Algoritmit ovat osa arkipäiväämme. Monet ovat huolissaan niiden vaikutuksesta meihin ja yhteiskuntaamme. Ihmiset tai yhteiskunta eivät kuitenkaan ole vain teknologian passiivisia, helposti manipuloitavissa olevia objekteja, vaan teknologioilla on myös kulttuurinen ja poliittinen elämä.
Pauliina Seppälä edistää työkseen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä esimerkiksi digitaalisten alustojen ja tapahtumien avulla. Sosiologia on toiminut pohjana Seppälän näkemyksille maailmasta, mutta myös työvälineenä ihmisten ja sosiaalisen median parissa työskennellessä.
Suomessa startup-yrittäjyydestä on puhuttu koko 2010-luvun ajan lähes pelkästään positiiviseen sävyyn: se tuo Suomeen verotuloja ja työtä. Toisaalta teknologiayrityksiä ja erityisesti alustayhtiöitä on alettu kritisoimaan äänekkäämmin niiden alustatyön tekijöiden epäselvän aseman vuoksi.
1970-luvun alussa kansainväliseen suosioon noustessaan ABBA sijoittui hyvin spesifiin yhteiskunnalliseen kontekstiin, skandinaaviseen teollisuusyhteiskuntaan ja kehittyvään hyvinvointivaltioon. Se näyttäytyi yhtyeenä, jossa kaksi miestä ja kaksi naista työskentelivät rinnakkain tasavertaisina, ikään kuin mainoskatalogin kuvastona eri sukupuolista ja hiusväreistä hyvinvoivassa valkoihoisessa yhteiskunnassa.
Parisuhteen kriisi ja siihen ratkaisuja tarjoava terapeuttinen näkökulma tulevat jatkuvasti vastaan mediassa ja arkipäivän keskusteluissa. Kun parisuhdetta alkaakin tarkastelemaan yhteiskunnallisesta ja historiallisesta näkökulmasta, huomaa yksittäisten suhteiden ongelmia laajemman kokonaisuuden ja pystyy erottamaan, minkälaiset ongelmat ovat yksilön vaikutuspiirissä ja mitkä taas rakenteellisia. Parisuhde yhteiskunnallisena normina on ristiriitainen ja täynnä jännitteitä.
Suomen eduskuntapuolueiden naisjärjestöissä naiserityinen politiikka rakentuu tasa-arvon edistämisen, hoivaamisen ja arjen asiantuntijuuden ympärille. Feminismin intersektionaaliset vaatimukset kuitenkin haastavat nykypäivänä naiserityisen poliittisen järjestäytymisen logiikan.
Läpi pandemian on tiedetty, että koronaan sairastumisen riski ei jakaudu väestössä tasaisesti. Rokotusten edistyminen ja rajoitusten purkaminen ovat kuitenkin kärjistäneet tilannetta. Silti julkisessa keskustelussa koronarajoitusten purkamisesta korostuvat yksilön vapaat valinnat ja vastuu, jotka hiljentävät kysymykset pandemian eriarvoisuudesta. Onko kollektiivisen vastuun ja yhteiskunnan haavoittuvimmista ryhmistä huolehtimisen aika ohi?
Sosiologian yliopistonlehtori alkoi harrastaa roskakävelyä ja tehdä havaintoja kokemuksistaan. Hän huomasi, että poimiessaan roskia hän asettuu kaupunkitilassa eri tavalla katseiden kohteeksi kuin aiemmin. Roskien keräämiseen liittyy myös lian hierarkiaa, häpeän tuntemuksia, yllättävää sosiaalisuutta ja merkityksellisyyden kokemuksia.
Silvia Federicin kirja Caliban and the Witch tarjoaa feministisen tulkinnan keskiajan Euroopasta. Hänen mukaansa noitavainojen tarkoituksena oli heikentää yhteismaiden yksityistämisen vastarintaa, luoda kapitalistiselle yhteiskuntajärjestykselle sopiva sukupuolittunut työnjako sitomalla naiset kotiin ja tukea kolonialismia ja rasismia Amerikan mantereella.
Erik Allardt oli yksi Suomen ja Pohjoismaiden tunnetuimpia sosiologeja. Millaisina Allardtin klassikkoteokset Hyvinvoinnin ulottuvuuksia, Yhteiskunnan rakenne ja sosiaalinen paine sekä Vähemmistö, kieli ja yhteiskunta näyttäytyvät nykyopiskelijoiden silmin?
Kuvalauta Ylilaudalla vuorovaikuttaminen perustuu kaikkien käyttäjien tunnistamattomuudelle eli anonymiteetille. Tunnistamattomuus ei kuitenkaan oikeuta tekemään mitä tahansa, vaan hyväksytyt tavat toimia perustuvat kyseessä olevan ryhmän yhdessä neuvottelemille toimintatavoille. Vaikka Ylilaudan keskustelukulttuuri vaikuttaa ulkoapäin tarkasteltuna vihamieliseltä ja hyökkäävältä, sen keskusteluja voi lähestyä Ylilaudan kulttuuria ylläpitävinä ja sopuun pyrkivinä neuvottelutilanteina.
Suomessa sijaissynnyttämisen uudessa säätelyssä sitä ei tulisi rajata tarjottavaksi vain tietynlaisesta lapsettomuudesta kärsiville heteropariskunnille. Säätelyssä tulisi huomioida lisääntymiskyky (raskaus) henkilökohtaisena resurssina sekä pohtia uusintamistyön arvoa nimenomaan sijaissynnyttäjän arvon tunnustavasta näkökulmasta. Laajemmin tulee huomioida cis- ja heteronormatiivisuuden purkaminen sekä lisääntymisoikeudenmukaisuus globaalin ja rakenteellisen eriarvoisuuden kysymyksenä: kuka saa lapsia, keiden halutaan saavan lapsia, millaisissa oloissa lapset kasvavat ja millaiset voimat heidän elämäänsä määrittävät.
Suomea pidetään mediahyvinvointivaltiona, jossa vapaata mediaa tuetaan julkisesti ja tiedon äärelle on tasavertainen pääsy. Silti tutkimus antaa viitteitä mediankäytön kerrostumisesta ja politisoitumisesta myös Suomessa: hyväosaiset osallistuvat yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja hyödyntävät laajalti monia erilaisia medioita, kun taas vähemmän koulutettujen, vähätuloisempien ja vähemmän yhteiskunnallisesti osallistuvien mediamaisema on huomattavasti kapeampi.
Toivo ymmärretään yleensä positiivisena ja eteenpäin vievänä voimavarana. Toivoa voidaan kuitenkin käyttää politiikassa muutosten jarruttamisen välineenä, sillä toivon täyttymys on aina jossain edessäpäin.
Yksinkertaistavat näkemykset seksityöstä vain väkivaltana tai puhtaasti seksuaalisen voimaantumisen välineenä piilottavat alleen seksityöntekijöiden omat kokemukset ja moninaiset syyt seksityön tekemiselle. Seksityön eriasteiset kriminalisoinnit ja siihen liitettävä stigma altistavat hyväksikäytölle ja väkivallalle.
