Koronakesänä parien häämatkat suuntautuivat Suomeen mökkimaisemiin. Mökillä oleilun ytimen muodostaa saunominen, ja häämatkasta tulee mieleen seksi, mutta ensitreffien häämatkajaksoissa ei nähty kumpaakaan. Minkälaisia paineita mökkiympäristö aiheuttaa tuoreelle avioparille?
Suomalainen keskustelu “white trashista” on osaksi maailmalta ja historiasta tuttua: monissa maissa valkoista työluokkaa paheksutaan huonosta mausta, juopottelusta, sotkuisuudesta ja moraalisesta epäilyttävyydestä. Puhe white trashista on hierarkkisen eronteon tapa, jolla leimataan tiettyä ihmisryhmää, sanoo keskustelua tutkinut tutkijatohtori Marjo Kolehmainen.
Keskiluokasta puhutaan paljon, mutta harvemmin keskustellaan siitä, mitä keskiluokalla tarkoitetaan. Keskiluokka on mahdollista määritellä esimerkiksi tulotason, ammattiaseman tai koulutustason kautta. Käytetyillä määritelmillä on väliä, koska ne vaikuttavat siihen, millainen kuva keskiluokasta syntyy.
Toimiva vuorovaikutus nähdään parisuhteen kulmakivenä. Ensitreffeissä parien keskinäinen kommunikaatio on suurennuslasin alla. Kyse ei ole vain parien yhteensopivuudesta, vaan kommunikaatiosta ja tunneilmaisusta on tullut nykyajan kulttuurisia pakkoja.
Ammatillinen koulutus on perinteisesti tarjonnut väylän siirtyä nopeasti työelämään, ja se on taannut nuorille ammatillisen osaamisen ja sen kautta turvatun aseman työmarkkinoilla. Nykyisillä työmarkkinoilla ammatillinen tutkinto ei kuitenkaan enää välttämättä takaa nuorille säännöllistä palkkatyötä ja työn kautta rakentuvaa yhteiskunnallista osallisuutta. Millaisia haasteita tämä asettaa ammatilliselle koulutukselle?
Millainen ruoka sinulle maistuu? Entä koetko joskus paineita syödä tai juoda jotain, minkä makua inhoat? Luokka-asema on monin tavoin yhteydessä siihen, miten syömme – ja miten ajattelemme, että meidän tulisi syödä.
Valtaosa suomalaisista kannattaa sukupuolten välistä tasa-arvoa, mutta perinteiset sukupuoliroolit ovat silti vahvasti läsnä heteroparisuhteissa. Ensitreffeissäkin näkyy, miten sukupuoli tuottaa odotuksia kumppanin ominaisuuksista, taidoista ja kiinnostuksen kohteista.
Puolet Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papeista toivoisi, että kirkossa sallittaisiin samaa sukupuolta olevien pariskuntien avioliittoon vihkiminen. Miten papit perustelevat näkemyksiään? Usein samaa sukupuolta olevien parien avioliittoa kannatetaan ja vastustetaan hyvin samankaltaisilla argumenteilla, kirjoittaa kirkkososiologi Laura Kallatsa.
Ensitreffeistä keskustellaan vilkkaasti sosiaalisessa mediassa. Hääjaksojen kohdalla keskeisin puheenaihe on osallistujien ulkonäkö ja keskinäinen vetovoima. Miksi osallistujien ulkonäkö puhuttaa?
Tuotantoeläimet eivät näy useimpien ihmisten arjessa, ja kaupassa myytävät lihapakkaukset eivät juuri muistuta lihan eläinalkuperästä. Kun lihan yhteys eläimeen heikkenee, myös eläinten kärsimykseen liittyvät moraaliset kysymykset jäävät helposti huomaamattomiksi, kirjoittaa Saara Kupsala. Miten suomalaiset kuluttajat näkevät lihan ja eläimen välisen kytköksen?
Ensitreffien hääjakso oli niin tunteikas, että tosi-tv-tiimi meinasi unohtaa analyyttisyytensä imeytyessään mukaan tunnelmaan. Sosiologeina olemme tottuneet erittelemään sosiaalisia ilmiöitä, instituutiota ja rituaaleja, mutta häiden aiheuttama tunnelataus on silti vastustamattoman voimakas. Mistä tuo tunnelataus johtuu?
Akateemikko Erik Allardt kuoli 25.8.2020 Helsingissä, jossa hän oli syntynyt 9.8.1925. Allardtin elämäntyö on poikkeuksellinen suomalaisessa sosiologiassa.
Ensitreffit alttarilla -sarjan ensimmäisessä jaksossa puhuttiin toiveista ja odotuksista. Päällimmäisinä toiveina olivat tavallisuus, puuhailu ja arjen jakaminen. Mistä toiveet tavallisuudesta oikein kertovat?
Tosi-tv:tä seuraavien sosiologien tv-syksyn kohokohta on taas käsillä: Ensitreffit alttarilla -sarjan uusi tuotantokausi käynnistyy tiistaina 1.9.2020. Mukana on tällä kertaa neljä paria, ja luvassa on ennakkotietojen mukaan muutenkin uudistunut formaatti. Tänä syksynä sarjaa seurataan Ilmiössä sosiologien silmin – luvassa on jaksoanalyysi aina keskiviikkoisin.
Darius Ornston kritisoi pohjoismaista poliittis-taloudellista hallintotapaa ja esittää sen sisältävän jopa ”vaarallisia” piirteitä. Ornstonin teos Good Governance Gone Bad: How Nordic Adaptability Leads to Excess (2018) antaa ajattelemisen aihetta esimerkiksi poliittisille ja taloudellisille päättäjille.