Ei ole yhteiskuntaa ilman jätettä ja jätehallintaa. Kukin aikakausi ja elämänmuoto synnyttää omanlaisensa jätteet, ja oma kulutusyhteiskuntamme tuottaa jätettä erityisen paljon. Millaisia toiveita, huolia ja unelmia jätteeseen heijastetaan kiertotalouden yhteiskunnassa?
Suosittu lean-johtamisoppi lupaa, että työpaikat voivat saada prosessejaan sujuvoittamalla vähemmällä enemmän aikaan. Lean-johtamisessa hyödynnetään perinteisen naistapaisia taitoja, kuten kuuntelemista ja tunneälyä. Näiden taitojen arvostus ei kuitenkaan välttämättä nosta naisvaltaisten alojen arvostusta.
Onko vanhushoivan tulevaisuus robottien varassa? Ei ainakaan lähitulevaisuus, sillä hoivarobottien kehittäminen on osoittautunut kalliiksi ja hankalaksi. Fiktiivinen käsitys siitä, että robotteja käytettäisiin Japanissa laajasti ikääntyvien hoivassa, on kuitenkin muuttunut mediassa vähitellen faktaksi.
1960-luvun Suomessa deodoranttia pidettiin epäilyttävän feminiinisenä tuotteena, joten mainoksissa miehiä suostuteltiin sen käyttäjiksi korostamalla käyttäjien heteroseksuaalisuutta. Deodorantti yleistyi miesten käytössä vähitellen, kun nuoreen mieheyteen ja deodoranttiin liitetyt merkitykset muuttuivat. Feminiinisyyden pelko ohjaa edelleen hyväksyttäviä tapoja olla mies, kirjoittaa Matleena Frisk.
Onko elämän pakko muuttua vauvan synnyttyä pelkäksi leikiksi, lauluksi ja äitikerhoksi? Yrittäjämäistä työtä tekevät äidit pyrkivät erottautumaan stereotyyppisestä äitihahmosta, joka omistautuu kokonaan lapsilleen ja jonka kotona kellään ei ole kivaa. Voiko ahdas kuva äitiydestä vaikuttaa jopa syntyvyyteen?
Vuoden 2016 alussa Kiinassa tuli voimaan uusi laki lähisuhdeväkivallasta. Laki ei kuitenkaan tuonut väkivallan uhreille turvaa, ja parisuhteessa tapahtuva väkivalta nähdään usein normaalina. Kiinassa kansalaisaktivismi on hyvin rajoitettua, mikä vaikeuttaa julkista keskustelua aiheesta.
Kevään uutiset ovat kertoneet vanhushoivan suuryritysten pyrkimyksistä vaientaa työntekijöitä, jotka puhuvat julkisesti hoivatyön ongelmakohdista. Vanhushoivan työpaikoilla esiintyy myös hienoviritteisempiä ristiriitoja, jotka harvoin ylittävät uutiskynnystä. Niitäkin kannattaa sosiologiassa tutkia.
Huolestuttaa, suututtaa ja tekee mieli jakaa pöyristyksen aihe. Sosiaalisen median toimintalogiikka suosii tunnekylläistä, tahmeaa sisältöä, joka kerää kommentteja, reaktioita ja jakoja. Vihaa ja pelkoa herättävät sisällöt ovat myös osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi vetää ihmisiä esimerkiksi radikaalin oikeiston toimintaan, kirjoittaa Joonas Hihnala.
Voisiko taloudessa olla kyse jostain muusta kuin rahasta ja voitontavoittelusta? Voisi, sillä talous on sitä, mitä taloutena tehdään ja nähdään. Solidaarisuustalous pyrkii tarjoamaan välineitä ja ideoita talouden muutokseen, kirjoittaa Laura Kumpuniemi.
Anne Pyykkönen toimii Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen yleistoiminnan kehittämispäällikkönä. Sosiologia on antanut Pyykköselle vankan perustan asiantuntijuudelle.
Seksityötä tekevät opiskelijat joutuvat salaamaan osan elämästään ja keksimään jo etukäteen selityksiä paljastumisen varalta, kirjoittaa Jaana Ahtiainen. Stigmaa käsitellään salailun lisäksi esimerkiksi tuomalla esiin sitä, mitä kaikkia muita merkityksellisiä rooleja omaan elämään kuuluu.
Kulttuurin harrastaminen on vahvasti yhteydessä luokka-asemaan. Suomessa elää suuri joukko ihmisiä, jotka eivät harrasta juuri mitään mikä yleensä ymmärretään kulttuuriksi: musiikin kuuntelua, teatterissa käymistä tai lukemista. Monen vapaa-aika on silti sosiaalista ja aktiivista, kirjoittaa sosiologi Riie Heikkilä.
Ammattikoulutusta uudistetaan palvelemaan työelämän tarpeita. Työelämällä on ammattikoulujen arjessa monia rooleja. Työelämä nähdään ”oikeana elämänä”, johon opiskelijoiden kuuluu suunnata. Toisaalta työelämän joustamattomuus nähdään ongelmana, eikä oppimisen siirtäminen työpaikoille sovi kaikille.
Sukupuolten väliset palkkaerot eivät ole seurausta vain yksilöiden valinnoista, vaan niitä tuotetaan ja voidaan purkaa poliittisin keinoin. Suomessa tasa-arvopolitiikkaa muotoillaan kolmikantaisissa työryhmissä, joissa työmarkkinajärjestöillä on suuri valta. Vallan kulisseissa toimitaan usein myös tasa-arvopolitiikan tavoitteita vastaan, kirjoittaa Paula Koskinen Sandberg.
Tiedon merkitys päätöksenteossa on Suomessa muuttunut nopeasti. Tiedon etsiminen erilaisten kokeilujen avulla on lisääntynyt, ja strategisen päätöksenteon vaatimukset taas korostavat sitä, että osa tiedosta täytyy sivuuttaa. Silti tietoon perustuvan päätöksenteon ihanteen voi nähdä vahvistuneen viime vuosina.