Sähkömarkkinat ovat perinteisesti kiinnostaneet taloustieteilijöitä, päättäjiä ja sähköyhtiöitä, ja niitä on käsitelty kilpailun tuomien hyötyjen näkökulmasta. Viimeaikainen sähkön hintojen kehitys on tuonut sähkömarkkinat julkiseen keskusteluun myös kotimaassa. Sosiologinen näkökulma haastaa tutkijat tarkastelemaan sähkömarkkinoiden toimintaa ja vaikutuksia, mukaan lukien markkinoiden aiottuja ja aikomattomia seurauksia.
Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen on reagoitava nopeasti maailman kriiseihin. Se tarkoittaa, että tutkijoiden täytyy muokata myös tutkimusmenetelmiä nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Nopea reagointi voi kuitenkin tuoda mukanaan eettisiä pulmia, kuten sen, ketä tutkimme. Tässä tekstissä pohdin suljetun WhatsApp-ryhmän haasteita ja hyötyjä tutkimusmenetelmänä.
Ympäristöliike Elokapinan toimintaan osallistuneet aktivistit näkevät kuvien ja videoiden jakamisen sosiaalisessa mediassa keinoina kertoa protestin arkipäivästä, haastaa mielikuvia mielenosoittajista ja tavoittaa laajempi yleisö viestilleen kuin fyysisissä mielenosoituksissa on mahdollista. Sosiaalisen median henkilökohtaisuus voi kuitenkin nostattaa myös riittämättömyyden tunteita ja altistaa aktivistit voimakkaalle negatiiviselle huomiolle.
Sosiologian yliopistonlehtori alkoi harrastaa roskakävelyä ja tehdä havaintoja kokemuksistaan. Hän huomasi, että poimiessaan roskia hän asettuu kaupunkitilassa eri tavalla katseiden kohteeksi kuin aiemmin. Roskien keräämiseen liittyy myös lian hierarkiaa, häpeän tuntemuksia, yllättävää sosiaalisuutta ja merkityksellisyyden kokemuksia.
Metsäistutukset ovat kasvattaneet suosiotaan ilmastonmuutoksen hillitsemisen välineinä. Istutukset eivät kuitenkaan ole välttämättä kestävän kehityksen mukaisia, koska globaalin etelään keskittyneissä hankkeissa paikalliset pienviljelijät ja metsäyhteisöt ovat usein jääneet sivustakatsojan rooliin. Millaisia reilut ja osallistavat hiilinieluja kehittävät liiketoimintamallit voisivat olla?
Ihmisten tavat ja toiminta muovaavat bakteerien, virusten ja muiden mikrobien olosuhteita, esimerkiksi niiden mahdollisuuksia liikkua ihmisestä tai paikasta toiseen. Mikrobit taas vaikuttavat niin ihmiskehon toimintaan kuin ilmastonmuutokseenkin. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus toisintuu eri puolilla maailmaa myös ihmisten suhteissa mikrobeihin: joidenkin on helpompi vältellä bakteerien tai virusten aiheuttamia tauteja kuin toisten.
Kaikki tietävät, että mehiläisiä tarhaamalla saadaan hunajaa, mutta harva tietää, miten – mehiläishoitajia lukuunottamatta. Mehiläishoito tuottaa kuitenkin myös mehiläishoitajille aina uusia yllätyksiä ja hankaluuksia. Millaista on mehiläishoidon asiantuntijuus ja miten mehiläisistä tiedetään epävarmuuksien keskellä?
Kaivos tulee lähelle paikallisten arkea, ja kaivoshankkeet herättävät lähiseudun asukkaissa niin erilaisia toiveita kuin huolta. Kaivoksen ympäristöä turmellut Talvivaaran kaivoshanke vaikutti koko alan maineeseen ja lisäsi kriittisyyttä alaa kohtaan. Niin malminetsintä- kuin kaivosyhtiöiden olisi syytä ottaa lähiseutujen asukkaiden kokemukset ja näkemykset tosissaan.
Ihmisten lukumäärää on kuvattu uhkana ympäristölle jo 1700-luvulta asti. Nyt ehkäisyn mahdollisuuksia tarjoamalla haluttaisiin hillitä ilmastonmuutosta. Ongelman ytimessä ovat kuitenkin kestämätön luonnonvarojen käyttö ja kuluttaminen, ei ihmisten lukumäärä. Niinpä lisääntymisen oikeudenmukaisuutta olisi syytä ajatella paljon laajemmin kuin ehkäisyn saatavuutena.
Väestönkasvun loppuminen on välttämätöntä siirryttäessä ekologisesti kestävään yhteiskuntaan. Syntyvyyden lasku ei kuitenkaan yksin riitä, vaan myös luonnonvarojen kulutuksen kasvu on saatava loppumaan. Tämä tarkoittaa ongelmia ennen kaikkea pääomille, kirjoittaa Mikael Puurtinen.
