Äitien somekokemusten ydin on ristiriitaisuuden tunne
Sosiaalisen median tunnekokemuksien monimerkityksellisyys yhdessä äitiyden kulttuuristen normien kanssa sitouttavat äitejä verkon vanhemmuuskulttuureihin.
Kommentti: Teknologia ei vieläkään tuhonnut nuorisoa
Median haitallisista vaikutuksista nuorisoon on esitetty pitkään uhkakuvia, mutta tuore tutkimustieto osoittaa niiden olevan vähäisiä väestötasolla. Yksilöiden kohdalla median vaikutukset esimerkiksi hyvinvointiin voivat kuitenkin olla merkittäviä. Median käyttöä tulisi tutkia arkeen kietoutuneena ilmiönä monitieteisistä lähtökohdista.
WhatsApp-ryhmä kävelyn tutkimusmenetelmänä
Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen on reagoitava nopeasti maailman kriiseihin. Se tarkoittaa, että tutkijoiden täytyy muokata myös tutkimusmenetelmiä nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Nopea reagointi voi kuitenkin tuoda mukanaan eettisiä pulmia, kuten sen, ketä tutkimme. Tässä tekstissä pohdin suljetun WhatsApp-ryhmän haasteita ja hyötyjä tutkimusmenetelmänä.
Somevaikuttajat koronaviestinnässä – Faktaa koronasta -kampanjan analyysia
Somevaikuttajat kutsuttiin mukaan valtioneuvoston koronaviestintään keväällä 2020. Vaikuttajien somepostausten ja seuraajien kommenttien analysointi kielii siitä, että Suomessa elettiin vielä pandemian alkutaipaleella yhtenäisyyden aikaa.
Sosiaalisen median alustat Elokapinan aktivismin välineenä
Ympäristöliike Elokapinan toimintaan osallistuneet aktivistit näkevät kuvien ja videoiden jakamisen sosiaalisessa mediassa keinoina kertoa protestin arkipäivästä, haastaa mielikuvia mielenosoittajista ja tavoittaa laajempi yleisö viestilleen kuin fyysisissä mielenosoituksissa on mahdollista. Sosiaalisen median henkilökohtaisuus voi kuitenkin nostattaa myös riittämättömyyden tunteita ja altistaa aktivistit voimakkaalle negatiiviselle huomiolle.
Muunsukupuolisten aktivistien poliittiset selfiet
Selfie-kuvien poliittinen voima näkyy kamppailuissa näkyvyydestä ja nähdyksi tulemisesta. Muunsukupuoliset aktivistit haastavat selfie-kuvillaan hallitsevaa ja haitallista kuvastoa transihmisyydestä ja luovat kokonaan uusia tapoja tehdä marginalisoituja kehoja ja identiteettejä näkyväksi.
Algoritmit heijastavat niitä ympäröivää yhteiskuntaa
Algoritmit ovat osa arkipäiväämme. Monet ovat huolissaan niiden vaikutuksesta meihin ja yhteiskuntaamme. Ihmiset tai yhteiskunta eivät kuitenkaan ole vain teknologian passiivisia, helposti manipuloitavissa olevia objekteja, vaan teknologioilla on myös kulttuurinen ja poliittinen elämä.
Töissä: “Sosiaalisen median liikkeitä voidaan teoretisoida pieninä kansanliikkeinä”
Pauliina Seppälä edistää työkseen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä esimerkiksi digitaalisten alustojen ja tapahtumien avulla. Sosiologia on toiminut pohjana Seppälän näkemyksille maailmasta, mutta myös työvälineenä ihmisten ja sosiaalisen median parissa työskennellessä.
Kommentti: Wolt-kauppojen uutisointi kertoo suomalaisen startup-keskustelun ristiriitaisuudesta
Suomessa startup-yrittäjyydestä on puhuttu koko 2010-luvun ajan lähes pelkästään positiiviseen sävyyn: se tuo Suomeen verotuloja ja työtä. Toisaalta teknologiayrityksiä ja erityisesti alustayhtiöitä on alettu kritisoimaan äänekkäämmin niiden alustatyön tekijöiden epäselvän aseman vuoksi.
Parisuhteen kriisiä selittää sen historiallinen painolasti
Parisuhteen kriisi ja siihen ratkaisuja tarjoava terapeuttinen näkökulma tulevat jatkuvasti vastaan mediassa ja arkipäivän keskusteluissa. Kun parisuhdetta alkaakin tarkastelemaan yhteiskunnallisesta ja historiallisesta näkökulmasta, huomaa yksittäisten suhteiden ongelmia laajemman kokonaisuuden ja pystyy erottamaan, minkälaiset ongelmat ovat yksilön vaikutuspiirissä ja mitkä taas rakenteellisia. Parisuhde yhteiskunnallisena normina on ristiriitainen ja täynnä jännitteitä.
Tasa-arvon tekijät ja yhteiskunnan äidit – naisten poliittinen toimijuus puolueiden naisjärjestöissä
Suomen eduskuntapuolueiden naisjärjestöissä naiserityinen politiikka rakentuu tasa-arvon edistämisen, hoivaamisen ja arjen asiantuntijuuden ympärille. Feminismin intersektionaaliset vaatimukset kuitenkin haastavat nykypäivänä naiserityisen poliittisen järjestäytymisen logiikan.
Kommentti: Koronarajoitusten purkaminen ei osu hyväosaisiin
Läpi pandemian on tiedetty, että koronaan sairastumisen riski ei jakaudu väestössä tasaisesti. Rokotusten edistyminen ja rajoitusten purkaminen ovat kuitenkin kärjistäneet tilannetta. Silti julkisessa keskustelussa koronarajoitusten purkamisesta korostuvat yksilön vapaat valinnat ja vastuu, jotka hiljentävät kysymykset pandemian eriarvoisuudesta. Onko kollektiivisen vastuun ja yhteiskunnan haavoittuvimmista ryhmistä huolehtimisen aika ohi?
”Mikäs keräilijä se sinä olet?” – Havaintoja roskakävelijän arjesta
Sosiologian yliopistonlehtori alkoi harrastaa roskakävelyä ja tehdä havaintoja kokemuksistaan. Hän huomasi, että poimiessaan roskia hän asettuu kaupunkitilassa eri tavalla katseiden kohteeksi kuin aiemmin. Roskien keräämiseen liittyy myös lian hierarkiaa, häpeän tuntemuksia, yllättävää sosiaalisuutta ja merkityksellisyyden kokemuksia.
Kommentti: Noitavainot loivat pohjan kapitalismille
Silvia Federicin kirja Caliban and the Witch tarjoaa feministisen tulkinnan keskiajan Euroopasta. Hänen mukaansa noitavainojen tarkoituksena oli heikentää yhteismaiden yksityistämisen vastarintaa, luoda kapitalistiselle yhteiskuntajärjestykselle sopiva sukupuolittunut työnjako sitomalla naiset kotiin ja tukea kolonialismia ja rasismia Amerikan mantereella.
Sosiologia valokeilassa: Erik Allardtin teokset opiskelijoiden silmin
Erik Allardt oli yksi Suomen ja Pohjoismaiden tunnetuimpia sosiologeja. Millaisina Allardtin klassikkoteokset Hyvinvoinnin ulottuvuuksia, Yhteiskunnan rakenne ja sosiaalinen paine sekä Vähemmistö, kieli ja yhteiskunta näyttäytyvät nykyopiskelijoiden silmin?
