Herkkää toimijuutta työelämän ristiaallokossa
Työelämän kuormittavuus on tuttua monelle erityisherkäksi itsensä kokevalle. Toisaalta osa erityisherkistä kokee, että herkkyydestä on työelämässä myös paljon hyötyä ja iloa.
Karkotukset ja hidas väkivalta
Karkotuksiin liittyvä ”hidas väkivalta” on ennen muuta pelkoa ja epävarmuutta tulevaisuudesta, ja se uuvuttaa ja näännyttää kohteensa vähitellen. Hidas väkivalta ravistelee myös karkotuksen tai karkotusuhan kohteena olevien ihmisten lähipiiriä.
Mitä sijaissynnytyksissä syntyneistä lapsista tiedetään?
Sijaissynnytyksiä kuvataan mediassa ja politiikassa usein dramaattisesti ja riskejä korostaen. Tutkittua tietoa sijaissynnytyksissä syntyneistä lapsista on varsin vähän, mikä voi olla yksi syy myös sijaissynnytyksiä koskevan lainsäädännön puutteeseen.
Syöpäpotilaan digisovellus kysyy vointia ja kerää yritykselle rahanarvoista tietoa
Potilailta kerätty data on arvokasta, mutta se ei aina hyödytä potilaita itseään. Sosiologinen tarkastelu tekee näkyväksi markkinoistuvan ja digitalisoituvan terveydenhuollon nurjan puolen, jota ”digihype” ei tavoita.
Syväkään kehitysvamma ei estä sosiaalista vuorovaikutusta
Jokaisella syvästi kehitysvammaisella on oma tapansa rakentaa sosiaalista vuorovaikutusta. Ryhmäkodeissa asuvilta syvästi kehitysvammaisilta ihmisiltä kuitenkin puuttuu kykeneviä ja kerkeäviä vuorovaikutuskumppaneita – vaikka miellyttävät yhdessäolon hetket voisivat parantaa heidän elämänlaatuaan paljonkin.
Blogityö houkuttaa lupauksella työn ja perheen yhteensovittamisesta – mutta myös uuvuttaa
Blogityö antaa pienten lasten äideille mahdollisuuden sovittaa työ vanhemmuuden rytmeihin. Sen kautta voi olla yhteydessä maailmaan, toteuttaa itseään ja kokea saavuttavansa asioita. Samalla bloggaaminen on epävarmaa työtä, jossa vaaditaan jatkuvaa timanttisuutta ja josta lepääminen on monelle vaikeaa.
Ensitreffit alttarilla sosiologin silmin, jäähyväiset: Onks toi eri rytmi kans joku kiertoilmaus?
Kirjoitussarjan viimeisessä osassa paljastamme, miten sosiologiset jaksoanalyysit syntyivät ja mikä oli tosi-tv-tiimin tärkein ohje orastavan parisuhteen ongelmiin.
Kumma haastaa modernia tiedekäsitystä
Kumma on tieteellis-tekniseen maailmankuvaan nojaavissa yhteiskunnissa usein vaiettu ja tabuluontoinen keskustelunaihe, eikä se kuulu arvostettujen tutkimusteemojen piiriin. Monilla meistä on kuitenkin omakohtaista tai kuultua kokemusta jostain arkiymmärryksen ylittävästä, kummasta. Olemassa olevan tutkimustiedon perusteella kokemusten voidaan arvioida olevan tuttuja yli puolelle ihmisistä.
Ensitreffit alttarilla sosiologin silmin, osa 13: On sellainen olo että kannetaan
Ystävillä on Ensitreffeissä tärkeä rooli, mutta heidän tehtävänään on useimmiten toimia eräänlaisina terapeutteina. Mitä sarja kertoo ystävyyssuhteiden merkityksestä yhteiskunnassamme?
Kestovaipoilla kohti kestävämpää tulevaisuutta?
Kestovaippaperheiden vanhemmat kokevat, että ekologisia kulutusvalintoja tekemällä he ovat ainakin yrittäneet taistella ympäristötuhoa vastaan. Perheiden arjessa näkyy monin tavoin se, että ilmastonmuutokseen reagoiminen on tällä hetkellä sälytetty yksilöiden vastuulle. Päävastuun kestovaippoihin liittyvästä työstä kantavat yleensä perheiden äidit.
Ensitreffit alttarilla sosiologin silmin, osa 12: Haaveilen lapsista ja vaellusretkistä
Tv-sarjat rakentavat oman maailmansa ja sulkevat samalla asioita ulkopuolelle. Ensitreffit alttarilla -sarjan maailma on arvomaailmaltaan perinteinen, vaikka se perustuukin radikaaliin lähtökohtaan avioliiton solmimisesta tuntemattoman kanssa. Miltä 2020-luvun Suomi näyttää Ensitreffien näkökulmasta tarkasteltuna?
Ensitreffit alttarilla sosiologin silmin, osa 11: Emme ole olleet missään tekemisissä
Parisuhteen päättyminen on useimmiten suuri pettymys, näin myös Ensitreffeissä. Eroja käsitellään mediassa paljon, ja erityisen kiinnostavia ovat julkkisten erot. Miten Ensitreffeissä kuvataan eroa ja siihen johtaneita syitä?
Kommentti: Suomalaisissa USA-vaalianalyyseissa unohdetaan kansalaisyhteiskunta
Demokratia ei ole yksilölaji, vaikka kaikilla äänestäjillä onkin vain yksi ääni. Yhdysvaltain presidentinvaalien tulokseen iso vaikutus oli myös kansalaistoiminnalla, kuten Black Lives Matter -mielenosoituksilla ja vapaaehtoisilla, jotka auttoivat ihmisiä rekisteröitymään äänestäjiksi.
#MarchForOurLives – joukkosurmasukupolven #-aktivismi haastaa perinteisen median
Parklandin kouluampuminen synnytti Yhdysvalloissa hashtag-aktivismiin perustuvan March For Our Lives -liikkeen. Liikkeen nuorten aktivistien mukaan sosiaalinen media on tarjonnut alustan, jonka avulla he voivat ohittaa perinteisen median portinvartijat ja saavuttaa miljoonia ihmisiä. Kouluampumisen kokeneiden nuorten kokemukset ja mielipiteet saivat paljon näkyvyyttä mediassa, ja aktivistiliike haastoi aseväittelyn asetelmia uutisoinnissa.
Ensitreffit alttarilla sosiologin silmin, osa 10: Tää on aika erikoinen tapa tutustua toiseen ihmiseen
Ensitreffeissä parit keskustelevat terapiasessioissa asiantuntijoiden kanssa. Vaikka tosi-tv on tuonut tavalliset ihmiset yksityisine asioineen julkisuuteen, tilanne on erikoinen. Miksi ihmiset ovat niin valmiita paljastamaan itsestään intiimejä asioita televisiossa?