Kaivos tulee lähelle paikallisten arkea, ja kaivoshankkeet herättävät lähiseudun asukkaissa niin erilaisia toiveita kuin huolta. Kaivoksen ympäristöä turmellut Talvivaaran kaivoshanke vaikutti koko alan maineeseen ja lisäsi kriittisyyttä alaa kohtaan. Niin malminetsintä- kuin kaivosyhtiöiden olisi syytä ottaa lähiseutujen asukkaiden kokemukset ja näkemykset tosissaan.
Venäläinen School of Seduction -dokumentti seuraa viettelykurssille osallistuneiden naisten elämää, jota värittää toivo vaikean taloudellisen tilanteen parantamisesta parisuhteen avulla. Venäjällä kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on syvä, ja noin 20 miljoonaa ihmistä elää köyhyydessä. Viettelykurssia voi tulkita self help -kulttuurin tuotteena: se tarjoaa yhden strategian, jonka avulla yksilö voi yrittää pärjätä laajemman eriarvoisuuden kanssa.
Stalinin vainot ja toisen maailmansodan tapahtumat hajottivat kyläyhteisöjä Inkerinmaalla. Pelko ja epäluottamus jatkuivat Suomeen suuntautuneiden inkeriläisten väestönsiirtojen jälkeen, ja moni jatkoi matkaansa Ruotsiin. Se tapahtui Inkerinmaalla -dokumentissa jää vähemmälle huomiolle, mikä ajoi inkeriläiset hakemaan turvaa Ruotsista.
Dokumenttielokuva Push seuraa YK:n erityisraportoijaa maailmanlaajuisen asunto-ongelman juurille. Kun asunnoista tulee puhtaita sijoitusinstrumentteja, edes kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö ei kykene patoamaan globaaleja pääomavirtoja, jotka pian syrjäyttävät kaupunkien asukkaiden tarpeet.
Tämän päivän suuret kriisitrendit ovat laskeva kokonaishedelmällisyys ja nouseva maapallon keskilämpötila. Millaista väestöpolitiikkaa ilmastokriisin ajan Suomessa voisi tehdä, ja millaista syntyvyyteen puuttumista historian valossa olisi syytä varoa?
Uutisilta syntyvyyden laskusta ei ole voinut välttyä. Mutta tiesitkö, että alle 20-vuotiaiden raskaudenkeskeytysten määrä on tällä vuosituhannella puolittunut tai että Suomessa tehdään vähemmän hedelmöityshoitoja kuin muissa Pohjoismaissa? Mika Gissler ja Anna Heino Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta avaavat suomalaisten lisääntymiseen liittyviä numeroita.
Suuri joukko ihmisiä matkustaa joka vuosi ulkomaille toteuttaakseen lapsihaaveensa hedelmöityshoitojen tai sijaissynnytyksen avulla. Suomikin on lisääntymismatkailun kohdemaa: muutamia satoja ihmisiä tulee vuosittain erityisesti lahjamunasoluhoitoihin suomalaisille yksityisklinikoille. Tulevalta lapselta toivotaan usein etenkin etnistä samankaltaisuutta, mikä tekee osaltaan Suomesta houkuttelevan kohteen varsinkin muista Pohjoismaista tulijoille.
Suomessa raivataan paikoin uusia peltoja, jotta niille voitaisiin levittää eläintuotannossa syntyvää lantaa. Lantaongelmaan on esitetty ratkaisuksi muun muassa kiertotaloutta. Matala-arvoisten tuotannon sivuvirtojen on kuitenkin vaikea muuntua arvokkaaksi resurssiksi, ellei myös maailma niiden ympärillä muutu.
Onko keskellä päivää torkahtaminen tehokkuuden vai laiskuuden merkki? Vaikka nukkuminen mielletään yksityiseksi asiaksi, erilaiset sosiaaliset normit, suhteet ja ihanteet vaikuttavat monella tavalla siihen, missä ja miten nukumme. Päiväunet auttavat monia luovan työn tekijöitä rytmittämään arkeaan ja luovimaan eri roolien välillä.
Julkisen keskustelun perusteella vanhemmuus antaa aina enemmän kuin ottaa. Entä, jos ei tunnukaan siltä? Äitiyttä katuville ”hyvän äitiyden” tavoittelussa on kyse työläästä ja pakkotahtisesta elämäntavasta, joka vie jaksamisen äärirajoille. Intensiivisen vanhemmuuden vaatimukset ja äitiyden tiukat tunnesäännöt eivät jätä tilaa käsitellä ristiriitaisia tunteita.
Myynnistä poistettu ruokahävikki voi saada hävikkiravintolassa uuden elämän. Ravintolassa ylijäämäruoka saa arvoa arkisissa käytännöissä, kun sitä lajitellaan, puhdistetaan sekä käsitellään – ja lopuksi markkinoidaan ympäristöystävällisenä valintana. Hävikkiarvostus tuo mukanaan uudenlaista suhtautumista jätteisyyteen ja voi parhaimmillaan auttaa meitä elämään kestävämmin jätteen kanssa.
Millainen on suomalainen keskiluokka? Monen mielestä kysymykseen on mahdotonta vastata – eihän Suomessa edes ole luokkia! Paitsi, jos kysymystä tarkastelee sellaisten ihmisten näkökulmasta, jotka eivät kuulu keskiluokkaan. Heille on päivänselvää, mitä hyväosainen keskiluokkainen elämä tarkoittaa: mahdollisuutta ostaa lapselle koulukirjat, tulla nähdyksi kunniallisena kansalaisena ja kuvitella yhteiskunta, jossa kaikkien mahdollisuudet ja oikeudet ovat tasavertaiset.
Nyky-yhteiskunnassa korostetaan sukulaissuhteiden sijaan tavallisesti itse valittuja ihmissuhteita: elämänkumppaneita ja ystäviä. Suhteet sisaruksiin ovat kuitenkin monille nuorille aikuisille tärkeitä, ja joillekin ne ovat kaikkein läheisimpiä ihmissuhteita. Miksi joistain sisarussuhteista tulee niin tiiviitä?
Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää, että ihmiset kierrättäisivät arjessa jätteensä selvästi entistä paremmin. Yrityksille kiertotaloutta markkinoidaan tilaisuutena tehdä voittoa, kansalaisia taas suostutellaan kierrättämään valistuksella ja moraaliin vetoamisella. Kasvaisiko kierrätysinto, jos asetelma käännettäisiin toisin päin?
Maailmalla on pohdittu pitkään, miksi monet naiset jättäytyvät pois uraputkesta. Omistautumista vaativa työelämä voi viedä tunteen elämänhallinnasta etenkin perheellisiltä. Naisille on kulttuuristen normien vuoksi helpompaa jättää työpaikka, mutta tulevaisuudessa oravanpyörästä saattaa hypätä myös yhä useampi mies, kirjoittavat Ingrid Biese ja Marta Choroszewicz.