvää Helsingin yliopistossa toteutettavaa tutkimusprojektia. Helsingin yliopiston ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin toimikunta on todennut tutkimuksen olevan eettisesti hyväksyttävä (päätös 56/2022).

Kuvat: Pixabay; ensimmäinen tekstikuva Joona Kotilainen/Kuvia Suomesta

Lähteet

Adolphe A, Khatib L, van Golde C, Gainsbury SM, Blaszczynski A. Crime and gambling disorders: A systematic review. Journal of Gambling Studies 2019; 35(2): 395-414.

Booth L, Anderson AS, White V, Pierce H, Moodie R, Pettigrew S. Public perceptions of harm for nine popular gambling products. J Gambl Stud 2021; 37: 1113–26.

Boudreault, C., Giroux, I., Jacques, C., Goulet, A., Simoneau, H., & Ladouceur, R. (2018). Efficacy of a Self-Help Treatment for At-Risk and Pathological Gamblers. Journal of Gambling Studies, 34(2), 561–580. https://doi.org/10.1007/s10899-017-9717-z

Hofmarcher, T., Romild, U., Spångberg, J., Persson, U., & Håkansson, A. (2020). The societal costs of problem gambling in Sweden. BMC Public Health, 20(1), 1921. https://doi.org/10.1186/s12889-020-10008-9

Järvelä, K, Raijas, A, Saastamoinen, M. (2019). Pikavippiongelmien laatu ja laajuus. Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksiä 3/2019.

Langham, E., Thorne, H., Browne, M., Donaldson, P., Rose, J., & Rockloff, M. (2015). Understanding gambling related harm: A proposed definition, conceptual framework, and taxonomy of harms. BMC public health, 16, 1-23.

Lind, K., Castrén, S., Hagfors, H., & Salonen, A. H. (2022). Harm as reported by affected others: A population-based cross-sectional Finnish Gambling 2019 study. Addictive Behaviors, 129, 107263. https://doi.org/10.1016/j.addbeh.2022.107263

Marionneau, V., Kristiansen, S., & Wall, H. (2024). Harmful types of gambling: Changes and emerging trends in longitudinal helpline data. European Journal of Public Health.

Marionneau, V., Lahtinen, A., & Nikkinen, J. (2023). Gambling among indebted individuals: An analysis of bank transaction data. European Journal of Public Health.

Marionneau, V., & Nikkinen, J. (2024). Gambling and financial harms: A multi-level approach. Critical Gambling Studies. https://doi.org/10.29173/cgs179

Muggleton, N., Parpart, P., Newall, P., Leake, D., Gathergood, J., & Stewart, N. (2021). The association between gambling and financial, social and health outcomes in big financial data. Nature Human Behaviour, 5(3), 319-326.

Salonen A, Lind K, Hagfors H, Castrén S, Kontto J. (2020). Rahapelaaminen, peliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet vuosina 2007–2019. Suomalaisten rahapelaaminen 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 18/2020.

Selin, J. (2023). Rahapelihaittojen ehkäisyn ja vähentämisen tulee säilyä rahapeli­poli­tiikkaa ohjaavana periaatteena. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-065-1

Zelizer, V. A. (1989). The social meaning of money: "special monies". American Journal of Sociology, 95(2), 342-377.

Zelizer, V. A. (2021). The Social Meaning of Money: Pin Money, Paychecks, Poor Relief, and Other Currencies. Teoksessa The Social Meaning of Money. Princeton University Press. https://doi.org/10.1515/9780691237008