Ärsyynnytkö, jos keskustelukumppanisi alkaa lounaspöydässä käyttää puhelintaan ja takellella vastauksissaan? Tuntuuko, että puhelimen herättämät tunteet on kuitenkin paras piilottaa? Tahmea medialaite, sivustakatsojan pimento ja älypuhelinajan kasvotyö ovat uusia käsitteitä, jotka tekevät näkyväksi nykyajan kasvokkaisen vuorovaikutuksen ilmiöitä.
Monen pukeutuminen ja ulkonäkö muuttui koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan myötä. Mediassa meille jaetaan ohjeita, miten voisimme näyttää mahdollisimman hehkeiltä web-kameroiden edessä etäpalavereissa. Muuttaako koronakriisi suhtautumistamme ulkonäköön? Mistä on kyse #koronalooks-ilmiössä? Haastattelimme ulkonäön sosiaalisista normeista väitöskirjaa tekevää Erica Åbergia.
Ihmisten tavat ja toiminta muovaavat bakteerien, virusten ja muiden mikrobien olosuhteita, esimerkiksi niiden mahdollisuuksia liikkua ihmisestä tai paikasta toiseen. Mikrobit taas vaikuttavat niin ihmiskehon toimintaan kuin ilmastonmuutokseenkin. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus toisintuu eri puolilla maailmaa myös ihmisten suhteissa mikrobeihin: joidenkin on helpompi vältellä bakteerien tai virusten aiheuttamia tauteja kuin toisten.
Voiko läheisen menettänyttä ystävää lohduttaa kasvokkain? Saako lapsi leikkiä kenenkään kanssa? Koronapandemia on tuonut mukanaan uudenlaisia moraalisia pohdintoja, kun ihmiset joutuvat arvioimaan tartuntariskiä suhteessa muuttuvaan ymmärrykseen vaarallisista läheisyyden tavoista ja velvollisuuksiinsa muita ihmisiä kohtaan.
Älypuhelimen kautta alakouluikäiset lapset päätyvät helposti globaalin maailman tapahtumien äärelle. Anna Lundénin pro gradu -työhönsä haastattelemat kuudesluokkalaiset halusivat pysyä perillä maailman menosta, mutta pitivät lähipiirinsä aikuisten roolia tiedon jakajina passiivisina. Sen sijaan ikätovereilla ja medialla oli iso merkitys lasten globaalitietoisuuden muovaajina.
Valeuutisista puhutaan kaikkialla, mutta onko valeuutisissa todella kyse valheista? Eri maissa toimivat vastamediat keskittyvät ennen kaikkea kehystämään uutistapahtumat uudella tavalla ja esittämään itsensä perinteisen uutismedian piilottamien totuuksien paljastajana.
Vaikeus hahmottaa konkreettisesti oman toiminnan välillisiä vaikutuksia muihin voi saada ihmiset toimimaan itsepintaisesti vastoin suosituksia. Suomessa luotetaan vahvasti hyvinvointipalvelujen toimivuuteen, vaikka niitä ei ole koskaan testattu koronaepidemian tapaisissa oloissa. Viikko poikkeustilaa Suomessa on näyttänyt, että kansalaiset eivät usko pelkkiä suosituksia. Kansalaisten havahduttamiseksi tarvitaan suoria määräyksiä ja rohkeampaa viestintää.
Me too -keskustelu on ravistellut taidemaailmaa ja taiteilijaneron myyttiä. Taideinstituutiota on myös jo pitkään kritisoitu muun muassa yläluokkaisuudesta ja Eurooppa-keskeisyydestä. Debatissa on hyvä muistaa, että taiteen käsitteeseen ja instituutioon liittyy lähtökohtaisesti paljon ongelmia, jotka johtuvat juuri siitä, että taide on yläluokan keskieurooppalaisen miehen kehittämä käsite ja instituutio.
Suomessa koulutus ja työelämä ovat eriytyneet sukupuolen mukaan poikkeuksellisen voimakkaasti muuhun Eurooppaan verrattuna. Monessa muussa maassa naiset ja miehet jakautuvat eri aloille tasaisemmin kuin meillä. Tämä on erikoista, sillä monella muulla mittarilla Suomi erottuu edukseen sukupuolten tasa-arvoa koskevissa vertailuissa.
Lima nousi 2010-luvun lopussa jälleen lastenkulttuuriseksi hitiksi, tällä kertaa kotona itse tehtävässä muodossa. Oppia liman valmistamiseen ja käyttöön voi hakea esimerkiksi miljoonista YouTube-videoista. Limavideoita on pidetty esimerkiksi nuorten yrittäjähenkisyyden osoituksena ja osana ASMR-buumia. Mikä limassa ihastuttaa ja ällöttää?
Moni tosi-tv-ohjelma ja hyvinvointiblogi toimii itsehoivan neuvonantajana. Katsoja tai lukija voi etsiä niistä opastusta, kun kaipaa muutosta arkeen, mutta omat keinot eivät riitä. Itsehoiva ei ole kuitenkaan kaikille mahdollista samanlaisessa muodossa, vaan esimerkiksi sukupuoli ja luokka-asema vaikuttavat itsestä huolehtimisen mahdollisuuksiin.
Sosiologi ja apulaisprofessori Daniel Nehring on urallaan kiertänyt maailmaa havainnoidessaan self-helpin ja populaaripsykologian kotiutumista eri paikkoihin. Parhaillaan hän tarkastelee terapeuttisen kulttuurin muotoutumista nykyisessä kotimaassaan Kiinassa. Suomalaisen terapeuttista kulttuuria kartoittaneen hankkeen tutkijat Harley Bergroth ja Inna Perheentupa jututtivat Nehringiä, kun tämä vieraili hiljattain Turun yliopistolla.
Tieteen vapaus on Suomessa turvattu perustuslailla, jonka mukaan yliopistoille kuuluu itsehallinto. Sen tarkoituksena on taata tieteen harjoittamisen riippumattomuus poliittisista, yhteiskunnallisista ja taloudellisista paineista ja suojella niitä painostusyrityksiltä. Miten tieteen vapaus ja yliopistojen itsehallinto toteutuvat 2020-luvun Suomessa, ja mikä niitä uhkaa?
Kaikki tietävät, että mehiläisiä tarhaamalla saadaan hunajaa, mutta harva tietää, miten – mehiläishoitajia lukuunottamatta. Mehiläishoito tuottaa kuitenkin myös mehiläishoitajille aina uusia yllätyksiä ja hankaluuksia. Millaista on mehiläishoidon asiantuntijuus ja miten mehiläisistä tiedetään epävarmuuksien keskellä?
Lähes puolet maidosta on Suomessa nykyään robotin lypsämää. Lypsyrobotit ovat tuoreehko ilmiö, mutta ihmisen ja lehmän suhteen teknologisoitumisella on jo yli satavuotinen historia. Pysyvää suomalaisessa karjanhoidossa on ollut ristiriitaisuus ihmisten ja tuotantoeläinten suhteissa.