March for our lives -mielenosoitus

#MarchForOurLives – joukkosurmasukupolven #-aktivismi haastaa perinteisen median

6.11.2020

Parklandin kouluampuminen synnytti Yhdysvalloissa hashtag-aktivismiin perustuvan March For Our Lives -liikkeen. Liikkeen nuorten aktivistien mukaan sosiaalinen media on tarjonnut alustan, jonka avulla he voivat ohittaa perinteisen median portinvartijat ja saavuttaa miljoonia ihmisiä. Kouluampumisen kokeneiden nuorten kokemukset ja mielipiteet saivat paljon näkyvyyttä mediassa, ja aktivistiliike haastoi aseväittelyn asetelmia uutisoinnissa.

Yleisöä elokuvateatterissa

Kommentti: Ilmastotaide voi koskettaa ja ottaa samalla kantaa

30.10.2020

Pelkkä tieteellinen tieto ei ole muuttanut ylikuluttavien suomalaisten toimintaa ekologisesti kestäväksi. Taide tarjoaa vaihtoehtoisia tapoja ajattelun ja toiminnan muuttamiseksi ilmastonmuutosta hillitseväksi, kirjoittaa Sonja Salomäki. Tutkimusten perusteella pelkästään ongelmat toteava tai ilmastokriisiä kuvittava taide ei siihen kuitenkaan riitä.

Peruskoulun tasa-arvokäsitys murroksessa

20.10.2020

Suomessa on pitkään ajateltu, että peruskoulu tuottaa itsestäänselvästi tasa-arvoa. Uusin opetussuunnitelma asennoituu sukupuolinormeihin kriittisesti, eikä se oleta koulutuksen edistävän tasa-arvoa luonnostaan. Tasa-arvotulkinnat ovatkin muutoksessa. Miten tasa-arvoa tulisi koulussa lähestyä, jotta koulu lisäisi tasa-arvoa epätasa-arvon sijaan?

Punatut huulet ja paljastetut hampaat lähikuvassa

Kommentti: “White trashista” puhuminen ei ole viatonta toimintaa

3.10.2020

Suomalainen keskustelu “white trashista” on osaksi maailmalta ja historiasta tuttua: monissa maissa valkoista työluokkaa paheksutaan huonosta mausta, juopottelusta, sotkuisuudesta ja moraalisesta epäilyttävyydestä. Puhe white trashista on hierarkkisen eronteon tapa, jolla leimataan tiettyä ihmisryhmää, sanoo keskustelua tutkinut tutkijatohtori Marjo Kolehmainen.

Mallinukkeja kaupan ikkunassa

Kuka kuuluu keskiluokkaan? Keskiluokka tilastoissa

1.10.2020

Keskiluokasta puhutaan paljon, mutta harvemmin keskustellaan siitä, mitä keskiluokalla tarkoitetaan. Keskiluokka on mahdollista määritellä esimerkiksi tulotason, ammattiaseman tai koulutustason kautta. Käytetyillä määritelmillä on väliä, koska ne vaikuttavat siihen, millainen kuva keskiluokasta syntyy.

Ammatillisen koulutuksen työelämäkeskeisyys ei enää riitä – työn merkitys on mietittävä uudelleen

29.9.2020

Ammatillinen koulutus on perinteisesti tarjonnut väylän siirtyä nopeasti työelämään, ja se on taannut nuorille ammatillisen osaamisen ja sen kautta turvatun aseman työmarkkinoilla. Nykyisillä työmarkkinoilla ammatillinen tutkinto ei kuitenkaan enää välttämättä takaa nuorille säännöllistä palkkatyötä ja työn kautta rakentuvaa yhteiskunnallista osallisuutta. Millaisia haasteita tämä asettaa ammatilliselle koulutukselle?