Teemaviikon lukulista
7.12. Algoritmit heijastavat niitä ympäröivää yhteiskuntaa, kirjoittaa Laura Savolainen.
8.12. Muunsukupuolisten aktivistien poliittiset selfiet, kirjoittaa Heini Salminen.
8.12. Sosiaalisen median alustat Elokapinan aktivismin välineenä, kirjoittaa Jenni Kettunen.
9.12. Somevaikuttajat koronaviestinnässä – Faktaa koronasta -kampanjan analyysia, kirjoittavat Hanna Reinikainen ja Essi Pöyry.
10.12. WhatsApp-ryhmä kävelyn tutkimusmenetelmänä, kirjoittaa Annaliina Niitamo.
10.12. Kommentti: Teknologia ei vieläkään tuhonnut nuorisoa, kirjoittavat Mikko Meriläinen ja Lauri Hietajärvi.
11.12. Äitien somekokemusten ydin on ristiriitaisuuden tunne, kirjoittaa Mari Lehto.
12.12. Kommentti: Onko kärkäs keskustelu sosiaalisen median syy? kirjoittaa Salla-Maaria Laaksonen.
Sosiaalinen media -teemaviikko Ilmiössä ja Rajapinnassa 7.12.–12.12.2021
Sosiaalisesta mediasta on tullut erottamaton osa arkea ja yhteiskuntaa. Termi viittaa erilaisiin verkkopalveluihin, joissa käyttäjät luovat, jakavat ja kommentoivat sisältöjä. Niiden kautta viestitään ystäville, luetaan uutisia, opitaan uutta, seurataan politiikkaa ja vaikutetaan maailmassa. Sosiaalisessa mediassa näkyminen on yksi aktiivisen kansalaisuuden muoto. Juuri näistä syistä sosiaalinen media on myös varsin kiinnostava tutkimuksen kohde ja lähde yhteiskuntatieteelliselle tutkimukselle. Se on ikään kuin kokoelma digitaalisia jalanjälkiä, jotka kertovat yhteiskunnallisista ilmiöistä, ihmisistä ja kollektiivisesta toiminnasta.
Sosiaalinen media on koko kansan media: 70 prosenttia suomalaisista seuraa jotakin yhteisöpalvelua. Sosiaalisen median alustojen kirjo on kuitenkin laaja, ja niiden käyttötavat vaihtelevat suuresti. Ikä on yksi keskeinen tekijä: nuoret tavoittaa esimerkiksi Instagramista, YouTubesta tai TikTokista, vanhemmat ikäluokat taas Facebookista tai keskustelupalstoilta. Toiset palvelut, esimerkiksi Twitter, ovat julkisen vaikuttamisen areenoita, toiset puolestaan pienten yhteisöjen viestinnän välineitä—esimerkiksi Telegram ja muut pikaviestinpalvelut.
Ilmiönä sosiaalinen media on samaan aikaan sekä sosiaalinen että teknologinen. Alustojen ominaisuudet sisällön formaateista sisältöä lajitteleviin algoritmeihin vaikuttavat siihen, minkälaista toimintaa sosiaalinen media mahdollistaa. Toisaalta alustojen ihmiskäyttäjät ovat luovia ja muovaavat välineitä omiin tarkoituksiinsa sopiviksi. Lopputuloksena syntyy uusia ihmissuhteita, mediatapahtumia ja kansanliikkeitä — yhdellä sanalla sanoen yhteiskuntaa. Yhteiskuntaa myös siinä mielessä, että sosiaalinen media ei ole vapaa valtasuhteista tai syrjinnästä, vaan heijastelee monin tavoin ympäröivää yhteiskuntaa ja sen epäkohtia.
Mutta millaista yhteiskuntaa? Miten sosiaalinen media vaikuttaa yhteiskuntaamme ja millaisiin suuntiin se muuttuu? Lisääkö se “vaihtoehtoisten totuuksien” ja vihapuheen leviämistä, vai tarjoaako se tärkeitä kohtaamispaikkoja vertaistuelle ja mahdollisuuksia alakulttuureille? Tuhoaako se nuorisomme, yöunemme ja keskittymiskykymme, vai tarjoaako se ainutlaatuisen tilan muokata itseämme ja ymmärtää toisiamme?
Ilmiön ja digitaalisiin yhteiskuntatieteisiin keskittyvän Rajapinta-blogin yhteinen sosiaalisen median teemaviikko avaa sosiaalisen median roolia erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden alustana. Aiheen monipuolisuutta kuvaavat teemaviikon moninaiset teemat äitiydestä ja sukupuolivähemmistöistä aktivismiin ja valtionhallinnon koronaviestintään. Lisäksi julkaisut pohtivat sosiaalisen median teknologiaa, sen vaikutuksia ja tutkimuskäytön mahdollisuuksia.
Sosiaalisen median teemaviikolla 7.12.–12.12.2021 ilmestyy päivittäin yksi tai useampia teemaan liittyviä tekstejä molemmissa julkaisuissa. Voit seurata teemaviikkoa somessa aihetunnisteella #someviikko. Teemaviikolla julkaistut jutut löydät viereiseltä lukulistalta sitä mukaa, kun ne ilmestyvät. Muut Ilmiön sosiaalista mediaa käsittelevät jutut löydät sivuilta avainsanalla sosiaalinen media.
