Mustavalkoinen graffiti, jossa on avonainen suu kasvoissa sekä kukkia, joiden lomassa on piilossa erilaisia otuksia ja silmiä.

Nuoret aikuiset vastustavat yhteiskunnan vaatimuksia arkipäiväisin keinoin

28.9.2022

Nuorten odotetaan kasvavan tuottaviksi työntekijöiksi, vastuullisiksi vanhemmiksi sekä lainkuuliaisiksi ja yhteiskuntaan osallistuviksi kansalaisiksi. Kaikki eivät kuitenkaan solahda ongelmitta tähän muottiin, ja osa voi tehdä poikkeavia ratkaisuja suhteessa normatiivisiin aikuistumisen malleihin. Näitä odotuksia vastustava arkipäivän vastarinta voi ilmentyä monella tavalla, kuten esimerkiksi puhumattomuutena palvelukohtaamisissa tai hoitokäytännöistä kieltäytymisenä, oman elämäntavan politisoimisena tai taiteen tekemisenä. Nämä keinot voidaan nähdä arkisina kansalaisuuden tekoina, joiden kautta nuoret aikuiset pyrkivät neuvottelemaan omasta asemastaan ja oikeuksistaan kansalaisina.

Henkilö istuu pöydän ääressä kirjoittamassa muistivihkoon. Pöydällä on myös läppäri, kahvikuppi, älypuhelin, kaksi sokerikkoa ja epätarkasti näkyvä ruusu maljakossa.

Kommentti: Akateemisen kirjoittamisen vaikeudesta ja viettelevyydestä

21.9.2022

Työläistaustainen sosiologian yliopistonlehtori on kokenut kirjoittamisen aina vaikeaksi. Suhde kirjoittamiseen on yhä – 25 yliopistossa töissä vietetyn vuoden jälkeen – ambivalentti, vaikka hän on löytänyt itselleen sopivia keinoja tuottaa tekstiä. Kirjoittamiseen liittyy paitsi nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemuksia, myös häpeän ja riittämättömyyden tuntemuksia.

Kaksi erilleen lähtevää polkua metsässä.

Keitä Suomen Sisun jäsenet ovat ja miksi heitä täytyy tutkia?

16.6.2022

Äärioikeistolaista ja maahanmuuttovastaista liikettä on tutkittu paljon, mutta liikkeen jäsenten kokemukset ja näkemykset ovat suurilta osin tutkimuksellisessa pimennossa. Tämä on ollut yksi selittävä tekijä sille, miksi liikkeen kannatusta ei olla osattu ennakoida. Tässä tekstissä avataan muutamien liikkeen jäsenten kertomuksia omasta kansallismielisestä identiteetistään ja näin tuotetaan uudenlaista tietoa suomalaisesta äärioikeistolaisesta ja maahanmuuttovastaisesta liikkeestä.

Henkilö istuu kumartuneena läppärin ääreen lannistuneen näköisenä.

Kun työ, ura tai ammatti hävettää

9.6.2022

Häpeää pidetään universaalina inhimillisenä tunteena ja yhtenä jokapäiväisen elämän keskeisimmistä kokemuksista, joka on läsnä kaikkialla. Yleisyydestään huolimatta häpeä – kuten monet muutkin tunteet – on jäänyt työelämässä vähäiselle huomiolle, sillä työ on perinteisesti nähty järkiperäisenä toimintana.

Sininen, osittain pilvinen taivas, joka luo varjoja alleen keltakukkaiselle pellolle. Maiseman värit vastaavat Ukrainan lipun värejä.

Kuka kelpaa pakolaiseksi ja kuka ei?

1.6.2022

Pakolaisuus on noussut jälleen julkiseen keskusteluun Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja ihmisten paettua sotaa sieltä. Kaikki pakolaiset eivät kuitenkaan ole Suomeen saavuttuaan samalla viivalla, vaan heitä kategorisoidaan yksilöllisten ominaisuuksien perusteella. Nämä kategorisoinnit kertovat pakolaisia vastaanottavan yhteiskunnan arvoperustasta.

Kolmen kuvan sarja. Ensimmäisessä ikonityyppisesti kuvattu Neitsyt Maria pitelee sinkoa. Seuraavassa kuvassa Ranskan vallankumousta kuvaavasta Vapaus johtaa kansaa -maalauksesta on tehty Ukrainan vapautusta kuvaava versio, jossa maassa makaavat Putinin ja Stalinin ruumiit. Kolmannessa kuvassa Mona Lisa on kietoutunut Ukrainan lippuun.

Surtavat kuvat – Ukrainan sota visuaalisessa sosiaalisessa mediassa

13.5.2022

Ukrainan sota ja sen pakolaiset ovat herättäneet eurooppalaisissa myötätunnon aallon, jota vastaavaa ei olla nähty esimerkiksi Syyrian sotaa paenneita kohtaan. Katsaus sotaa kuvittaviin sosiaalisen median sisältöihin auttaa ymmärtämään, miten sodan visualisointi vaikuttaa käsityksiin ja asenteisiin ukrainalaisia kohtaan. Korostamalla Ukrainan eurooppalaisuutta, Venäjän uhkaavuutta sekä sodan selkeitä moraaliasetelmia kuvat tuovat ukrainalaiset kohtalot lähemmäs ja tekevät niistä surtavia.

Mustapuisia värikyniä mustalla taustalla asetettuna lomittaisiin riveihin.

Muunsukupuolisena tyttöjen ja poikien koulussa

23.3.2022

Jo vuosien 1994 ja 2004 perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa sukupuolten välinen tasa-arvo ja sukupuoliroolien kyseenalaistaminen mainitaan selkeänä tavoitteena. Muunsukupuolisten koulukokemukset näiden voimassaoloajoilta ovat kuitenkin ristiriidassa suunnitelmien tavoitteiden kanssa.

Henkilö kirjoittaa lehtiöön vaaleansinisellä kynällä.

Islam-vastaisuus rajoittaa muslimien suomalaisuutta

10.2.2022

Niin kauan kuin Suomi on ollut itsenäinen valtio, on täällä asunut muslimeita. Tätä taustaa vasten on jossain määrin yllättävää, kuinka yleisesti islam nähdään ei-suomalaisena uskontona ja jopa uhkana suomalaiselle kansalliselle kulttuurille. Jos henkilö kasvaa Suomessa mutta saa toistuvasti kokea, ettei oman uskonnon nähdä kuuluvan Suomeen, voiko hän silti kokea olevansa suomalainen, ja mitä suomalaisuus hänelle silloin merkitsee?

Kukkaruukun multaan on istutettu eri värisiä johtoja.

Kommentti: Onko kärkäs keskustelu sosiaalisen median syy?

10.12.2021

Yhteiskunnallista keskustelua käydään yhä enemmän sosiaalisen median alustojen välittämänä. Julkisuudessa on keskusteltu paljon siitä, miten alustat vaikuttavat tähän keskusteluun ja miten niitä pitäisi säännellä. Vastuuta julkisesta keskustelusta ei voi kuitenkaan sälyttää yksin teknologialle.

Muunsukupuolisten aktivistien poliittiset selfiet

8.12.2021

Selfie-kuvien poliittinen voima näkyy kamppailuissa näkyvyydestä ja nähdyksi tulemisesta. Muunsukupuoliset aktivistit haastavat selfie-kuvillaan hallitsevaa ja haitallista kuvastoa transihmisyydestä ja luovat kokonaan uusia tapoja tehdä marginalisoituja kehoja ja identiteettejä näkyväksi.

Algoritmit heijastavat niitä ympäröivää yhteiskuntaa

7.12.2021

Algoritmit ovat osa arkipäiväämme. Monet ovat huolissaan niiden vaikutuksesta meihin ja yhteiskuntaamme. Ihmiset tai yhteiskunta eivät kuitenkaan ole vain teknologian passiivisia, helposti manipuloitavissa olevia objekteja, vaan teknologioilla on myös kulttuurinen ja poliittinen elämä.

ABBA-yhtye 1970-luvulla.

Kommentti: Mitä ABBA-nostalgian uudelleenhyödyntäminen merkitsee 2020-luvun alussa?

5.11.2021

1970-luvun alussa kansainväliseen suosioon noustessaan ABBA sijoittui hyvin spesifiin yhteiskunnalliseen kontekstiin, skandinaaviseen teollisuusyhteiskuntaan ja kehittyvään hyvinvointivaltioon. Se näyttäytyi yhtyeenä, jossa kaksi miestä ja kaksi naista työskentelivät rinnakkain tasavertaisina, ikään kuin mainoskatalogin kuvastona eri sukupuolista ja hiusväreistä hyvinvoivassa valkoihoisessa yhteiskunnassa.