Ulkonäön eteen tehtävän työn vaatimusten on perinteisesti ajateltu kasaantuvan palvelualoilla työskenteleville. Asiakaspalvelu-ajattelun leviäminen niin terveyshuoltoon kuin yliopistoihinkin voi edistää työelämän ulkonäkökeskeisyyttä.
EU:n ja Suomen nuorisopolitiikassa syrjäytymisen ehkäisy keskittyy työn tai koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten löytämiseen ja ohjaamiseen. Syrjäytymisen mittaaminen vain työllistymisen kautta jättää muut nuorten elämään vaikuttavat rakenteelliset tekijät huomiotta ja tuottaa käsitystä syrjäytymisestä yksilötason ongelmana.
Suomalaisen koulutuspolitiikan ihanteellinen ysiluokkalainen valitsee toisen asteen koulutuspaikan rationaalisilla perusteilla ja pyrkii määrätietoisesti kohti keskiluokkaista työmarkkinakansalaisuutta. Moni nuori on kuitenkin yhteishaun aikaan hukassa sen suhteen, minne haluaa pyrkiä.
Metsäistutukset ovat kasvattaneet suosiotaan ilmastonmuutoksen hillitsemisen välineinä. Istutukset eivät kuitenkaan ole välttämättä kestävän kehityksen mukaisia, koska globaalin etelään keskittyneissä hankkeissa paikalliset pienviljelijät ja metsäyhteisöt ovat usein jääneet sivustakatsojan rooliin. Millaisia reilut ja osallistavat hiilinieluja kehittävät liiketoimintamallit voisivat olla?
Uteliaisuus, kokeilunhalu ja romantiikan kaipuu houkuttelevat alaikäisiä Tinderiin sovelluksen 18 vuoden ikärajasta huolimatta. Sovelluksen selaaminen on monille itsetutkiskelua ja toisaalta kaveripiirin yhteistä viihdettä, joka ei välttämättä johda treffeille asti.
Kissojen vähäisestä arvostuksesta ja tiedon puutteesta kehkeytynyt kissakriisi on eläinsuojeluyhdistyksille ympärivuotinen murhe. Internet tarjoaa kuitenkin helposti saavutettavan keinon, jolla yhdistykset ovat pyrkineet tarttumaan haasteeseen: sosiaalisessa mediassa jaettavat tunteisiin vetoavat kertomukset rescuekissoista.
Ylen uudessa realitysarjassa ulkonäkötyötä tekevät sinkkunaiset lähtevät treffeille ilman meikkiä. Katsojat pääsevät todistamaan herkkää tilannetta, kun naiset poistavat meikit kasvoiltaan. Miksi meikkaamattomuutta pidetään sarjassa hyveenä, ja millaisia stereotypioita ohjelma päätyy pönkittämään?
Kuukautissovellukset keräävät käyttäjiltään yksityisiä tietoja esimerkiksi seksin harrastamisesta ja mielialavaihteluista, mutta niiden tietosuojakäytännöt eivät täytä yleisen tietosuoja-asetuksen standardeja. Käyttäjiltä pitäisi pyytää tietojen käsittelyä varten nimenomainen suostumus arkaluonteisten tietojen käsittelyyn. Tutkitut sovellukset eivät sellaista vaatineet.
Joogamatolta haetaan nykyään sisäistä rauhaa ympäri maailman. Joogan kaupallistuminen ja länsimaistuminen ovat toisaalta herättäneet kritiikkiä, ja esimerkiksi USA:ssa toimiva hindujen etujärjestö on kampanjoinut joogan ”takaisin ottamisen” puolesta. Millaisia kriittisiä kysymyksiä länsimainen jooga herättää?
Työelämän kuormittavuus on tuttua monelle erityisherkäksi itsensä kokevalle. Toisaalta osa erityisherkistä kokee, että herkkyydestä on työelämässä myös paljon hyötyä ja iloa.
Karkotuksiin liittyvä ”hidas väkivalta” on ennen muuta pelkoa ja epävarmuutta tulevaisuudesta, ja se uuvuttaa ja näännyttää kohteensa vähitellen. Hidas väkivalta ravistelee myös karkotuksen tai karkotusuhan kohteena olevien ihmisten lähipiiriä.
Sijaissynnytyksiä kuvataan mediassa ja politiikassa usein dramaattisesti ja riskejä korostaen. Tutkittua tietoa sijaissynnytyksissä syntyneistä lapsista on varsin vähän, mikä voi olla yksi syy myös sijaissynnytyksiä koskevan lainsäädännön puutteeseen.
Potilailta kerätty data on arvokasta, mutta se ei aina hyödytä potilaita itseään. Sosiologinen tarkastelu tekee näkyväksi markkinoistuvan ja digitalisoituvan terveydenhuollon nurjan puolen, jota ”digihype” ei tavoita.
Jokaisella syvästi kehitysvammaisella on oma tapansa rakentaa sosiaalista vuorovaikutusta. Ryhmäkodeissa asuvilta syvästi kehitysvammaisilta ihmisiltä kuitenkin puuttuu kykeneviä ja kerkeäviä vuorovaikutuskumppaneita – vaikka miellyttävät yhdessäolon hetket voisivat parantaa heidän elämänlaatuaan paljonkin.
Blogityö antaa pienten lasten äideille mahdollisuuden sovittaa työ vanhemmuuden rytmeihin. Sen kautta voi olla yhteydessä maailmaan, toteuttaa itseään ja kokea saavuttavansa asioita. Samalla bloggaaminen on epävarmaa työtä, jossa vaaditaan jatkuvaa timanttisuutta ja josta lepääminen on monelle vaikeaa.