Pelien saavutettavuus – kenelle, miten ja miksi?
Pelien saavutettavuus tarkoittaa monia asioita. Sillä voidaan viitata niin apuvälineisiin kuin pelin ominaisuuksien säätämiseen.
Nykyleikin ja pelaamisen yhtenevät polut
Pelaamisen ja leikin välillä on niin eroja kuin yhtäläisyyksiä. Millaisina ilmiöinä ne näyttäytyvät nyky-Suomessa?
Pelaaminen on ikkuna nuorten elämään
Huolipuheen sijaan viimeaikainen pelitutkimus on lähestynyt pelaamista nuorten omista kokemuksista käsin.
E-urheilu tarvitsee kestävää kehitystä
Elektroninen urheilu on kasvanut erityisesti viime vuosikymmenellä valtavan suosituksi pelikulttuurin, viihteen ja urheilun muodoksi.
Lemmikkejä ja lajityyppejä: yksityiset ja yhteiset tunteet Pokémonin pelikulttuurissa
Pokémon on yksi maailman tunnetuimpia ja menestyneimpiä media- ja pelituotantoja, joka on houkuttanut pelaajia jo lähes 30 vuoden ajan.
Viihdetuotteista kulttuuriperinnöksi – suomalaisen pelihistorian vaiheita parin sadan vuoden ajalta
Pelejä on ollut aina, mutta vasta viime aikoina on herätty ajattelemaan niitä muun yhteiskunnan ja kulttuurin täysimittaisena osana.
Bisnes pakenee kun demokratia kapenee − miten demokratian heikentyminen on riski myös taloudelle
Kestävä talouspolitiikka tukee vahvaa demokratiaa, minkä vuoksi demokratiaa vahvistavia rakenteita pitää vaalia poliittisella tasolla.
Metsäreivit vaihtoehtoisen toiminnan tiloina
Metsäreivit ovat julkisessa tilassa järjestettäviä alakulttuuritapahtumia, joiden toiminnan taustalla on tarkat käyttäytymissäännöt.
”Tissiposkia, sossupummeja ja terroristeja”: Elokapinan aktivistit toksisen puheen kohteina
Elokapinan aktivistit kokevat usein leimaavaa ja vihaa lietsovaa puhetta, joka jäsentyy osaksi laajempia yhteiskunnallisia kamppailuja.
Call me − ääniteos karkotustutkimuksen arjesta
Call me -ääniteos tuo äänitaiteen keinoin esiin karkotuksia koskevaa tieteellistä tutkimusta ja siihen liittyvää työtä.
Sosiologia valokeilassa: Kulttuurintutkimuksen tulo sosiologiaan nykyopiskelijoiden näkökulmasta
Turun yliopiston sosiologian opiskelijat tarkastelevat sosiologian muutosta 1980-luvulta nykypäivään kulttuuritutkimuksen kautta.
Nuorten urapolkujen polveilevuus kertoo työelämän muutoksesta
Nuorten polveileva siirtyminen työmarkkinoille voi ennakoida sitä, miten ja millaista työtä tulevaisuudessa tehdään.
Maskuliinisuuden rakentamisesta ja rakentumisesta suomiräpissä
Suomiräppiin liittyvää naisvihaa ja väkivaltaa korostavan maskuliinisuuden ihannoimista on osattava tulkita huomiotalouden kautta.
Suomirapin ja suomalaisuuden moninaisuudesta
Rapmusiikki on Suomessa suosittua erityisesti nuorten keskuudessa. Monimuotoistuva suomirap voi toimia avaimena erilaisiin kokemuksiin ja identiteetteihin.
Opiskelijasiirtolaiset prekaarina ja joustavana työvoimana Suomessa
Ulkomaalaisesta työvoimasta puhutaan usein resurssina, joka pelastaa Suomen väestörakenteen muutoksen kaltaisilta kriiseiltä.
