Energiamurros on ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi välttämätön. Sen toteuttamiseksi tulee kuitenkin huomioida monet kansalliseen turvallisuuteen liittyvät asiat ja murrosta toteuttaessa oikeudenmukaisuus on avainasia, kirjoittaa tutkija Marja Helena Sivonen.
Fossiilisista polttoaineista eroon pääseminen edellyttää vihreää siirtymää, mikä lisää kaivos- ja akkuteollisuutta. Paikalliselle ympäristölle haitalliset hankkeet eivät sijaitse enää ainoastaan globaalissa etelässä, vaan tulevat omalle takapihallemme. Miten puolustaa omaa lähiympäristöään tai meriluontoa, jos vaakakupissa on ilmastonmuutoksen hillintä?
Alkuvuoden maailmanpoliittiset käänteet näkyvät myös Tiktokissa, jossa #eurotokin kaltaiset, ei-amerikkalaista sisältöä merkkaavat tunnisteet trendaavat.
Ilmiön vastaava päätoimittaja vaihtuu, kun Henri Koskinen aloittaa tehtävässä vuoden 2025 alussa. Tähän asti vastaavana päätoimittajana on toiminut Ilmiön perustaja Lotta Haikkola.
Ekokriisin edellyttämä kestävyysmurros vaikuttaa väistämättä myös tulevaisuuden työelämään. Tutkimuksemme mukaan kestävyyteen pyrkiminen aiheuttaa jännitteitä työpaikkojen arjessa.
Nuorten päihderiippuvuuteen liittyviä ilmiöitä tarkastellaan ennen kaikkea nykyhetkessä sekä haittoja vähentävän työn näkökulmasta. Moni kuitenkin putoaa lapsuuden turvaverkkojen läpi jo varhain, usein ennen päihdeongelmaa.
Solumaatalous pyrkii ratkaisemaan ruokajärjestelmän ongelmia tuottamalla bioteknologian avulla ”ruokaa ilman peltoja”. Laajemmassa kuvassa nämä odotukset tulisi kuitenkin ymmärtää poliittisina kamppailuina siitä, mitä kestävällä tulevaisuuden ruoantuotannolla tarkoitetaan.
Suurin osa ruokaläheteistä Suomessa on ulkomaalaisia. Alustojen algoritminen hallinta sekä maahanmuuton hallinta tuottavat haasteita heidän jokapäiväiseen elämäänsä.
Vuosittain Helsingissä järjestettävä Slush-kasvuyritystapahtuma on ollut näkyvästi esillä mediassa jo 2010-luvun puolivälistä alkaen. Samalla se on suuresti vaikuttanut siihen, mitä teknologiayrittäjyys Suomessa tarkoittaa. Onko pöhinä kuitenkin alkanut latistua?
2000-luvulla kulutus on siirtynyt enenevissä määrin digitaalisiin palveluihin. Millainen on digitaalisen omistajuuden tulevaisuus?
Alustayhtiöt ovat alkaneet haastaa jo kansallisvaltioita taloudellisessa ja poliittisessa vaikutusvallassaan. Mitä yhtiöille pitäisi tehdä ja kuinka niitä pitäisi säännellä?
Keskustelua lukemisesta läpäisee vahvasti huolipuhe, jota hallitsevat ne, jotka jo lukevat paljon. Mitä meidän pitäisi ymmärtää lukemisesta 2020-luvulla?
Luovaa taloutta ja markkinoita korostavasta kulttuuripolitiikasta on tullut valtavirtaa Suomessa. Vaikka tavoitteet ovat olleet sinänsä positiivisia, ne ovat tuoneet mukanaan ongelmia, jotka ovat vaikuttaneet sekä kulttuurialan toimijoihin että laajemmin taide- ja kulttuuripolitiikan toteutukseen.
Yrityspohjainen musiikkimuseo Fame ehti toimia vain noin kolme ja puoli vuotta. Sen konkurssi konkretisoi kaupallisen museotoiminnan haasteita ja ristiriitoja.
Taiteen markkinaistuminen on jakanut Suomen kuvataidekenttää. Uhkaavatko markkinat vapaata taidetta? Vai suovatko ne pikemmin menestymisen mahdollisuuksia?
