Suomea markkinoidaan biolääketieteellisen tutkimuksen ihmemaana, jossa on geneettisesti ainutlaatuinen ja luottavainen tutkimuspopulaatio. Geenitietoja halutaan käyttää laajasti tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan. Koska harva kansalainen tietää, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, voi luottamus olla uhanalainen, kirjoittavat Karoliina Snell ja Heta Tarkkala.
Vuosittain noin 130 000 suomalaista luovuttaa verta. Monelle verenluovutuksesta tulee tärkeä osa elämää ja hyvän mielen lähde. Muuttuuko suhtautuminen vapaaehtoiseen verenluovutukseen, jos samalla luovuttaa verta myös lääketieteelliseen tutkimukseen?
Eri väestöryhmien terveydessä on Suomessa eroja. Terveyserot johtuvat osaksi syrjinnästä: suora ja epäsuora syrjintä heikentävät monien Suomeen muuttaneiden ihmisten terveyttä, kirjoittaa filosofian tohtori Shadia Rask.
Psykiatrian diagnostiikan ja tautiluokituksen lähihistoria antaa vastauksen otsikon kysymykseen. Tiedeyhteisön konsensukseen perustuvan tautiluokituksen tarkastelu tuo esiin sen, miten lääketieteelliset ja biologisetkin ilmiöt ovat monin tavoin yhteiskunnallisia ja miten luokitus itsessään on hidastanut ihmismielen toiminnan perustutkimusta.
Sosiologian keskeinen tehtävä on häiritä oletusta maailmasta, joka olisi jotenkin etukäteen annettu tai määrätty. Tampereen raitiotiehankkeen tutkiminen auttoi ymmärtämään konkreettisesti maailman prosessinomaisuutta ja siihen kytkeytyvää poliittisuutta, kirjoittaa Outi Koskinen.
Jos paljon puhutut robottiautot yleistyvät, ne ajavat tavallisten ihmisten joukossa. Vuorovaikutus robottiauton kanssa poikkeaa ihmisten välisestä liikenteen vuorovaikutuksesta. Se voi aiheuttaa haasteita, kirjoittaa sosiologi Raimo Tengvall.
”Taloustieteilijät ja heidän Ekonomistikone-paneelinsa ovat itsekin aktiivisia, kun taas yhteiskuntatieteilijät, humanistit ja filosofit ovat vähemmän äänessä. ’Sosiologikonetta’ ei taida olla. Tieteiden vuorovaikutustakin tarvittaisiin”, perää HS:n pääkirjoitus. Sosiologi Eeva Luhtakallio vastaa.
Kun toisen asteen oppilaitoksia suljetaan, opiskelumahdollisuudet siirtyvät yhä kauemmaksi syrjäseutujen nuorten kotipaikoilta. Pitkät välimatkat lisäävät koulutuksellista eriarvoisuutta, sillä ne vähentävät nuorten valinnanmahdollisuuksia, tekevät koulupäivistä raskaampia ja sitovat nuorten valinnat entistä tiukemmin vanhempien taloudellisiin resursseihin.
Yksityisomaisuuden tuhoaminen on aina kuulunut turhautuneiden kansalaisten toimintakeinoihin. Tutkimustiedon valossa autopolttoja ei lopeteta lisäämällä valvontaa ja koventamalla rangaistuksia, vaan tarttumalla turhautumisen taustoihin, kirjoittavat sosiologit Lotta Junnilainen ja Eeva Luhtakallio.
Suomi tunnetaan maailmalla pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisen mallimaana. Kiitos kuuluu käytännössä asunto ensin -mallille, jota alettiin soveltaa asumisyksiköissä vuonna 2008. Laitosasumiseen ja asukasyhteisöön suhtaudutaan arjessa kuitenkin ristiriitaisesti: osa asukkaista kokee saaneensa asunnon, mutta ei kotia.
Näkymätön kotityö kasautuu suomalaisten heteroparien arjessa usein naisen kontolle. Miksi organisointi- ja suunnittelutyöhön ryhtyminen ja kokonaisvastuun kantaminen kotitöistä ei usein tunnu miehistä luontevalta, vaikka muihin kotitöihin tarttumisessa ei olisi ongelmaa?
Suomen Punaisessa Ristissä työskentelevä sosiologi Leena Suurpää on aina pitänyt tiedettä kansalaistoimintana. “Tutkijoiden keskeisimpiä tehtäviä on kantaa vastuuta yhteiskunnasta ja nostaa esiin etenkin vaiettuja ja piiloon jääviä ilmiöitä”, Suurpää sanoo.
Kotien arkisten jätekäytäntöjen täytyy muuttua, jotta kiertotalouden tavoitteet voisivat toteutua. Yksi kiinnostava esimerkki uudenlaisesta jätesuhteesta on japanilainen bokashikompostointi. Bokashaaja jakaa kotinsa kompostiämpärien kanssa ja seuraa uteliaana mikrobien biletystä.
Sosiologian tavoilla ymmärtää maailmaa on paljon annettavaa ihmisille, jotka luovivat arjen, työn ja lähiyhteisöjensä ongelmien ja kiistojen seassa. Ilmiö haluaa avata sosiologiaan kuuluvan ihmettelyn mahdollisuuden kaikille, kirjoittaa päätoimittaja Lotta Haikkola.
Suomalaiset satsaavat lastenvaatteisiin rahallisesti aiempaa enemmän, ja kuluttaminen voi olla tärkeä osa äidin identiteetin rakentamista. Oikeanlaisilla lastenvaatteilla rakennetaan myös keskiluokkaisen vanhemmuuden ideaalia.