Sosiaali- ja terveydenhuolto (SOTE) ja hoiva eivät ole paikallis- ja kotimaanpolitiikan marginaalikysymyksiä, sillä niitä koskevat päätökset muokkaavat kansantalouden rakenteita kauas tulevaisuuteen. SOTEn ja hoivan suhteen tehdyt päätökset kietoutuvat nykyajan globaalissa maailmantaloudessa myös väistämättä kansainvälisiin rahoitus- ja työvoimamarkkinoihin.
Hoivasta aiheutuu aina kustannuksia. Viime vuosina julkisessa keskustelussa on yhä enemmän esitetty, että vanhushoiva on liian kallista verovaroin kustannettavaksi. On kuitenkin liian vähän tietoa siitä, mitä hoiva maksaa sitä tarvitseville ja heidän läheisilleen.
Vaikka sosiaali- ja terveysalan hoitajapula, hoitajien työtaistelut ja koronakriisi ovat nostaneet esiin huolen sosiaali- ja terveyspalveluiden kantokyvystä, nykyisen hoivakriisin perimmäiset syyt ovat talousjärjestyksessä ja talouspolitiikassa, joka ei tunnista hoivan taloudellista arvoa. Hoivaa ehdyttävälle politiikalle on kuitenkin vaihtoehtoja.
Teemaviikon lukulista 7.12. Hoivan ehtyminen on hyvinvointivaltion kohtalonkysymys, kirjoittavat Heini Kinnunen, Emma Lamberg ja Hanna Ylöstalo (FEMTIE). 7.12. Hoitajien palkkakysymys kaikkia koskevana ongelmana, kirjoittavat Heini Kinnunen ja Miikaeli Kylä-Laaso. 8.12. Onko vanhushoiva liian kallista – ja kenelle? kirjoittavat Tiina Sihto ja Minna Zechner. 8.12. Hoivan finansialisaatio vanhuspalveluissa, kirjoittaa Vaiva-kollektiivi. 9.12. Hoivan poliittista ja taloudellista merkitystä …
Viime vuosikymmeninä poliitikkojen ja yritysten puheissa hoivatyön tehostamisesta teknologian avulla on muodostunut tärkeä keino ratkaista hoivan resurssipulaan liittyvät ongelmat. Teknologian lisäämisellä hoivatyössä on kuitenkin ei-haluttuja, yllättäviä ja työn tekoa haittaavia seurauksia, joita ei vielä tunnisteta tarpeeksi.
Moni tosi-tv-ohjelma ja hyvinvointiblogi toimii itsehoivan neuvonantajana. Katsoja tai lukija voi etsiä niistä opastusta, kun kaipaa muutosta arkeen, mutta omat keinot eivät riitä. Itsehoiva ei ole kuitenkaan kaikille mahdollista samanlaisessa muodossa, vaan esimerkiksi sukupuoli ja luokka-asema vaikuttavat itsestä huolehtimisen mahdollisuuksiin.
Onko vanhushoivan tulevaisuus robottien varassa? Ei ainakaan lähitulevaisuus, sillä hoivarobottien kehittäminen on osoittautunut kalliiksi ja hankalaksi. Fiktiivinen käsitys siitä, että robotteja käytettäisiin Japanissa laajasti ikääntyvien hoivassa, on kuitenkin muuttunut mediassa vähitellen faktaksi.
Kevään uutiset ovat kertoneet vanhushoivan suuryritysten pyrkimyksistä vaientaa työntekijöitä, jotka puhuvat julkisesti hoivatyön ongelmakohdista. Vanhushoivan työpaikoilla esiintyy myös hienoviritteisempiä ristiriitoja, jotka harvoin ylittävät uutiskynnystä. Niitäkin kannattaa sosiologiassa tutkia.
Rekrytointi eli henkilövalinta on vallankäyttöä. Työnhakijan ikä ei saisi vaikuttaa rekrytointipäätökseen, mutta työnhakijoiden tiedetään kohtaavan ikäsyrjintää työnhaussa. Minkälaista ikään liittyvä rekrytointisyrjintä on luonteeltaan?
Rahasta puhumisen, erityisesti parisuhteissa, on väitetty olevan viimeinen tabu. Viime vuosina aiheen käsittely vaikuttaa kuitenkin yleistyneen, ja esimerkiksi Sinkut paljaana -sarjan 4. tuotantokauden teemana on rahasta puhuminen. Turmeleeko rahapuhe romanttisen rakkauden?
Persoonallisuuden testaaminen on yleistyvä käytäntö. Miksi persoonallisuustestejä kannattaa tutkia yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta?
Pystyville vammaisille tärkein yhteiskuntapoliittinen kysymys on esteettömyys.
Pelaamisen ja leikin välillä on niin eroja kuin yhtäläisyyksiä. Millaisina ilmiöinä ne näyttäytyvät nyky-Suomessa?
Työllisyys on eduskuntavaalien kestoaihe, mutta harva kansanedustajaehdokas puhuu työllistämispolitiikan kehittämisestä.
Syntyvyyden laskua pidetään julkisessa keskustelussa vakavana uhkana. Vastuu tilanteen korjaamisesta langetetaan yksilöille, erityisesti lisääntymisikäisiksi naisiksi tulkituille. Heihin kohdistuu tulevaisuuden ennakoinnin vaade, joka voi olla mahdottomuudessaan lähes lamauttavaa.
