Kissojen vähäisestä arvostuksesta ja tiedon puutteesta kehkeytynyt kissakriisi on eläinsuojeluyhdistyksille ympärivuotinen murhe. Internet tarjoaa kuitenkin helposti saavutettavan keinon, jolla yhdistykset ovat pyrkineet tarttumaan haasteeseen: sosiaalisessa mediassa jaettavat tunteisiin vetoavat kertomukset rescuekissoista.
Parklandin kouluampuminen synnytti Yhdysvalloissa hashtag-aktivismiin perustuvan March For Our Lives -liikkeen. Liikkeen nuorten aktivistien mukaan sosiaalinen media on tarjonnut alustan, jonka avulla he voivat ohittaa perinteisen median portinvartijat ja saavuttaa miljoonia ihmisiä. Kouluampumisen kokeneiden nuorten kokemukset ja mielipiteet saivat paljon näkyvyyttä mediassa, ja aktivistiliike haastoi aseväittelyn asetelmia uutisoinnissa.
Älypuhelimen kautta alakouluikäiset lapset päätyvät helposti globaalin maailman tapahtumien äärelle. Anna Lundénin pro gradu -työhönsä haastattelemat kuudesluokkalaiset halusivat pysyä perillä maailman menosta, mutta pitivät lähipiirinsä aikuisten roolia tiedon jakajina passiivisina. Sen sijaan ikätovereilla ja medialla oli iso merkitys lasten globaalitietoisuuden muovaajina.
Huolestuttaa, suututtaa ja tekee mieli jakaa pöyristyksen aihe. Sosiaalisen median toimintalogiikka suosii tunnekylläistä, tahmeaa sisältöä, joka kerää kommentteja, reaktioita ja jakoja. Vihaa ja pelkoa herättävät sisällöt ovat myös osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi vetää ihmisiä esimerkiksi radikaalin oikeiston toimintaan, kirjoittaa Joonas Hihnala.
