Kuvassa on jo hieman huonontuneita omenoita harmaassa muovipussissa.

Biojätteen kierrätys on myös muovin levittämistä – Sosiologinen analyysi biojätteen kierrätyksen ongelmista

8.5.2026

Kiertotaloutta painottava yhteiskunnallinen keskustelu korostaa biojätteen kierrätyksen tärkeyttä, ja biojätteen kierrätysprosenttia on pyritty parantamaan muun muassa kiristämällä lajitteluvelvoitetta. Tällä hetkellä jätteenkäsittelylaitoksille päätyvä biojäte sisältää kuitenkin paljon erilaisia epäpuhtauksia. Tutkijatohtori Taru Lehtokunnas pohtii, millaisia ongelmia biojätteen kierrätykseen liittyvät poliittiset ratkaisut sivuuttavat.

Oodi-kirjaston sisätilaa, kirjahyllyjä. Edessä kävijä, joka katselee kännykkää kirja kainalossa.

Miksi digiyhteiskunnassa yleinen kirjasto hoitaa Kelan ja pankin tehtäviä?

29.4.2026

Kaikki kansalaiset eivät kykene digitaaliseen itsepalveluun, ja digiavun tarve kasautuu yleisiin kirjastoihin. Kirjastonhoitajat toimivat sekä teknisinä neuvojina että digihoivan antajina, mikä tuo heidän työhönsä usein hankalia eettisiä ja emotionaalisia ulottuvuuksia. Samalla herää kysymys, kenen pitäisi turvata kansalaisten pääsy heidän tarvitsemiinsa palveluihin, pohtii Seppo Poutanen.

Ihminen matkustaa liukuportaissa ylöspäin muutoin tyhjässä rakennuksessa.

”Epämiehekäs leuka on kuolemantuomio” – ulkonäkö resurssina incel-kulttuurissa

17.4.2026

Ulkonäköön liittyvät ilmiöt, kuten ”looksmaxxing” ja ”mewing”, ovat levinneet sosiaalisen median kautta osaksi nuorten arkipäiväistä kieltä ja ajattelua. Näennäisen harmittomat trendit kytkeytyvät kuitenkin niin sanotun manosfäärin ideologioihin, joissa ulkonäkö nähdään keskeisenä tekijänä maskuliinisuuden, vallan ja ihmissuhteiden määrittelyssä, kirjoittaa Kirsti Sippel. Miten ulkonäkö on noussut näin keskeiseksi osaksi incel-ajatusmaailmaa ja miten se liittyy radikalisaatioon?

Kuvassa on käsi, joka pitelee parsakaalia valkealla taustalla.

Kommentti: Kroonisesti sairaille annetut neuvot ovat yhteiskunnallista vallankäyttöä

9.3.2026

Media on täynnä vinkkejä ja ajatuksia siitä, kuinka yksilö voisi hallita ja ohjata terveyttään oikeaan suuntaan. Parantumaton pitkäaikainen sairaus ei kivutta asetu yhteiskunnalliseen normiin kaiken jatkuvasta kehittymisestä parempaan. Terveysneuvoja kehystää usein ajatus, että sairas tarvitsee vinkkejä sairautensa kanssa elämiseen. Ilman suostumusta jaetut neuvot ohittavat kroonisesti sairaan oman tiedon, Iida Putkuri kirjoittaa.

Betoninen rautatieasema. Ihmisiä istuu odottelemassa.

Miten Amirista tuli player character? – Katujengi-ilmiön ja maahanmuuton yhteys ”jenginuorten” näkökulmasta

13.2.2026

Julkisessa keskustelussa katujengi-ilmiö kytketään usein maahanmuuttoon. Pimentoon jää kuitenkin lähes aina, miksi ja miten nämä asiat liittyvät toisiinsa. Kun yhteyttä ei avata, syntyy – ja synnytetään – mielikuva rikollisista ”toisista” ja vaarallisista ihmisryhmistä. Tässä jutussa Lotta Junnilainen ja Juuda Tamminen kertovat Amirin tarinan, joka kuvaa, miten stigmatisoidussa asemassa olevat nuoret saavat jengeistä turvaa ja tunnustusta.

Nuorisotalon ja päiväkodin piha-aluetta.

Jotain rajaa keskusteluun katujengeistä: Jengikeskustelu kaipaa juurisyiden tarkastelua

12.2.2026

Katujengeihin yhdistetyt rikokset ja väkivaltaisuudet ovat nostaneet esiin kysymyksiä nuorten suhtautumisesta yhteiskuntaan ja yhteiskunnan jakautumisesta. Keskustelussa ei aina olla ensisijaisesti huolissaan nuorista, vaan kyse on myös yrityksestä ylläpitää normatiivisia rajoja ”meidän” ja ”muiden” välillä. Tällöin eriarvoistumisen perimmäiset syyt jäävät huomiotta.

Opiskelija tietokoneen ja keyboardin äärellä. Alkio-opiston hip hop -elementit -linja.

Demonisointia, ”jengiepidemiaa” ja nuorison nurkkaan ajoa: räpin ja jengirikollisuuden oletetusta yhteydestä

11.2.2026

Rap-musiikki, kulutuskulttuuri ja näiden yhteys erilaisiin rikoksiin ovat herättäneet keskustelua mediassa viime vuosina. Erica Åbergin ja Annukka Saariston kirjoitus pyrkii antamaan näkökulmia näiden ilmiöiden tarkasteluun pohtimalla sitä, miten nuorista ja heidän kiinnostuksenkohteistaan puhutaan mediassa ja millaisia seurauksia yhteiskunnan yleistyneellä jengipuheella on nuorten elämään.

Jengi: Miten slangisanasta tuli sotkuinen sosiaalinen ongelma

10.2.2026

Mitä jengi tarkoittaa ja miten siitä rakentui sosiaalisia ongelmia ylimalkaisesti kuvaava käsite? Artikkelissaan Mikko Salasuo tarkastelee jengin sosiaalisten merkitysten rakentumista viime vuosisadan alusta 2020-luvulle. Ulkomailta suomen kieleen lainattu käsite viittasi alun perin neutraalisti porukkaan tai ryhmään, mutta sotien jälkeen siihen alettiin sovitella ja liittää erilaisia sosiaalisiin ongelmiin liittyviä merkityksiä.

Kaksi lasta lukemassa yhdessä kirjaa.

Kommentti: Kouludemokratia tarvitsee uusia muotoja

15.12.2025

Nykyisellään kouludemokratia rakentuu vahvasti oppilaskunnan hallituksen ympärille. Onnistunut kouludemokratia vaatii kuitenkin moninaisia toteutumismuotoja, kirjoittavat Ville Mäki ja Sari Hietamäki.

Kaksi ihmistä kuvattuna takaapäin katsomassa läppärin näytöltä magneettikuvia aivoista.

Aivokulttuurissa työntekijöitä herätellään tarkkailemaan ylikuumentuvia aivojaan

30.10.2025

Aivotutkimuksen kehittyessä aivoja koskeva tieto on levinnyt tutkimuslaboratorioista yhteiskuntaan. Viime vuosina puhe aivoista on yleistynyt etsittäessä ratkaisuja työelämän kipukohtiin, kuten työuupumukseen. Aivoterveysvinkit houkuttelevat tulkitsemaan ja huoltamaan itseä neurobiologisena työkansalaisena, jonka velvollisuutena on hallinnoida huokoista rajaa itsen ja työn välillä, kirjoittaa Venla Okkonen.

Puu kuvattuna alhaalta taivaalle päin.

Kommentti: Kuka lietsoo metsäsotaa?

23.10.2025

Matti Vanhasen syyskuinen Helsingin Sanomien kirjoitus “Suomi tarvitsee kansallisen metsärauhan” väittää, että Suomen nielu- ja monimuotoisuustavoitteisiin sisältyy puutteellisen tiedon vuoksi merkittäviä riskejä. Tällainen tieteellistä tietoa väheksyvä puhetapa on laajemmin jaettu käytäntö, joka pyrkii oikeuttamaan suomalaisen metsänkäytön vallitsevaa tilaa. Puhetavalla on vakavia seurauksia demokratialle, luonnon monimuotoisuudelle ja tieteen asemalle yhteiskunnassa.