Ensitreffien hääjakso oli niin tunteikas, että tosi-tv-tiimi meinasi unohtaa analyyttisyytensä imeytyessään mukaan tunnelmaan. Sosiologeina olemme tottuneet erittelemään sosiaalisia ilmiöitä, instituutiota ja rituaaleja, mutta häiden aiheuttama tunnelataus on silti vastustamattoman voimakas. Mistä tuo tunnelataus johtuu?
Pöhköjä ihastumisia, leikkiseurustelua ja naurettavan suuria unelmia ensisuudelman jälkeen. Intiimiä yhteyden kokemista ja jätetyksi tulemisen surua. Muistatko, miltä tuntui ihastua, rakastua ja erota ensimmäistä kertaa?
Suomalaiset pojat kokevat huolistaan ja tunteistaan puhumisen kavereiden kanssa usein hankalaksi. Maskuliinisuuden normit hankaloittavat tunneilmaisua, mikä näkyy myös poikien suhteissa vanhempiinsa: huolia kerrotaan yleensä ennemmin äidille kuin isälle. Näyttävätkö normit väljentymisen merkkejä?
Suomi toimii -kampanjassa kansalaisia kannustetaan levittämään myönteistä henkeä poikkeustilanteessa. Terapisoituneessa yhteiskunnassa vallitseva positiivisen ajattelun ja onnellisuuden vaatimus saattaa kuitenkin jopa lisätä sosiaalista pahoinvointia – kriisiaikoina ja muulloinkin.
Talouskuripolitiikan ”levyn” on ennakoitu soivan jälleen, kun yhteiskunnassa pohditaan ratkaisuja koronapandemian aiheuttamaan talouskriisiin. Miten kivuliaalle talouskurille pyrittiin saamaan kansalaisten hyväksyntä edellisellä kerralla?
Lima nousi 2010-luvun lopussa jälleen lastenkulttuuriseksi hitiksi, tällä kertaa kotona itse tehtävässä muodossa. Oppia liman valmistamiseen ja käyttöön voi hakea esimerkiksi miljoonista YouTube-videoista. Limavideoita on pidetty esimerkiksi nuorten yrittäjähenkisyyden osoituksena ja osana ASMR-buumia. Mikä limassa ihastuttaa ja ällöttää?
Julkisen keskustelun perusteella vanhemmuus antaa aina enemmän kuin ottaa. Entä, jos ei tunnukaan siltä? Äitiyttä katuville ”hyvän äitiyden” tavoittelussa on kyse työläästä ja pakkotahtisesta elämäntavasta, joka vie jaksamisen äärirajoille. Intensiivisen vanhemmuuden vaatimukset ja äitiyden tiukat tunnesäännöt eivät jätä tilaa käsitellä ristiriitaisia tunteita.
Huolestuttaa, suututtaa ja tekee mieli jakaa pöyristyksen aihe. Sosiaalisen median toimintalogiikka suosii tunnekylläistä, tahmeaa sisältöä, joka kerää kommentteja, reaktioita ja jakoja. Vihaa ja pelkoa herättävät sisällöt ovat myös osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi vetää ihmisiä esimerkiksi radikaalin oikeiston toimintaan, kirjoittaa Joonas Hihnala.
