Noituus ilmensi yhteisöissä vallitsevia jännitteitä
Käsitys siitä, että joku tietty ihminen oli noita, syntyi aina ihmisten vuorovaikutuksen tuloksena. Millaiset tekijät vaikuttivat henkilön noidaksi nimeämiseen 1600-luvun jälkipuoliskon Ruotsissa?
Kuvitelma noitavainoista joita ei ollutkaan
Noitavainot tapahtuivat keskiajalla, ja niiden aikana poltettiin noitina miljoonia naisia. Vaiko sittenkään? Tässä tekstissä käsitellään noitavainojen tutkimuksen historiaa ja niihin liittyviä monia, populaarikulttuurissakin elämään jääneitä väärinkäsityksiä.
Laivamiehestä ja piiasta epäjumaliksi – suomalaisen taustan merkitys loitsijan työssä 1600-luvulla
Mitä teki suomenkielinen tietäjä vakuuttaakseen asiakkaansa taidoistaan ei-suomenkielisessä ympäristössä? Puhui suomea, ainakin loitsuja lausuessaan. Eihän voimallisia sanoja sopinutkaan sanoa toisilla kielillä, koska silloin ne olisivat menettäneet tehonsa. Vaikutusta tehostivat suomalaisiin liitetyt aikalaismielikuvat.
Sosiologia valokeilassa: 1980-luvun suomalaista elämäntapa- tutkimusta opiskelijoiden silmin
Sotien jälkeen Suomessa käynnistyi mittava elinkeino-, ammatti- ja aluerakenteen muutos eli niin kutsuttu “suuri muutto”, joka innoitti tutkijoita selvittämään yhteiskunnallisen muutoksen vaikutuksia suomalaisten elämäntapoihin. Miltä tuon ajan elämäntapatutkimus näyttää nykyopiskelijoiden silmin?
Epävarmuuden ja ennustamattomuuden kokemukset tekevät lastensaamisesta entistä kuormittavampaa
Syntyvyyden laskua pidetään julkisessa keskustelussa vakavana uhkana. Vastuu tilanteen korjaamisesta langetetaan yksilöille, erityisesti lisääntymisikäisiksi naisiksi tulkituille. Heihin kohdistuu tulevaisuuden ennakoinnin vaade, joka voi olla mahdottomuudessaan lähes lamauttavaa.
Haavoittuvassa asemassa olevat joutuvat luopumaan yksityisyyden suojastaan digiasioinnissa
Suomi pyrkii olemaan yksi digitalisoinnin kärkimaista julkisten palvelujen saralla. Kaksi sosiaalitieteilijää ja kaksi oikeustieteilijää pohtivat, mitä seuraamuksia sosiaali- ja terveyssektorien digitaalisten itsepalvelujärjestelmien käyttöönotolla on haavoittuvassa asemassa oleville.
Nuoret aikuiset vastustavat yhteiskunnan vaatimuksia arkipäiväisin keinoin
Nuorten odotetaan kasvavan tuottaviksi työntekijöiksi, vastuullisiksi vanhemmiksi sekä lainkuuliaisiksi ja yhteiskuntaan osallistuviksi kansalaisiksi. Kaikki eivät kuitenkaan solahda ongelmitta tähän muottiin, ja osa voi tehdä poikkeavia ratkaisuja suhteessa normatiivisiin aikuistumisen malleihin. Näitä odotuksia vastustava arkipäivän vastarinta voi ilmentyä monella tavalla, kuten esimerkiksi puhumattomuutena palvelukohtaamisissa tai hoitokäytännöistä kieltäytymisenä, oman elämäntavan politisoimisena tai taiteen tekemisenä. Nämä keinot voidaan nähdä arkisina kansalaisuuden tekoina, joiden kautta nuoret aikuiset pyrkivät neuvottelemaan omasta asemastaan ja oikeuksistaan kansalaisina.
”Onks se aina siel peruspersoonas?” Neuvotteluja persoonallisuus- piirteiden yleistettävyydestä psykiatrisissa haastatteluissa
Psykiatrisessa hoidossa arvioidaan potilaiden persoonallisuutta mahdollisen persoonallisuushäiriön varalta. Mutta mitä häiriintynyt persoonallisuus tarkoittaa ja miten sen määrittely käytännössä tapahtuu? Persoonallisuuspiirteiden arvioinnissa kohdataan tilanteita, joissa potilaiden kuvaukset eivät noudata odotettua yksilökeskeistä lähestymistapaa, vaan potilaat selittävät toimintaansa persoonallisuuden sijaan sosiaalisten suhteiden ja ympäristötekijöiden seurauksena.
Keitä Suomen Sisun jäsenet ovat ja miksi heitä täytyy tutkia?
Äärioikeistolaista ja maahanmuuttovastaista liikettä on tutkittu paljon, mutta liikkeen jäsenten kokemukset ja näkemykset ovat suurilta osin tutkimuksellisessa pimennossa. Tämä on ollut yksi selittävä tekijä sille, miksi liikkeen kannatusta ei olla osattu ennakoida. Tässä tekstissä avataan muutamien liikkeen jäsenten kertomuksia omasta kansallismielisestä identiteetistään ja näin tuotetaan uudenlaista tietoa suomalaisesta äärioikeistolaisesta ja maahanmuuttovastaisesta liikkeestä.
Kun työ, ura tai ammatti hävettää
Häpeää pidetään universaalina inhimillisenä tunteena ja yhtenä jokapäiväisen elämän keskeisimmistä kokemuksista, joka on läsnä kaikkialla. Yleisyydestään huolimatta häpeä – kuten monet muutkin tunteet – on jäänyt työelämässä vähäiselle huomiolle, sillä työ on perinteisesti nähty järkiperäisenä toimintana.
Kuka kelpaa pakolaiseksi ja kuka ei?
Pakolaisuus on noussut jälleen julkiseen keskusteluun Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja ihmisten paettua sotaa sieltä. Kaikki pakolaiset eivät kuitenkaan ole Suomeen saavuttuaan samalla viivalla, vaan heitä kategorisoidaan yksilöllisten ominaisuuksien perusteella. Nämä kategorisoinnit kertovat pakolaisia vastaanottavan yhteiskunnan arvoperustasta.
Surtavat kuvat – Ukrainan sota visuaalisessa sosiaalisessa mediassa
Ukrainan sota ja sen pakolaiset ovat herättäneet eurooppalaisissa myötätunnon aallon, jota vastaavaa ei olla nähty esimerkiksi Syyrian sotaa paenneita kohtaan. Katsaus sotaa kuvittaviin sosiaalisen median sisältöihin auttaa ymmärtämään, miten sodan visualisointi vaikuttaa käsityksiin ja asenteisiin ukrainalaisia kohtaan. Korostamalla Ukrainan eurooppalaisuutta, Venäjän uhkaavuutta sekä sodan selkeitä moraaliasetelmia kuvat tuovat ukrainalaiset kohtalot lähemmäs ja tekevät niistä surtavia.
Tuottavuusloikasta tuottavuusloukuksi? Tehokkuuden vaalimisen seuraukset hoivatyössä
Viime vuosikymmeninä poliitikkojen ja yritysten puheissa hoivatyön tehostamisesta teknologian avulla on muodostunut tärkeä keino ratkaista hoivan resurssipulaan liittyvät ongelmat. Teknologian lisäämisellä hoivatyössä on kuitenkin ei-haluttuja, yllättäviä ja työn tekoa haittaavia seurauksia, joita ei vielä tunnisteta tarpeeksi.
Suomalaiset kärkipoliitikot keskittyvät Facebookissa asiakysymyksiin ja yksisuuntaiseen viestintään
Vuoden 2019 eduskuntavaalien aikaan puolueiden puheenjohtajat ja ääniharavat eivät hyödyntäneet Facebookin mahdollisuuksia dialogin käymiseen kansalaisten kanssa. Poliitikot rakensivat henkilöbrändejään sosiaalisessa mediassa asiakeskeisesti ja vain harkitusti yksityiselämästään jakaen.
EU:n vapaa liikkuvuus ei tarjoa turvaa epävarmoilla työmarkkinoilla navigoiville nuorille
Koulutettuja nuoria EU-kansalaisia kannustetaan hyödyntämään työvoiman vapaata liikkuvuutta Euroopan unionissa. Mahdollisuudet tavoitella omia ammatillisia päämääriä unionin sisäisen liikkuvuuden kautta eivät kuitenkaan jakaudu tasapuolisesti. Osa nuorista aikuisista uupuu kohdatessaan maahanmuuton rankan todellisuuden.